Kirjoittajat: Katja Jussi, sairaanhoitaja YAMK, asiantuntija, Tulevaisuuden terveyspalvelut, Lapin ammattikorkeakoulu; Vilma Portti, toimintaterapeutti YAMK, projektipäällikkö, Tulevaisuuden terveyspalvelut, Lapin ammattikorkeakoulu & Karoliina Nikander, projektipäällikkö, OnniTV

Hyvinvointiteknologiapalvelujen kehittämisessä ja käyttöönotossa riskinä on, että uudet digitaaliset ratkaisut jäävät irrallisiksi kokeiluiksi. Käyttöönottoa helpottaa tuki ja asianmukainen valmennus asiakkaalle ja henkilökunnalle. Onnistumisen ehto on, että teknologiaratkaisut istuvat palveluasumisyksiköiden rytmiin, henkilökunnan työnkulkuun ja ennen kaikkea käyttäjien arkeen. (Kivekäs ym. 2020.)

Kuvaamme tässä blogitekstissä Lapin AMKin Lapland Testbed -toimintamallia, joka rakentuu hyvinvointi- ja terveysteknologian testbed -hankkeessa. Lapland Testbedissä yritykset voivat testata ja kehittää hyvinvointi- ja terveysteknologian ratkaisujaan hyödyntämällä Lapin AMKin kehittämisympäristöjä.

Yksi mukana kehittämisessä olevista palveluista on OnniTV+, jonka yhtenä kohderyhmänä ovat palveluasumisyksiköt. Yrityksen kanssa toteutetussa testbed-pilotissa selvitettiin ikäihmisten aktivointiin ja kuntoutumisen tukemiseen suunnatun suoratoistopalvelun käytettävyyttä yhteistyössä Lapin AMKin opiskelijoiden ja asiantuntijoiden kanssa.

OnniTV ja OnniTV+: mielekästä sisältöä arkeen

OnniTV tarjoaa päivittäin ikääntyneille geriatrista etäkuntoutusta, rentoutusta, muistikuntoutusta, kulttuuria sekä opetuksellista sisältöä ja musiikkia. OnniTV on katsottavissa arkipäivisin klo 11–13 niin antenniverkossa kuin kaapelissakin.

Kuntoutusta tukevat ohjelmat ovat sisällöltään eri toimintakyvyn tasoille sopivia harjoitteita. Kaikki etäpalvelut on suunniteltu yhdessä ikääntyneiden kuntoutuksen ja etäoppimisen ammattilaisten kanssa. Mukana on myös vanhustyön toimijoita sekä omais- ja vanhusverkostojen asiantuntijoita. Kulttuuri- ja oppimissisällön teemat vaihtuvat kuukausittain sisältäen esimerkiksi museokierroksia, yhteislaulua ja digiopetusta.

OnniTV+ puolestaan on sosiaali-, terveys- ja hoiva-alan yksiköille suunnattu suoratoistopalvelu.  OnniTV+ -videoiden toistaminen onnistuu hoivakodeissa kellonajasta riippumatta, vaikka asiakkaan omassa huoneessa. OnniTV+ tuo OnniTV:n sisällön henkilöstön ja ikääntyneiden käyttöön, joustavasti arjen hetkissä hyödynnettäväksi.

Pilotin suunnittelu: tavoitteet ja testausympäristöt

OnniTV:n ja Lapland Testbedin yhteistyö käynnistyi testaussuunnitelmalla, jossa sovittiin testauksen tavoitteista ja hyödynnettävistä kehittämisympäristöistä. Luontevina kehittämisympäristöinä Lapin AMKilta mukaan lähtivät Hyvinvointipysäkki ja ONNI-auto, joiden ammattilaiset tavoittavat ikääntyneitä kohderyhmänä. Testaussuunnitelmassa kirkastettiin yhteistyön tavoite: OnniTV+-palvelun käytettävyyteen liittyvien kokemusten kartoittaminen.

Testaussuunnitelman laatimisen yhteydessä perehdyttiin hyvinvointiteknologian hyödyntämiseen myös ajankohtaisen tutkimuksen näkökulmasta. Näin jo suunnitteluvaiheessa pystyttiin tunnistamaan teknologian käytettävyyteen ja käyttöönottoon liittyviä tekijöitä palveluasumisyksiköissä ja tarkentamaan testausasetelmaa.

Kirjallisuuden perusteella hoitotyön ammattilaisilla on kiinnostusta oppia hyödyntämään teknologisia ratkaisuja, mutta haasteita sopivan teknologian löytämisessä erityisesti asiakkaille, joiden toimintakyky on merkittävästi heikentynyt (Valtatie & Erkkilä 2023).

Teknologiamyönteinen johtaminen ja henkilökunnan koulutus ovat avainasemassa: käyttöönotto helpottuu, kun palvelu koetaan hyödylliseksi, käyttövarmaksi ja sellaiseksi, jonka kanssa ei jää yksin. Teknologian käyttöön ottamista edistävinä tekijöinä voidaan pitää myös saavutettavuutta, käyttökelpoisuutta ja sopivuutta käyttäjien arkeen. Teknologian hyödyntämisen edellytys on se, että sillä vastataan sekä asiakkaiden että ammattilaisten tunnistamaan tarpeeseen (Zender ym. 2023).

Opiskelijayhteistyö toi arjen näkökulman kehittämiseen

OnniTV+-palvelun testaukseen osallistui ryhmä Digitaalisten terveyspalvelujen ja terveyden edistämisen YAMK-opiskelijoita. OnniTV vastasi palvelun ja materiaalien toimittamisesta sekä perehdytti testaajat palvelun käyttöön. Opiskelijat ratkoivat etäyhteydellä järjestetyssä työpajassa yrityksen esittämiä kysymyksiä case-esimerkin avulla, keskittyen siihen, kuinka OnniTV+ -palvelun käyttö juurtuisi osaksi palveluasumisyksiköiden arkea.

OnniTV+ -palvelun käyttöä nähtiin tukevan selkeä viikko-ohjelma, vastuuhenkilöiden nimeäminen sekä se, että käyttö integroidaan työvuoroihin. Kun palvelu kytketään osaksi työvuorojen rakennetta, se ei jää “ylimääräiseksi”, vaan siitä tulee suunniteltua ja toistuvaa. Hoitajien motivointia voi lisätä esimerkiksi aktiivisen käytön näkyväksi tekeminen ja käytön seuranta sekä siitä palkitseminen – esimerkiksi maininta hoitopaikan esitteessä.

Lapland Testbedin näkökulmasta OnniTV+ yhteistyössä muotoiltiin pohja testaussuunnitelmalle. Samalla kokeiltiin mallia, jossa mahdollistettiin yrityksen joustava yhteistyö alalta jo työkokemusta omaavien YAMK-opiskelijoiden kanssa. Testbed-toimintamallin näkökulmasta YAMK-opiskelijoiden tuore näkökulma, case-esimerkin tuoma arjen konteksti ja yrityksen asiantuntijuus muodostivat toimivan yhdistelmän.

Käytettävyystestaus paljasti keskeiset kehityskohteet

YAMK-opiskelijoiden kanssa toteutetun vaiheen jälkeen OnniTV+ -palvelun käytettävyydestä kerättiin tietoa monialaisesti Lapin AMKin ammattilaisilta. Sosiaali- ja terveysalan kehittämisympäristöjen lisäksi digitaalisen kokemuksen ympäristö XBit toi käytettävyyden testaamiseen laajaa osaamista, ja ohjelmistolaboratorio Frostbit täydensi asiantuntijuutta teknologian kehittämisen näkökulmasta.

Kuva 1. Käytettävyystestausta esiteltiin myös Kemin kampuksen Demodayssä lokakuussa.

Tässä testaamisen vaiheessa korostuivat OnniTV+ -palvelun helppokäyttöisyyteen liittyvät tekijät: kirjautumisen sujuvuus ja ohjeistuksen selkeys – juuri ne tekijät, jotka vaikuttavat teknologian juurtumiseen arjen käytäntöihin myös kirjallisuuden perusteella (Zender ym. 2023). Yritys sai konkreettista palautetta OnniTV+ -palvelun vahvuuksista ja kehittämiskohteista. Tärkeänä sekä ratkaisun että käyttöympäristön näkökulmasta pidettiin esimerkiksi:

  • Mahdollisuutta palvelun avaamiseen suoraan TV:stä tai tabletista ilman tunnuksia (esim. QR-koodin kautta)
  • Suosikkivideoiden tallentamista
  • Laitteiden sijoittelua arjessa näkyville ja helposti saataville
  • Käyttöliittymän selkeyttä palveluasumisen ympäristöissä
  • Kirjautuneena pysymisen keston pituutta

Monialaisuus tuo hyvinvointi- ja terveysteknologian kehittämiseen syvyyttä

Lapland Testbedin ja OnniTV+-palvelun pilotissa yhteistyön vahvuus oli monialainen tiimi. Mukana oli sairaanhoitajia, toimintaterapeutti, tradenomi sekä tieto- ja viestintätekniikan insinöörejä sekä tietojenkäsittelyn että web-kehittämisen näkökulmista. Kun teknologiaa kehitetään hoivaympäristöön, kokonaisuus ei ole koskaan vain tekninen – se on yhtä aikaa käytettävyyttä, turvallisuutta, työn sujuvuutta, motivointia ja arjen rytmiä. Näitä yhdistämällä teknologia parhaimmillaan tukee ja keventää työtä arjessa.

Tämä konkretisoitui esimerkiksi kirjautumisen sujuvuuden ja laitteen sijoittelun pohdinnoissa: tiimissä oli mukana asiantuntijuutta, joka toi esiin tekniset toteutusvaihtoehdot, sosiaali- ja terveysalan asiantuntijat arvioivat ratkaisujen käytettävyyttä arjen tilanteissa ja kuvasivat, miten ratkaisut sopivat palveluasumisen ympäristöön ja palveluasumisyksiköiden käytäntöihin.

OnniTV+ -palvelun testaus osoittaa, että testbed-yhteistyö mahdollistaa asiakaslähtöisen kehittämisen ja tarjoaa yrityksille arvokasta palautetta tuotekehityksen tueksi. Lapland Testbedin näkökulmasta yhteistyö vahvisti toimintamallin käytännön toteutusta. Opiskelijayhteistyö osoittautui merkittäväksi voimavaraksi. YAMK-opiskelijat toivat tuoreita näkökulmia yrityksen kysymyksiin ja nopeuttivat kehitystyötä. Samalla he saivat arvokasta käytännön kokemusta, ja yritys hyötyi innovatiivisista ratkaisuehdotuksista.

Yhdessä kohti arkeen juurtuvia teknologiaratkaisuja

OnniTV+ -palvelun pilotointi Lapin AMKin hyvinvointi- ja terveysteknologian testbedissä on esimerkki siitä, miten yritykset ja opiskelijat sekä eri alojen asiantuntijat voivat kehittää yhdessä tulevaisuuden hyvinvointi- ja terveysteknologian ratkaisuja.

OnniTV+ -palveluun voit tutustua tarkemmin yrityksen verkkosivuilla OnniTV – OnniTV . Lisätietoja testbed-toiminnasta ja yhteistyömahdollisuuksista antaa hankkeen projektipäällikkö Vilma Portti. Hyvinvointi- ja terveysteknologiaa kehittäville yrityksille on avattu myös yhteydenottolomake, jonka kautta voi jättää yhteydenottopyynnön matalalla kynnyksellä.

HyTe – Testbed – Lapin ammattikorkeakoulun hyvinvointi- ja terveysteknologian testbed toimintamallin ja palveluiden kehitys – hankkeen toteuttaa Lapin ammattikorkeakoulu ja hanketta rahoittaa Lapin liitto Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR).  Hanke on käynnistynyt 1.10.2024 ja kestää 31.8.2027 asti. Kokonaisbudjetti on 498 187 €, josta EU-rahoitus: 398 549 € ja Lapin AMKin oma rahoitus: 99 638 €. (Lapin ammattikorkeakoulu 2025)

Lähteet

Kivekäs, E., Kekäläinen, H., Kaija-Kortelainen, M., Kinnunen, A., Kämäräinen, P., Aallosvirta, V., & Saranto, K. (2020). Use welfare technology in homecare – A positive expectation of the benefits of technology. Finnish Journal of eHealth and eWelfare, 12(3), 229–240. https://doi.org/10.23996/fjhw.94782

Lapin ammattikorkeakoulu. (2025). HyTe Testbed – Lapin ammattikorkeakoulun hyvinvointi- ja terveysteknologian Testbed toimintamallin ja palveluiden kehitys – Lapin ammattikorkeakoulu. https://lapinamk.fi/hanke/lapin-ammattikorkeakoulun-hyvinvointi-ja-terveysteknologian-testbed-toimintamallin-ja-palveluiden-kehitys/ Viitattu 16.1.2025.

Valtatie, H., & Erkkilä, M. (2023). Teknologia ikääntyneiden hoitotyössä – millaista osaamista tarvitaan? Gerontologia, 37(2), 187–202. https://doi.org/10.23989/gerontologia.128885

Zander, V., Gustafsson, C., Landerdahl Stridsberg, S., & Borg, J. (2023). Implementation of welfare technology: A systematic review of barriers and facilitators. Disability and Rehabilitation: Assistive Technology, 18(6), 913–928. https://doi.org/10.1080/17483107.2021.1938707