Energiatekniikan diplomi-insinööri Sini Kuula työskentelee asiantuntijana Lapin ammattikorkeakoulun Älykäs rakennettu ympäristö -osaamisryhmässä.

Hankkeen tausta

HULAP (Hukkalämmön hyödyntäminen Lapissa) -hanke toteutettiin vuosina 2024–2026. Hankkeen tavoitteena oli lisätä ymmärrystä hukkalämmön hyödyntämismahdollisuuksista Lapissa sekä tunnistaa alueellisia kehitys- ja liiketoimintapotentiaaleja energiatehokkuuden näkökulmasta. Samalla tarkasteltiin käytännön haasteita, jotka vaikuttavat hukkalämpöratkaisujen toteutumiseen pohjoisessa toimintaympäristössä.

Hukkalämmöllä tarkoitetaan energiaa, joka syntyy esimerkiksi kiinteistöissä, kylmäjärjestelmissä tai teollisissa prosesseissa, mutta jää hyödyntämättä ja poistuu ympäristöön. Kyseinen virtaama voi olla pistemäinen tai hajanainen, mikä vaikuttaa hukkalämmön hyödynnettävyyteen. Pistemäisellä virtaamalla tarkoitetaan esimerkiksi tiettyyn kontrolloituun fluidivirtaukseen sitoutunutta lämpöä. Hajanaisesti syntyvä hukkalämpö pitää sisällään esimerkiksi rakenteelliset vuodot kiinteistöissä tai prosesseissa.

Kuva 1. Hankkeessa tarkastellut hukkalämmön lähteet.

Hukkalämpöjen merkitys on kasvanut osana laajempaa energiamurrosta. Energian hinnan vaihtelut, vihreän siirtymän tavoitteet sekä tarve parantaa energiaomavaraisuutta ovat lisänneet kiinnostusta energian tehokkaampaan hyödyntämiseen myös Lapissa.

Alueellinen potentiaali ja rakennuskanta

Hankkeen aikana kävi selväksi, että Lapissa merkittävin hukkalämpöpotentiaali liittyy usein vanhempaan rakennuskantaan. Monissa kohteissa energiajärjestelmät ovat iäkkäitä ja korjausvelkaa on kertynyt vuosikymmenten aikana. Samalla juuri näissä kohteissa olisi usein mahdollista saavuttaa merkittäviä energiatehokkuuden parannuksia suhteellisen käytännönläheisillä ratkaisuilla.

Tilanne ei kuitenkaan ole yhtenäinen. Eri kuntien ja alueiden välillä on suuria eroja siinä, millaisia investointeja voidaan tehdä ja millainen tahtotila energiaratkaisujen kehittämiseen on olemassa. Kuntien taloudellinen tilanne ja kiinteistönomistajien investointikyky vaikuttavat suoraan siihen, kuinka nopeasti muutosta voi tapahtua.

Määrällisesti potentiaalisimpia hukkalämpöjä syntyy kuitenkin eniten erilaisten teollisuusprosessien yhteydessä. Tällöin lämpötilat ovat korkeampia ja virtaukset selkeästi pistemäisiä. Tämä vaikuttaa hyödyntämisen kannattavuuteen merkittävästi. Haasteeksi tunnistettiin usein hyödyntämisen toteuttaminen ekosysteemimallina.

Osaaminen ja toimijakentän rakenne

Hankkeessa nousi esiin myös hukkalämpöihin liittyvä laaja osaamistarve. Käytännön ratkaisut kytkeytyvät useisiin eri teknisiin ja suunnittelualoihin, kuten kylmätekniikkaan, talotekniikkaan, automaatioon, energia-analytiikkaan sekä rakennus- ja korjaussuunnitteluun.

Tämän vuoksi ajatus yhdestä suuresta toimijasta, joka tarjoaisi kaikki hukkalämpöihin liittyvät palvelut yhdestä paikasta, osoittautuu käytännössä haastavaksi. Lapin alueella toimii jo useita erikoistuneita yrityksiä, ja kehityksen kannalta luontevammalta näyttää verkostomainen toimintamalli, jossa eri toimijat täydentävät toisiaan. Teollisuuden uudistuva toimintakenttä ja lisääntyvä puhe teollisuusekosysteemeistä on kuitenkin nostanut kysyntää markkinamallille, jossa yritykset kytkeytyvät toisiinsa esimerkiksi ylijäämälämmön avulla. Tällainen uudenlainen liiketoiminta haastaa yrityksiä laajentamaan omaa toimintakenttäänsä, mutta myös lisäämään yritysten välistä kriittistä yhteistyötä. 

Tiedon saatavuus ja alueellinen suunnittelu

Yksi keskeisimmistä hankkeen havainnoista liittyi tiedon hajanaisuuteen. Alueellisen hukkalämpöpotentiaalin arviointi osoittautui odotettua vaikeammaksi, koska kattavaa ja ajantasaista tietopohjaa ei ole saatavilla.

Rakennusvalvonta on viranomainen, joka valvoo oman alueensa rakennuskantaa ja siihen tehtäviä muutoksia. Tietynlaiset muutokset esimerkiksi kantaviin rakenteisiin tai käyttöturvallisuuteen vaatii aina rakennusvalvonnan luvan. Uudisrakennuksilta vaaditaan nykyään energiatodistus, joka kertoo kohteen laskennallisen energiatehokkuuden ja tähän liittyvät taustatiedot. Myös vanhemmilta kohteilta voidaan vaatia kyseinen todistus esimerkiksi myynnin tai vuokrauksen yhteydessä. (Motiva, 2022) Vaikka energiatodistusrekisteri tarjoaa osittaista tietoa, se ei kata koko rakennuskantaa eikä huomioi kiinteistöissä toteutettuja muutoksia riittävän tarkasti. Kiinteistöillä ei myöskään ole velvollisuutta raportoida kaikkia energiajärjestelmiin tehtyjä päivityksiä tai remontteja. Erityisesti vanhemmissa rakennuksissa tekniset ratkaisut ovat usein muuttuneet vaiheittain vuosikymmenten aikana, mikä tekee kohteista hyvin yksilöllisiä. Tämä tiedon puute vaikeuttaa sekä alueellista suunnittelua että investointien kohdentamista.

Ratkaisujen kannattavuus ja käytännön toteutus

Hankkeen aikana vahvistui havainto siitä, että hukkalämpöratkaisut ovat usein kannattavimpia silloin, kun ne ovat teknisesti yksinkertaisia ja helposti integroitavissa olemassa oleviin järjestelmiin. Kun toteutus ei vaadi laajoja muutoksia infrastruktuuriin, myös investointien takaisinmaksuajat pysyvät yleensä kohtuullisina.

Monimutkaisemmat ratkaisut sen sijaan nostavat kustannuksia ja lisäävät teknistä riskiä, mikä usein heikentää niiden toteutumiskelpoisuutta käytännössä. Toisaalta teollisuudessa toteutettavat ratkaisut ovat usein merkittävän kokoisia investoinniltaan, mutta erityisen kannattavia toteuttaa. Tämän vuoksi hukkalämpöteemaa ja ratkaisujen kannattavuutta on hyvä tarkastella eri viitekehyksissä.

Kaukolämpöverkot ja hukkalämpöjen hyödyntäminen

Hankkeen aikana havaittiin myös selkeä kehityssuunta kaukolämpöyhtiöissä. Monilla toimijoilla on kasvava ja aiempaa yhtenäisempi tahtotila hyödyntää ulkoisia hukkalämpöjä osana kaukolämpöjärjestelmiä. Tämä nähdään tärkeänä keinona parantaa energiatehokkuutta ja vähentää päästöjä. Lisäksi tiukentuvat velvoitteet hyödyntää uusiutuvaa energiaa osana kaukolämmön tuotantoa tukee hukkalämmön hyödyntämisen lisäämistä.

Käytännön toteutuksessa nousee kuitenkin esiin merkittävä tekninen haaste. Kaikilla alueilla kaukolämpöverkot eivät välttämättä kykene vastaanottamaan uusia hukkalämpövirtoja, vaikka niitä olisi saatavilla. Tämä liittyy usein siihen, miten kaukolämmön tuotanto ja verkko on alun perin mitoitettu. Kun järjestelmä on suunniteltu tietyn kapasiteetin mukaan, lisälämmön syöttäminen verkkoon ei aina ole mahdollista ilman laajempia muutoksia infrastruktuuriin. Haaste esiintyy usein juuri pohjoisilla alueille, joilla mitoitus on tehty riittäväksi myös erittäin kylmille talvikuukausille.

Tämä tekee hukkalämpöjen hyödyntämisestä osin myös verkostosuunnittelun ja pitkän aikavälin investointien kysymyksen, ei pelkästään yksittäisten teknisten ratkaisujen toteutuksen.

Sääntely ja markkinakehitys

Hukkalämpöjen hyödyntämistä ei tällä hetkellä ohjata vahvasti lainsäädännöllisesti. Selkeitä ja yhteneväisiä velvoitteita ei juuri ole, mikä tarkoittaa, että kehitys perustuu pitkälti vapaaehtoisuuteen ja suoraan taloudelliseen kannattavuuteen. Velvoitteiden puute korostuu kiinteistöjen hukkalämpöjen parissa. Teollisuuden hukkalämpöjen hyödyntämistä on alettu säädellä kasvavissa määrin.

Puute ja epäselvyys hidastaa osaltaan laajempien energiaekosysteemien syntymistä, koska yhteisiä investointeja ja pitkäjänteistä yhteistyötä syntyy helpommin silloin, kun ohjaus ja kannusteet tukevat niitä systemaattisesti.

Yhteenveto

HULAP-hanke osoitti, että Lapissa on todellista potentiaalia hukkalämpöjen nykyistä laajemmalle hyödyntämiselle. Samalla se toi esiin, että keskeiset haasteet liittyvät teknologiaa enemmän tiedon saatavuuteen, alueellisiin rakenteisiin, investointikykyyn sekä toimijoiden väliseen yhteistyöhön. Hukkalämmöt eivät yksin ratkaise energiamurrosta, mutta niillä voi olla merkittävä rooli Lapin energiatehokkuuden ja alueellisen kilpailukyvyn vahvistamisessa tulevina vuosina.

HULAP-hankkeen tavoitteena oli tarkastella Lapin alueen hukkalämpöpotentiaalia ja toteuttaa 12 teoreettista pilottitarkastelua. Hanketta on rahoittanut JTF-rahasto ja tuen on myöntänyt Lapin Liitto.

Lähteet

Motiva, 2022. Energiatodistus. Saatavissa: https://www.motiva.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/07/Motiva-energiatodistus-Rakennusvalvonnoille-09-2022.pdf (viitattu 26.5.2026)