Insinööri (AMK) Minna Ylijukuri työskentelee asiantuntijana ja projektipäällikkönä Lapin ammattikorkeakoulun Uudistuva teollisuus -osaamisryhmässä.

Vielä loppuvuodesta 2025 viimeistelin opinnäytetyötäni Lapin AMKin konetekniikan opinnoissa. Jos joku olisi silloin sanonut, että vain muutamaa kuukautta myöhemmin johdan TKI-hanketta projektipäällikkönä samassa organisaatiossa, olisin pitänyt ajatusta epätodennäköisenä.

Helmikuussa tuo ajatus kuitenkin muuttui todeksi. Siirtymä opiskelijasta asiantuntijarooliin tapahtui nopeasti ja osittain yllättäen.

Kun Lean kohtaa hankemaailman

Taustani on vahvasti teollisuudessa. Olen tottunut projektityöhön, jossa eteneminen on selkeää: asetetaan tavoite, hyödynnetään Lean-työkaluja, karsitaan hukkaa ja edetään määrätietoisesti kohti lopputulosta. Lean Six Sigma Green Belt -koulutus on vahvistanut ajatteluani erityisesti prosessien kehittämisen ja systemaattisuuden näkökulmasta.

TKI-maailma toi tähän ajatteluun uuden kerroksen. Yritysmaailman nopea ”tehdään ja fiksataan” -mentaliteetti törmäsi julkisen rahoituksen raameihin.

Aluksi byrokratian määrä, raportointikäytännöt ja tarkat rahoitusinstrumentit tuntuivat viidakolta. Pintaa raaputtaessa alkaa kuitenkin hahmottua jotain olennaista. Juuri tämä tarkkuus muodostaa perustan sille, että voidaan kokeilla ratkaisuja, joita yrityksillä ei välttämättä olisi resursseja tai mahdollisuuksia testata yksin. Kokonaisuuden ymmärtäminen on edelleen jatkuva oppimisprojekti ja täällä innovatiivisuus ei ole vain muotisana, vaan työn ydin.

Mitä TKI oikeasti tarkoittaa?

Lyhenne TKI – tutkimus, kehitys ja innovaatiot – voi kuulostaa etäiseltä. Käytännössä kyse on kuitenkin varsin konkreettisesta tekemisestä. Se ei ole pelkkä akateeminen käsite tai sanahirviö, joka asuu jossain raporttien ja rahoitushakemusten syövereissä, vaan kaikkea muuta. Käytännön työssä olen huomannut, että ensisijaisesti se on silta uusimman tiedon ja käytännön tekemisen välillä.

Yksinkertaistettuna TKI on sitä, kun pysähdymme miettimään, miten asiat voitaisiin tehdä paremmin, tehokkaammin tai älykkäämmin ja sitten testaamme nuo ideat käytännössä. Se on teollisuuden testilaboratorio, jossa etsitään ratkaisuja esimerkiksi vähähiilisyyteen, digitalisaatioon tai prosessien tehostamiseen. Projektipäällikön näkökulmasta TKI tarkoittaa puitteiden luomista tälle kehitykselle: se on resurssien ohjaamista niin, että yritykset saavat käyttöönsä sellaista asiantuntemusta ja teknologiaa, jota niillä ei välttämättä omassa arjessaan olisi mahdollista hyödyntää. Juuri tässä rajapinnassa oma Lean-taustani on osoittautunut yllättävän arvokkaaksi: TKI tarjoaa ideat, mutta Lean antaa raamit niiden systemaattiselle toteuttamiselle.

Kun palapelin palaset loksahtavat kohdalleen

Vaikka siirtymäni projektipäälliköksi tapahtui nopeasti, se ei ollut hyppy tuntemattomaan. Olen nimittäin koko työurani ja opintojeni ajan rakentanut polkuani systemaattisesti kehitystyön ja suunnittelun ympärille. Jo opintojen aikana valitsin moduulit sillä ajatuksella, että haluan syventyä nimenomaan siihen, miten teollisia prosesseja ja teknologiaa viedään eteenpäin.

Tämä suunnitelmallisuus palkittiin tavalla, jota en osannut täysin aavistaa: vetämäni IAmSus-hanke osuu täsmälleen siihen teknologian ytimeen, johon olen opinnoissani ja aiemmassa työkokemuksessani perehtynyt.

On ollut huikeaa huomata, kuinka opintojen teoriatieto ja hankkeen käytännön tavoitteet puhuvat samaa kieltä. Se antaa tekemiseen vahvan asiantuntijataustan ja tietynlaista ”kotikenttäetua”, vaikka samalla on todettava, että TKI-maailmassa tiedonjano vain kasvaa syödessä. Mitä enemmän asioista tietää, sitä enemmän huomaa uusia mahdollisuuksia, joita teknologia meille tarjoaa.

Vetämäni IAmSus – Innovatiivinen lisäävä valmistus ja kestävä kehitys -hanke on täydellinen esimerkki siitä, missä TKI-työ on parhaimmillaan. Lyhyesti sanottuna tuomme 3D-tulostuksen huiput eli ultrapolymeerit osaksi Lapin teollisuuden arkea. Emme vain puhu teoriasta, vaan hankimme teollisen tulostimen, jolla voimme valmistaa osia vaativiin olosuhteisiin.

Se, mikä tässä innostaa eniten, on käytännönläheisyys: pääsemme testaamaan yritysten kanssa, voiko jonkin raskaan metalliosan korvata kevyemmällä, mutta kemikaaleja ja kuumuutta kestävällä erikoispolymeerilla. Samalla nämä opit valuvat suoraan takaisin konetekniikan opetukseen. Olemme siis rakentamassa Lapin alueelle osaamista, jota tulevaisuuden insinöörit ja yritykset tarvitsevat pärjätäkseen.

Lisätietoa IAmSus – Innovatiivinen lisäävä valmistus ja kestävä kehitys hankkeesta:
IAmSuS – Innovatiivinen lisäävä valmistus ja kestävä kehitys – Lapin ammattikorkeakoulu

Asiantuntijuutta sidosryhmien rajapinnoilla

Projektipäällikön rooli on osoittautunut odotettuakin monipuolisemmaksi. Pelkän teknisen edistymisen varmistamisen rinnalla keskiöön on noussut kriittinen rooli eri sidosryhmien välisenä linkkinä. Työ vaatii kykyä operoida sujuvasti eri rajapinnoilla: on kyettävä kommunikoimaan tekniset yksityiskohdat asiantuntijoiden kanssa, hallittava rahoitusinstrumenttien asettamat reunaehdot ja samalla kyettävä sanoittamaan teknologian tuoma lisäarvo yritysten liiketoimintaprosesseihin.

Kyse on koordinaatiosta, jossa on varmistettava, että hankesuunnitelman tavoitteet, tekniset ratkaisut ja yrityskentän tarpeet kohtaavat saumattomasti. Vastuun laajuus on konkretisoitunut nopeasti, ja rooli vaatii jatkuvaa valmiutta analysoida monimutkaisia kokonaisuuksia. Vaikka asiantuntijarooli heti uran alussa asettaa omat haasteensa, se on tarjonnut erinomaisen näköalapaikan ja mahdollisuuden soveltaa akateemista osaamista suoraan teollisuuden kehitystarpeisiin.

Pohjoista tekoa ja vieläpä yhdessä

Siirtyminen opiskelijasta kollegaksi on sujunut mutkattomasti, ja siitä saan kiittää Lapin AMKin ainutlaatuista työyhteisöä. Täällä asiantuntijuutta leimaa aito Pohjoista tekoa -henki: se on yhdistelmä periksiantamattomuutta, käytännönläheisyyttä ja ennen kaikkea saumatonta yhteistyötä. Vaikka kukin kantaakin vastuun omasta tontistaan, koskaan ei ole tullut sellaista oloa, että asioiden kanssa joutuisi painimaan yksin.

Hierarkia on matala ja ovi on aina auki sparrailulle. On ollut voimauttavaa huomata, miten kokeneemmat asiantuntijat suhtautuvat uuden osaajan tuoreisiin näkökulmiin arvostuksella ja kannustaen. Tämä positiivinen ilmapiiri on antanut rohkeutta tarttua haastaviinkin kokonaisuuksiin. Kun tietää, että taustatukena on koko organisaation osaaminen, uskaltaa myös itse kurkottaa korkeammalle.

Kolme vinkkiä uransa alussa olevalle

Oma matkani insinööriopiskelijasta projektipäälliköksi on vasta alussa, mutta muutama oppi on jo tarttunut matkaan:

  1. Kysy rohkeasti – Kukaan ei odota, että hallitset jokaisen raportointiliitteen heti. Kollegat ovat paras tietopankkisi.
  2. Hyödynnä taustasi mutta pysy uteliaana – Lean-oppini antoivat raamit, mutta TKI-maailma vaatii jatkuvaa kykyä nähdä asiat uudella tavalla.
  3. Muista vaikuttavuus – Kyse ei ole vain paperinpyörityksestä. Me rakennamme Lapin elinvoimaa ja tulevaisuuden teollisuutta, se antaa merkityksen rutiineillekin.

Onko sinun urapolullasi tullut vastaan vastaavia yllätyksiä? Tai pohditko parhaillaan, mihin suuntaan valmistumisen jälkeen kannattaisi tähdätä? TKI-maailma saattaa kuulostaa etäiseltä lyhenteeltä, mutta itselleni se on avannut oven suoraan teollisuuden tulevaisuuden tekemiseen.