Toimintaterapeutti (YAMK) Vilma Portti työskentelee projektipäällikkönä ja sairaanhoitaja (YAMK) Marko Vatanen lehtorina Lapin ammattikorkeakoulun Tulevaisuuden terveyspalvelut -osaamisryhmässä.

HyTe Testbed – Lapin ammattikorkeakoulun hyvinvointi- ja terveysteknologian toimintamallin ja palveluiden kehitys -hankkeessa käynnistetään testbed-palvelukokonaisuus vauhdittamaan hyvinvointi- ja terveysteknologian innovaatioita Lapissa. Yrityksille ja yhteistyökumppaneille tämä tarjoaa selkeän polun tuotekehitykseen ja testaukseen monipuolisissa kehittämisympäristöissä.

Mutta mitä testbed-toiminta käytännössä tarkoittaa ja miten Lapin AMK erottuu kansallisessa ja pohjoismaisessa verkostossa?

Testbedien rooli hyvinvointi- ja terveysteknologian ratkaisujen kehittämisessä

Testbedit ovat kehittämis- ja kokeiluympäristöjä, joissa yritykset, korkeakoulut ja muut toimijat voivat yhdessä kehittää, testata ja validoida uusia tuotteita ja palveluja aidoissa tai simuloiduissa käyttöympäristöissä (Kielo-Viljamaa ym. 2022; Jabin ym. 2022).

Hyvinvointi- ja terveysteknologian alalla testbed-toiminta on erityisen tärkeää, sillä tuotteiden käyttöönotto edellyttää näyttöön perustuvaa kehittämistä, käyttäjälähtöisyyttä ja monialaista yhteistyötä (Lahtiranta ym. 2023). Suomessa testbed-toiminta on kehittynyt erityisesti korkeakoulujen ja yliopistosairaaloiden yhteyteen (Kielo-Viljamaa ym. 2022).

 Edellytykset ja haasteet testbed-toiminnassa

Toimivan testbedin edellytyksiksi on kirjallisuudessa tunnistettu sitoutunut henkilöstö, testaustoimintaa palvelevat tilat ja laitteet sekä taustaorganisaation tuki (Lahtiranta ym. 2023). Testbed-toiminnan kehittämisen haasteena voidaan kirjallisuuden perusteella pitää resurssien niukkuutta, projektiluonteista rahoitusta, tarvetta kehittää testbedien palveluiden tuotteistamista, niiden laadun varmistusta sekä yritysten ja testbedien välisten prosessien selkeyttä (Kielo-Viljamaa ym. 2022; Lahtiranta ym. 2023). Menestystekijöinä testbed-toiminnassa voidaan pitää myös selkeää palvelutarjoomaa sekä verkostoitumista kansallisesti ja kansainvälisesti (Kielo-Viljamaa ym. 2022; Jabin ym. 2022).

Lapin AMKin testbed pilotoi ensimmäisenä palvelunaan asiantuntijaraatia, jossa yritys pääsee esittelemään ratkaisuaan monipuoliselle, kehittämisympäristöjen asiantuntijoista koostuvalle raadille.

Yrityksille testbedien arvo syntyykin erityisesti mahdollisuudesta saada palautetta loppukäyttäjiltä, validoida tuotteita ja kerätä referenssejä (Ray, 2022; Chernova & Konina, 2022). Lapin ammattikorkeakoulun testbed-toiminnan kehittämisessä panostetan palveluiden tuotteistamiseen, prosessien selkeyteen ja kestävän toimintamallin rakentamiselle (Lahtiranta ym. 2023).

Tämän tueksi syksyn 2025 aikana kutsutaan kokoon asiantuntijaryhmiä Lapin AMKin testbedin vision, palvelutarjooman sekä sisäisen toimintamallin muotoilemiseksi. Lisäksi huomiota kiinnitetään tiiviin yhteistyön tekemiseen yritysten sekä terveys- ja hyvinvointiteknologian käyttäjien kanssa sekä kansallisen ja kansainvälisen verkoston hyödyntämiseen (Jabin ym. 2022; Nordic Proof, 2023).

Lappi testbedin toiminta-alueena

Hyvinvointi- ja terveysteknologian ratkaisujen kehittäminen ei aina ole suoraviivaista, vaikka kehittämisen taustalla olisikin selkeä tarve. Lapissa pitkät välimatkat, pieni väestöpohja ja rajallinen tutkimusinfrastruktuuri haastavat uusien ratkaisujen testaamista ja käyttöönottoa. Lisäksi terveysteknologiaan liittyvä sääntely, tietoturvavaatimukset ja markkinoille onnistumiseen vaikuttavat hankintaprosessit voivat tuntua monimutkaisilta. Näihin haasteisiin Lapin AMKin testbed tuo ratkaisuja.

Testbedin vahvuudet perustuvat Lapin ainutlaatuisiin olosuhteisiin ja osaamiseen. Arktinen ympäristö ja pitkät etäisyydet tekevät Lapista otollisen testialustan etähoidon ja robotiikan ratkaisuille. Myös matkailu ja sesonkiluonteiset palvelut avaavat uusia mahdollisuuksia hyvinvointi- ja terveysteknologian ratkaisujen kehittäjille. Testattavia ratkaisuja voisivat olla esimerkiksi hoivarobotti, joka edistää kotona asumisen mahdollisuuksia, tai etälääkäriautomaatti, joka palvelee matkailijoita hiihtokeskuksessa.

Kehittämisympäristöt testbedin takana

Lapin AMKissa toimii useita kehittämisympäristöjä, jotka tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia tuotekehitykseen, pilotointiin ja käytettävyystestaukseen. Testbedin kehittämisessä tiiviisti mukana ovat:

  • Simulaatiosairaalat Aurora (Rovaniemi) ja Sky (Kemi), neuvolaympäristö Hyvinvointipysäkki (Kemi) ja Onni-auto (Kemi), jotka tarjoavat kliinistä asiantuntemusta, potilassimulaattoreita sekä käyttäjärajapinnan ratkaisujen testaamiseen:
    • Uusia ratkaisuja on mahdollista kokeilla tehosastolla, leikkaussalissa tai synnytyssalissa tai tavoittaa käyttäjiä neuvolaympäristössä tai palvelut asiakkaiden luo kuljettavassa Onni-autossa.Etähoitoympäristö, videoteknologia mahdollistavat etähoitoratkaisujen simuloinnin, esimerkiksi videoyhteyksien ja VR-lasien avulla.
    • Kaikkiin kehittämisympäristöihin kytkeytyy asiantuntemus hoitotyön käytännöistä, potilasturvallisuudesta ja uusien ratkaisujen käyttöönotosta – varmistaen, että tuotteet ja palvelut vastaavat alan vaatimuksia ja käyttäjien tarpeita.
  • Ohjelmistolaboratorio Frostbit (Rovaniemi) tarjoaa robotiikka- ja tekoälyosaamista arktisiin tarpeisiin:
    • Asiantuntijuus älykkääseen palvelurobotiikkaan. Robotti voi olla mukana hoivatyössä, kun ihmistä ei saada paikan päälle.Virtuaalitestauksen mahdollisuudet ja tekoälyn kouluttaminen. Simulaatioilla voidaan testata hyvinvointi- ja terveysteknologian toimintaa turvallisesti ennen käyttöönottoa, esimerkiksi hoivaympäristössä.
    • 3D-mallintaminen ratkaisujen kehittämisen tukena. Kehittämisympäristöissä voidaan luoda tarkkoja digitaalisia kaksosia ja hoitotilanteiden simulaatioita, joita voidaan hyödyntää laitekehityksessä tai ergonomiatestauksessa
  • Digitaalisen kokemuksen kehittämisympäristö XBit Tornio
    • UI/UX -osaaminen tukee käyttäjäystävällisten ja saavutettavien käyttöliittymien kehittämistä, jotka puolestaan parantavat terveysteknologian ratkaisujen käytettävyyttä ja turvallisuutta. Hyvä käyttöliittymä tukee hoitohenkilöstön tehokasta työskentelyä ja potilaiden sujuvaa palvelukokemusta.
    • XR-teknologioiden avulla voidaan hyödyntää virtuaalitodellisuutta ja pelillisiä elementtejä esimerkiksi kuntoutuksessa tai hoitohenkilöstön koulutuksessa. Ratkaisut lisäävät motivaatiota, parantavat oppimista ja mahdollistavat turvallisen harjoittelun.

Näissä ympäristöissä on toteutettu yhteistyötä useiden yritysten kanssa, ja palvelut kattavat mm. simulaatiot, VR/AR-ratkaisut, käytettävyystestaukset ja pilotoinnit aidoissa ympäristöissä (Lapin AMK 2024). Hyvinvointi- ja terveysteknologiayritysten tarvekartoituksessa myös Sports Labin ja Sempin osaaminen toimintakyvystä on tunnistettu keskeiseksi testbedin kehittämisessä. Kiinnostusta yrityksillä on ollut myös kylmäolosuhdetestaukseen, jossa Älykkään rakentamisen kehittämisympäristö toimii edelläkävijänä.

Lapin AMKin testbed-toiminnan keskeinen tehtävä on koota tämä kehittämisympäristöissä oleva osaaminen, tilat ja palvelut yhteisen nimittäjän alle. Tavoitteena on, että hyvinvointi- ja terveysteknologian yritykset voivat yhden yhteydenoton kautta tavoittaa kaikki Lapin AMKin soveltuvat kehittämisympäristöt. Tätä varten on otettu käyttöön yrityksille suunnattu yhteydenottolomake, josta on jo saatu ensimmäiset kokemukset. Yritysten tarpeita selvitetään edelleen syksyn 2025 aikana kyselyllä, jossa kartoitetaan tarkemmin yritysten testbediltä kaipaamaa tukea tulevaisuuden ratkaisujen kehittämiseen.

Henkilö VR-lasit silmillään.

Kuvio 1. VR-lasien avulla voidaan simuloida aitoja käyttötilanteita ja testata ratkaisuja turvallisesti. VR-teknologia kytkeytyy Lapin AMKin kehittämisympäristöjen osaamiseen ja testbedin kehittämiseen. (Kuva Ville Rinne)

Lapin AMKin testbedin erikoistuminen

Suomessa ja Pohjoismaissa toimivat useat testbed-ympäristöt ovat profiloituneet eri osaamisalueille (Kielo-Viljamaa ym. 2022; Nordic Testbeds, 2023). Lapin AMKin testbedin potentiaalisiksi profiloitumisen kärjiksi on tunnistettu hyvinvointi- ja terveysteknologian robotiikkaan liittyvä asiantuntijuus, kehittämisympäristöjen monialaisuus, lappilainen vahva turvallisuusosaaminen sekä ainutlaatuiset arktiset olosuhteet.

Lapin AMKissa tavoitteena on vakiinnuttaa testbed-palvelukokonaisuus osaksi pysyvää toimintaa ja vahvistaa näin kehittämisympäristöjen asemaa hyvinvointi- ja terveysteknologian innovaatiotoiminnan alueellisena solmukohtana. 

Ideasta ratkaisuksi? Näin otat seuraavan askeleen menestykseen

Lapin AMKin testbed tarjoaa yrityksille konkreettisia hyötyjä:

  • nopeamman tuotekehityksen mahdollisuuden aidossa käyttöympäristössä
  • käyttäjäpalautteen hyödyntämisen tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä
  • arvokkaita verkostoja
  • riskien pienentämistä laadunvarmistuksen avulla ennen markkinoille menoa.

Lapin AMKin testbed-toiminnan kehittäminen etenee sisäisen palvelupolun määrittelyllä ja yhteisen vision muotoilulla. Keskeisiä toimenpiteitä ovat erikoistumisalueiden tarkentaminen, palveluiden räätälöinti lappilaisten yritysten tarpeisiin vastaavaksi sekä sisäisen toimintamallin käytäntöjen testaaminen. Lapin AMKin testbedin nimi ja visuaalinen ilme julkaistaan loppuvuodesta 2025.

Lisätietoja testbed-toiminnasta ja yhteistyömahdollisuuksista antaa hankkeen projektipäällikkö Vilma Portti. Hyvinvointi- ja terveysteknologiaa kehittäville yrityksille on avattu myös yhteydenottolomake, jonka kautta voi jättää yhteydenottopyynnön matalalla kynnyksellä.

HyTe – Testbed – Lapin ammattikorkeakoulun hyvinvointi- ja terveysteknologian testbed toimintamallin ja palveluiden kehitys – hankkeen toteuttaa Lapin ammattikorkeakoulu ja hanketta rahoittaa Lapin liitto Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR).  Hanke on käynnistynyt 1.10.2024 ja kestää 31.8.2027 asti. Kokonaisbudjetti on 498 187 €, josta EU-rahoitus: 398 549 € ja Lapin AMKin oma rahoitus: 99 638 €. (Lapin ammattikorkeakoulu 2025)

Lähteet

Chernova, I., & Konina, A. (2022). The report on health startups’ experiences with testbeds, public procurement and regulations. Publications of the Ministry of Economic Affairs and Employment 2022:6. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-598-0

Jabin, M. S. R., Nilsson, E., Nilsson, A.-L., Bergman, P., & Jokela, P. (2022). Digital health testbeds in Sweden: An exploratory study. Digital Health, 8, 1–21. https://doi.org/10.1177/20552076221075194

Jussi, M., & Mustonen, A. (2025). Testbed-toiminnan kehittäminen Lapissa: yhteistyötä ja innovaatioita. Pohjoisen tekijät -blogi. Lapin ammattikorkeakoulu. Haettu 1.10.2025, osoitteesta https://www.lapinamk.fi/blogs/Testbed-toiminnan-kehittaminen-Lapissa-yhteistyota-ja-innovaatioita/qddenq1z/a00b86a1-6029-43c3-9b98-0cda17c2f0f5

Kielo-Viljamaa, E., Collanus, E., Lahtiranta, J., & Tuomisto, A. (2022). Maturity of health care testbeds – A qualitative mapping at the Nordic context. Finnish Journal of eHealth and eWelfare, 14(1), 92–103. https://doi.org/10.23996/fjhw.111734

Lahtiranta, J., Collanus, E., Kielo-Viljamaa, E., & Tuomisto, A. (2023). Current challenges of healthcare co-creation and testbeds. Finnish Journal of eHealth and eWelfare, 15(4), 497–506. https://doi.org/10.23996/fjhw.130584

Lapin ammattikorkeakoulu. (2024). HyTe Testbed -hankesuunnitelma.

Nordic Proof. (2023). Nordic Proof consortium overview and contact details.

Nordic Testbeds. (2023). Nordic Testbeds Presentation.

Ray, L. (2022). Health and welfare technology companies’ needs and wishes related to living lab/testbed services. (Master’s thesis, Satakunta University of Applied Sciences).