Rakentamisen digitalisaatio EU:ssa 3.6.2026 Vestinen, Sakari Tekniikka ja teollisuus Pohjoisen tekijät – Lapin AMKin asiantuntijablogi Julkaisija Lapin ammattikorkeakoulu Oy, Jokiväylä 11, 96300 Rovaniemi Lisenssi Nimeä 4.0 Kansainvälinen (CC BY 4.0) ISSN 2954-145X Yhteydenotot viestintäkoordinaattori Heli Lohi URN: urn:nbn:fi:lapinamk-2954-145X-96 Kirjoittaja Sakari Vestinen Asiantuntija | Insinöörikoulutus, rakennus- ja yhdyskuntatekniikka +358 40 186 8257 sakari.vestinen@lapinamk.fi Asiasanat Digitalisaatio EU Kestävä kehitys Rakentaminen Insinööri (YAMK) Sakari Vestinen työskentelee asiantuntijana Lapin ammattikorkeakoulun Älykäs rakennettu ympäristö -osaamisryhmässä. EU:ssa yksi painopiste on digitalisaatio. Digitalisaation tarkoituksena on lujittaa Euroopan valmiuksia uuden digitaaliteknologian alalla, jolla luotaisiin yrityksille ja kuluttajille uudenlaisia mahdollisuuksia. Digitalisaation tarkoituksena on tukea EU:n vihreää siirtymää ja saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä. Politiikalla tuetaan ihmisten digitaitoja ja työntekijöiden koulutusta alalle, sekä autetaan julkisia palveluja digitalisoinnissa. (Euroopan parlamentti 2023) Miten digitalisaatio edistää kasvua? Digitalisaatiolla tarkoitetaan digitaaliteknologioiden integrointia julkisten ja yritysten palvelujen toimintaan ja niiden vaikutusta yhteiskuntaan. Digitalisaation avulla pyritään edistämään yhteiskunnalle monia hyötyjä muun muassa tehdastuotannon, liikenteen, tietoliikenteen, rahoituspalvelujen, energia-alan, terveydenhuollon parissa. Digitaalisten teknologioiden avulla on tarkoitus tehostaa tuotantoa ja vähentää päästöjä ja jätettä. Lisäksi tarkoituksena on luoda kuluttajille palveluja ja tuotteita sekä yrityksille kilpailuetua (Euroopan parlamentti 2023). Koronakriisi osoitti, että tarvitaan digitaalisia ratkaisuja, joista yhteiskunta hyötyy ja jotka lisäävät kilpailukykyä pidemmällä aikavälillä. EU:n elpymissuunnitelman mukaan jäsenmaiden on ohjattava elpymis- ja palautumistukivälineen 672,5 miljardista eurosta minimissään 20 prosenttia (134.5 miljardia euroa) digitalisaatioon (EU2023). Vertailukohdaksi voidaan ottaa Suomen bruttokansantuote (BKT), joka oli vuonna 2025 noin 280 miljardia (Tilastokeskus 2026). Tämä tarkoittaa, että EU investoi ja ohjaa digitalisaation kehittämiseen summan, joka vastaa lähes puolta Suomen BKT:sta. Suomen digivisio rakennetussa ympäristössä vuoteen 2030 mennessä Uusi Rakentamislaki astui voimaan 1. tammikuuta 2025. Koneluettava tietomallimuotoinen rakennuslupa sekä hiilijalanjälkilaskentalaki astuivat voimaan vuotta myöhemmin. Uuden lain tarkoituksena on edistää kiertotaloutta, torjua ilmastonmuutosta, sujuvoittaa rakentamista ja tukea digitalisaatiota rakennetussa ympäristössä (YM, digitaalinen rakennettu ympäristö, n.d.) Suomella on tarkoitus olla maailman parhaaseen digitalisaatioon perustuva, kestävä ja hyvinvointia luova elinympäristö vuonna 2030. Tällä hetkellä Ympäristöministeriö kehittää tietoja, joita ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki. Muutoksessa on kolme ohjaavaa osaa: ensimmäisenä lainsäädäntö, toisena tiedon toimivuus ja kolmantena tietojärjestelmäuudistus. Näiden kolmen osan on tarkoitus tuottaa yhteisesti sovittuja käsitemääritelmiä, koodistoja sekä tietorakenteita tietomalleina. Näiden on tarkoitus auttaa lähettäjää ja vastaanottajaa ymmärtämään tiedot samalla tavalla (YM, Rakentamislaki, n.d.) Digitalisaatio rakentamisessa ja ympäristötavoitteissa Uudessa Rakentamislaissa edellytetään hakijaa toimittamaan lupaa varten rakennuksen tiedot koneluettavassa muodossa. Tämän jälkeen viranomainen toimittaa rakennuksesta syntyvät suunnitelma- ja toteumamallit rakennetun ympäristön tietojärjestelmään. Maankäyttö- ja rakennuslakiin säädettiin omat säädöksensä alueidenkäyttöä koskevasta digitalisaatiosta rakennetun ympäristön tietojärjestelmää varten. Rakennetun ympäristön tietojärjestelmään tulee tiedot rakennuksen rakentamiseen käytetyistä materiaaleista, jolloin tieto materiaaleista on käytettävissä ennalta, mikäli rakennusta korjataan tai puretaan, ja millaista materiaalia kohteesta saadaan uudelleen hyödynnettyä. Tämä ennalta saatu tieto siis auttaa käytännössä kehittämään rakennusmateriaalien ja jätteiden kiertotalousmarkkinoita. Lisäksi tieto auttaa rakentajaa seuraamaan ja hillitsemään taakkaa luonnolle ja ilmastonpäästöille. (YM. Ryhti-hanke, n.d.). Rakennusalan digitalisointi yrityksen näkökulmasta EU:ssa on tehty ERP-käsikirja, jossa on listattuna seuraavat edut digitalisaation myötä pk-yrityksille ja asiakkaille. Tehokkuus paranee; jatkuvasti päivittyvä näkymä liiketoimintaprosessista, josta näkee raaka-aineiden tuotantokapasiteetin ja liiketoiminnan tilan. Parempi läpinäkyvyys; mahdollisuus reaaliajassa päästä päivittäiseen dataan kiinni. Säästöt; nopeampi reagointimahdollisuus digitalisen muutoksen myötä. Tulojen kasvu; työntekijät ja johto voivat paremman läpinäkyvyyden myötä nostaa parhaita käytäntöjä ja kasvattaa tuloja mallitunnistuksen, trendien ja tietopohjaisen mahdollisuuksien kautta. Muuttuvat liiketoimintamallit; auttava kasvattamaan sekä optimoimaan yrityksen tavoittavuutta uusien palveluiden kautta. Tyytyväinen asiakaskokemus; läpinäkyvyyden ansiosta yrityksen yleiskuva paranee esimerkiksi tarvittavien rakennusmateriaalien saatavuudesta sekä mahdolliset saatavat kustannussäästöt paremman suunnittelun ansioista (Euroopan komissio, n.d.). BIM (Building Information Modelling) eli tietomallinnus Yksi koneluettava ohjelma on BIM-tietomallinnus. Yritysten tarkoituksena on tietomallinnusta rakennusprojekteissa käyttäessään hyödyntää asiakkailleen saatavia etuja esimerkiksi aikataulutuksessa, kustannusten laskemisessa reaaliajassa sekä toimitusten nopeuttamisessa. Tietomallinnuksen avulla yritykset pystyvät nostamaan tuottavuutta materiaalihukan vähenemisen myötä. Mallinnus myös auttaa tehostamaan projektin kulkua sekä tehostamaan kommunikaatiota. Ohjelman myötä kaikki projektiin osallistuvat tahot pystyvät tiiviimmin tekemään yhteistyötä, kun käytettävissä on keskeinen paikka tallentaa ja jakaa tiedot. Kaikkien osapuolten saatavilla oleva tieto auttaa parantamaan työn prosessia ja laatua, samoin kuin nopeuttamaan toimitusta ja tekemään monimutkaisuudesta hallittavaa. Tällainen toiminta nostaa ja vahvistaa yrityksen mainetta. (Euroopan komissio. n.d.) BIM-tietomallinnus käytännössä BIM on rakennustyössä mukana olevien asiantuntijoiden (suunnittelija, tilaaja, rakennusvalvonta, materiaalitoimittaja, urakoisija, työmaanjohto, työmaan valvoja) yhteisesti hyödyntämä prosessityökalu. Käytännössä sinne tallennetaan rakennuksen kaikki yhteinen ja yhdistetty tieto. Tietokannasta voivat kaikki asiantuntijat käyttää yhteisesti saatavilla olevia tietoja omaan toimintaansa ja työn laadun parantamiseen (treedee2022). Mitä hyötyä 3D BIM -tietomallinnuksesta on? Tietomallinnuksen tuloksena syntyy visuaalinen 3D BIM-mallinnus, jossa ovat esillä kaikki rakennuskomponentit samassa paikassa ja kuvassa. Rakennuksesta voidaan visuaalisesti katsoa runkoelementit, vesi,- sähkö,- automaatiolinjat, rakenteiden pinnat sekä tuleva julkisivukuva ennalta asemakaavassa 3D-mallinuksena (Treedee 2022). Ohjelman törmäystunnistuksen avulla voidaan suunnitteluvaiheessa muokata putkisto ja sähkökanavat haluttuun suuntaan, ennen kuin tilataan asennustavaroita työmaalle. Lisäksi se mahdollistaa asentajille putkistojen ja kanavien visuaalisen hahmottamisen reaalitilanteessa. Tämä helpottaa ymmärtämään millä varusteilla työntekijät alkavat asennustyötään tekemään. Logistinen virtaviivaistaminen estää työmaan materiaalikaaosta, kun materiaalit voidaan tilata työmaalle sitä mukaan, kun työ etenee. Voidaan siis sanoa, että mallinnus helpottaa rakennuksen työvaiheistuksen hahmottamista heti alkuvaiheessa. Tietomallinuksen etu on myös, että asiantuntijat huomaavat jo hyvissä ajoin mahdolliset virheet ja pystyvät korjaamaan ne ajoissa jo ennen rakentamista. Lisäksi, kun mallintaminen yhdistyy 3D-tulostukseen, voidaan tulostaa nopeasti protoja, joita ei muutoin ole olemassa tai saatavilla. Rakennustyön valmistuttua 3D-mallinnus jää tilaajalle, joka voi hyödyntää mallinnusta mahdollisten vikojen selvittämiseen ja korjaamiseen sekä käyttää sitä vuosihuoltokorjausten tarjouspyynnöissä (Euroopan komissio, n.d.). Lähteet Euroopan komissio (n.d.). Rakennusalan pk-yritysten digitalisointi. https://digital-construction.ec.europa.eu/handbook#digitaalinenInnovaatiostrategia-benefits-for-smes1. Viitattu 26.05.2026 Euroopan parlamentti (2023). Digitalisaatio: EU: n strategia. https://www.europarl.europa.eu/topics/fi/article/20210414STO02010/digitalisaatio-eu-n-strategia. Viitattu 26.5.2026 Tilastokeskus. Kansantalous. (2026). https://stat.f https://stat.fi/fi/tilastot/tietoa-teemoittain/suomi-lukuina/kansantalousi/fi/tilastot/tietoa-teemoittain/suomi-lukuina/kansantalous. Viitattu 26.5.2026 Treedee. (2022). https://treedee.fi/fi/mika-on-bim/. Viitattu 26.05.2026 YM. Digitaalinen rakennettu ympäristö. https://ym.fi/digitaalinen-rakennettu-ymparisto. Viitattu 26.05.2026 YM. Rakentamislaki n.d. https://ym.fi/rakentamislaki. Viitattu 26.05.2026 YM. Ryhti-hanke (n.d.) https://ym.fi/ryhti. Viitattu 26.05.2026 Lue lisää Kaikki blogikirjoitukset 1.6.2026 Pohjoisen tekijät – Lapin AMKin asiantuntijablogi Kuula, Sini HULAP–hukkalämpöhankkeen keskeiset havainnot Energiatekniikan diplomi-insinööri Sini Kuula työskentelee asiantuntijana Lapin ammattikorkeakoulun Älykäs rakennettu ympäristö -osaamisryhmässä. Tekniikka ja teollisuus 1.6.2026 Pohjoisen tekijät – Lapin AMKin asiantuntijablogi Hienonen, Mirka Tekoäly hoi, älä jätä! Mitä tekoälystä syrjäytymisestä seuraa organisaatioille? Mirka Hienonen on koulutukseltaan tieto- ja viestintätekniikan insinööri (AMK) ja työskentelee asiantuntijana Lapin ammattikorkeakoulun Digitaaliset ratkaisut -osaamisryhmässä. Liiketoiminta ja yrittäjyys 28.5.2026 Pohjoisen tekijät – Lapin AMKin asiantuntijablogi Leinonen, Jukka; Pelimanni Veli-Matti; Niemelä, Antti & Ollila, Marjo 360-videon tuottaminen arktisissa olosuhteissa Insinööri (YAMK) Jukka Leinonen, insinööri Veli-Matti Pelimanni, insinööri (YAMK) Antti Niemelä ja Taiteen maisteri (TaM) Marjo Ollila työskentelevät… Tekniikka ja teollisuus
1.6.2026 Pohjoisen tekijät – Lapin AMKin asiantuntijablogi Kuula, Sini HULAP–hukkalämpöhankkeen keskeiset havainnot Energiatekniikan diplomi-insinööri Sini Kuula työskentelee asiantuntijana Lapin ammattikorkeakoulun Älykäs rakennettu ympäristö -osaamisryhmässä. Tekniikka ja teollisuus
1.6.2026 Pohjoisen tekijät – Lapin AMKin asiantuntijablogi Hienonen, Mirka Tekoäly hoi, älä jätä! Mitä tekoälystä syrjäytymisestä seuraa organisaatioille? Mirka Hienonen on koulutukseltaan tieto- ja viestintätekniikan insinööri (AMK) ja työskentelee asiantuntijana Lapin ammattikorkeakoulun Digitaaliset ratkaisut -osaamisryhmässä. Liiketoiminta ja yrittäjyys
28.5.2026 Pohjoisen tekijät – Lapin AMKin asiantuntijablogi Leinonen, Jukka; Pelimanni Veli-Matti; Niemelä, Antti & Ollila, Marjo 360-videon tuottaminen arktisissa olosuhteissa Insinööri (YAMK) Jukka Leinonen, insinööri Veli-Matti Pelimanni, insinööri (YAMK) Antti Niemelä ja Taiteen maisteri (TaM) Marjo Ollila työskentelevät… Tekniikka ja teollisuus