FM Raija Lummi työskentelee lehtorina Lapin ammattikorkeakoulun Digitaaliset ratkaisut -osaamisryhmässä.  

Taustaa 

Suomen korkeakouluissa opiskellaan pakollisena oppiaineena ns. ruotsin virkamiestutkinto. Sen taitotaso on B1.2. Suomen ja Ruotsin rajalla opiskelevilla sairaanhoitoalan tulevilla ammattilaisilla on myös mahdollisuus hakea harjoittelupaikkaa ja töitä Ruotsin puolelta.

Suomen ja Ruotsin puolella käytetään myös erilaisia sanoja, vaikka kieli on sama. 

Stipendiaattina Tukholmassa 

Ruotsin kielen opettajana kielten eroavaisuus alkoi kiinnostaa, joten hain Kulturfonden för Sverige och Finland -säätiöltä oleskelustipendiä hoitoalaan ja siellä käytettävään kieleen tutustumista varten. Sain stipendin 4 päivän vierailulle itsevalitsemiini Tukholman sairaaloihin. Olin kesätöissä Tukholmassa 80-luvulla.  Halusin tutustua Tukholman alueen sairaaloihin nyt opettajan roolissa. 

Vierailuni tavoite oli laatia sanastoa suomenruotsin ja riikinruotsin (rikssvenska) eroista sairaanhoitoalalla. Lisäksi oli tarkoitus tehdä muita havaintoja mahdollisista kulttuurieroista maidemme välillä. Käytän opetuksessani itse kieleen ohjaamisen lisäksi myös hoitoalaan liittyvistä yhteiskunnallisista eroavaisuuksia. 

Saltsjöbaden – vierailukohde 1, näköalat suoraan Solsidan – tv-sarjasta 

Terveydenhoitoalalla Ruotsissa on tapahtunut paljon muutoksia 80-luvun jälkeen. Saltsjöbadenin sairaala on yksityisomisteinen ja se kuuluu Ambea-konserniin.  Ennen se kuului Tukholman läänin maakäräjille (Stockholms Läns Landsting), jota voisi verrata nyky-Suomen hyvinvointialueisiin. 

Nykyään Ruotsissa sairaanhoitoon ja hoivaan kuuluvia tehtäviä on jaettu myös kunnille, kuten vanhuspuolen hoiva (äldreomsorg). Samoin oppilaiden terveydenhoitopalvelu (elevhälsa) on kunnan tehtävissä. Ruotsissa terveydenhoito ja sosiaalipuoli on siten hajautettu (decentraliserad) eri tahoille kuten mm. kunnille ja alueille. Suomessa puolestaan sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat keskitetysti hyvinvointialueilla 1.1.2023 lähtien.  

Saltsjöbadenin sairaala kuuluu Ambeaan, joka on hoiva-alan markkinajohtaja neljässä Pohjoismaassa. Suomessa toimiva Validia kuuluu konserniin 1.4.2025 alkaen. Validia on vammaispalveluita tuottava yritys.  

Ambean toiminta on jaettu kahteen osaan: Vardaga ja Nytida, Ambean ollessa emoyhtiö. Vierailin Saltsjöbadenin Vardagassa, joka vastaa vanhuspalveluista. 

Vardaga on yksi Ruotsin suurimmista yksityisistä vanhushoidon ja kotihoidon toimijoista, ja sillä on yli 100 hoivakotia eri puolilla maata. Tutustuin toimintaan, jossa asukkaat asuvat hoivayksikössä. 

Saltsjöbadenin henkilökunta on monikulttuurinen. Noin 80 prosenttia työntekijöistä on eri maista. Myös asiakkaat ja potilaat edustavat monia kulttuureja. On tärkeää huomioida, että iäkkäät ja/tai dementoituneet voivat vanhuudessaan unohtaa toisen, opitun kielensä, ruotsin. Monikielisellä henkilökunnalla on siksi keskeinen rooli toiminnassa. Kieliongelmien ilmetessä talosta löytyy yleensä aina joku, joka voi tulkata.  

Koska vanhuspalvelut ovat kuntien tehtävä, Tukholman kunta huolehtii asukkaiden sijoittamisesta vanhuspalveluihin. Kunnan sosiaalipuolen palveluohjaaja (biståndshandläggare) toimii linkkinä hoivapalvelun ja asiakkaan välillä. 

Merkillepantavaa on myös, että työntekijöiden työajat vaikuttivat erittäin joustavilta, ja tuntityöntekijöitä tarvitaan. Ruotsin sairaaloissa tehdään töitä erilaisilla työaikaresursseilla. Sairaalan ja työntekijöiden tarve on se, että työaika voi olla kuukaudessa 50 – 100 prosenttia.  

Havaintoja Saltsjöbadenissa 

Ruotsissa käytetään eri sanoja hoitoalalla kuin Suomessa. Esimerkiksi Ruotsissa ammattinimike lähihoitajalle on underskötare tai undersköterska. Yllättävän usein kuulee käytettävän feminiinimuotoa undersköterska tai sairaanhoitajasta sjuksköterska. Itse olen omassa opetuksessani opettanut neutraalin sanan sjukskötare. Sana lähihoitaja eli närvårdare on suomen kielestä käännetty suomenruotsalainen sana, jota ei Ruotsissa tunneta.  

Ruotsissa voidaan tehdä uraa erilaisista lähtökohdista käsin. Mielestäni tämä kuvastaa kulttuurieroja Suomen ja Ruotsin välillä. Ruotsissa voi edetä uralla eri lähtökohdista Myöskään muodollisella koulutuksella urapolun luomisessa ei näytä olevan yhtä suurta painoarvoa kuin Suomessa. Työkokemusta arvostetaan. Esimerkiksi sairaalan ryhmäpäällikön tehtävää voi hoitaa lähihoitajan koulutuksella. 

Koulutus on tärkeää, mutta vielä tärkeämpää on hoitohenkilökunnan halu kehittyä työssään. Vanhuspuolen työssä arvostetaan ennen kaikkea hyvää asiakkaan kohtaamistaitoa ja halua auttaa ikäihmisiä (bemötande och viljan att hjälpa äldre människor). 

Uusien työntekijöiden perehdytys vaikutti olevan hyvin suunniteltu ja asteittain etenevä. Sain minulle esitellystä uuden työntekijän ns. tarkistuslistalta (checklista) sanastooni esimerkkejä ruotsinruotsista hoitoalalla. 

Työllisyystilanne on Ruotsissa parempi kuin Suomessa. Tämä tarjoaa myös suomalaisille ammattikorkeakouluopiskelijoille mahdollisuuden suorittaa esimerkiksi harjoittelujaksoja naapurimaassa, jossa työpaikkoja on enemmän. 

Erstan sairaala – vierailukohde 2 sykkii Tukholman sydämessä 

Ersta on laaja-alainen sairaala eri osastoineen hoitoyksiköistä sosiaalipalveluihin. Esimerkkejä eri osastoista on kirurgia, sisätaudit, fysioterapia, palliatiivinen hoito, geriatrinen hoito, kotisairaanhoito ja kotihoito.  

Ruotsin sosiaali- ja terveydenhuollossa on yhä enemmän yksityisiä toimijoita. Myös Ersta on yksityinen toimija, joka harjoittaa lisäksi aatteellista toimintaa (ideell verksamhet) Aatteellinen toiminta tarkoittaa myös vapaaehtoistoimintaa. Erstalla on sopimus ja yhteistyö alueen (region) kanssa, joka vastaa monialaisesta terveydenhoidosta sekä sosiaalipalveluista.  

Erstan sairaala tekee yhteistyötä Marie Cederschiöld -korkeakoulun kanssa ja ottaa sopimuksen mukaisen määrän opiskelijoita harjoitteluun.  

Havaintoni Erstassa ja vertailua Saltsjöbadeniin 

Erstan sairaala on toiminut Tukholman Södermalmilla vuodesta 1851 lähtien. 

Tarkoitus oli tutustua myös laaja-alaisemman sairaalan toimintakulttuuriin ja mahdollisiin sanastoeroavaisuuksiin. Sairaala sijaitsee Tukholmassa keskeisellä Folkungagatanilla.  

Koska Erstalla on jo sopimus ruotsalaisen korkeakoulun kanssa harjoittelupaikoista, yhteistyön luominen meidän opiskelijoiden harjoittelupaikkojen suhteen voi olla haastavaa, mutta aihetta olisi silti hyödyllistä tutkia tarkemmin. 

Mielenkiintoista oli kuulla yhteistyöstä Ruotsin kirkon kanssa (Svenska Kyrkan). Koska Ersta on yksityinen ja harjoittaa myös aatteellista toimintaa, yhteistyö kirkollisessa kontekstissa on mahdollista. Vierailimme myös sairaalan kappelissa.  

Havaintojeni perusteella vanhustenhoidossa työskentelee enemmän monikulttuurista henkilöstöä kuin sellaisissa sairaaloissa kuten Ersta, joissa on monia eri osastoja ja toimintoja. 

Mitä jää käteen vierailustani? 

Kulturfonden för Sverige och Finland -oleskelustipendistä jäi itselleni käteen uutta alan sanastoa, vertailua Suomen ja Ruotsin hyvinvointi-/ sairaanhoito-/ vanhustenhoitojärjestelmistä sekä parisivuinen sanasto hoitoalan opiskelijoille, josta on toivon mukaan hyötyä myös Lapin AMKin hoitoalan opiskelijoille sekä yleissivistyksen että oman työalan kannalta. Raportoin oleskelustipendistäni kulttuurirahastoon.  

Vierailuni tärkein anti oli saada konkreettista tietoa ajankohtaisesta tilanteesta Ruotsin hoitoalalta verrattuna omaan aikaisempaan tietooni, koska järjestelmät ovat muuttuneet ja sitä myöten myös jotkut tärkeät termit. Ruotsin kielen opetuksessa kannattaa tähdentää sitä, että Suomen ruotsinkieliset termit eivät välttämättä tarkoita samaa Ruotsin puolella tai ne eivät aukea merkitykseltään. Siksi on tärkeä verrata sanoja keskenään. 

Tein lyhyen sanastolistan kahden päivän vierailujeni annista. Sanastossa on suomenruotsin ja ruotsinruotsin sanoja hoitoalalla. Sanasto ei siten ole kattava, vaan se antaa esimerkkejä siitä, että sanat ja kulttuuri kuuluvat yhteen. Eri valtioiden terveydenhoitojärjestelmistä johtuvia eroavaisuuksia näkyy myös sanoissa ja käsitteissä. Lisäksi koulutusjärjestelmissämme on eroavaisuuksia.

Esimerkiksi ammattikorkeakoulu, suomenruotsiksi yrkeshögskola on Ruotsin koulujärjestelmässä högskola. Toisaalta Ruotsissa toimiva yrkeshögskola ei vastaa meidän korkeakoulua. Opiskelijoidemmekin on tärkeää tietää sekä hoitoalan että korkeakoulujärjestelmiemme eroavaisuuksista. Lapin AMKin opiskelijoiden on siis syytä Ruotsin puolella kertoa opiskelevansa suomalaisessa korkeakoulussa (högskola) esimerkiksi harjoittelupaikkoja hakiessaan.  

Olen hyödyntänyt Tukholman vierailun antia omille opiskeluryhmille sairaan- ja terveydenhoitoalalla. Sanastolistan tärkeimpiä sanoja on lähihoitaja, ammattikorkeakoulu, korkeakoulu, hyvinvointialuekäsite Suomessa ja Ruotsissa, työhyvinvointi, hyvinvointi jne. Monet sanojen eroavaisuuksista Suomessa ja Ruotsissa käytettävissä hoitoalan sanoissa liittyvät juuri yhteiskuntajärjestelmien ja koulutusjärjestelmien eroavaisuuksiin. Suomenruotsalaiset ja ruotsinruotsalaiset ymmärtävät kuitenkin hyvin toisiaan, mutta meidän suomenkielisten tulevien ammattilaisten on hyvä oppia työlle tärkeät sanaeroavaisuudet, koska kielitaito ei ole natiivin tasolla eikä henkilö pysty välttämättä kontekstista arvioimaan sanoman sisältöä. 

Suomalaisten hoitoalan opiskelijoiden on tärkeää ymmärtää kielen eroavaisuuksien lisäksi myös hoitoalan kulttuuriin liittyviä eroavaisuuksia Suomen ja Ruotsin välillä, jotta mahdollinen työharjoittelu tai työ naapurimaassa sujuisi alusta asti hyvin. 

Lähteet 

Ersta sjukhus. https://www.erstadiakoni.se/verksamheter/sjukvard/ 

Hälso- och sjukvård – Socialstyrelsen. https://www.socialstyrelsen.se/kunskapsstod-och-regler/halso–och-sjukvard/ 

Ledande position inom omsorg i Norden – Ambea. https://ambea.se/ 

Saltsjöbadens sjukhus – Vardaga. https://vardaga.se/verksamheter/saltsjobadens-sjukhus/ 

Jokaisen tarina on arvokas | Validia 

Välfärdsområden – Social- och hälsovårdsministeriet