Liikunnanohjaaja (YAMK), väitöskirjatutkija Arno Heikkala ja Liikunnanohjaaja (YAMK) Kaisa Pyykkönen työskentelevät lehtoreina Lapin ammattikorkeakoulun Vastuulliset palvelut -osaamisryhmässä. 

Miten arviointitoimintaa voisi kehittää niin, että se tukee opiskelijan kasvua ja kehitystä ilman, että opettaja kuormittuu kohtuuttomasti? Tässä blogissa kurkistamme ARVO-projektiin, jossa kehitetään sujuvampaa, läpinäkyvämpää ja hyvinvointia tukevaa korkeakoulupedagogiikka. 

Arviointitoiminta haastaa korkeakouluopettajaa – ja antaa mahdollisuuksia 

Opintojakso on päättymässä ja korkeakouluopettajalla on edessään Himalajan kokoinen vuoristo: toteutuksen päätökseen liittyvät toimet. Opettaja huomaa, että etenkin opiskelijoiden näyttöjen ja tuotosten arviointiin liittyen hän on luonut itselleen niin sanotun ”arviointiansan”, eli yliarvioinut oman työaikansa ja jaksamisensa verrattuna arviointiin vaadittavaan työmäärään.  

Arviointitoiminta ja vuorovaikutus opiskelijoiden kanssa vie aikaa ja kuormittaa kokeneitakin opettajia. Ne ovat keskeisiä osia korkeakouluopettajan työtä ja tarkastelutavan mukaan voivat viedä jopa 25–50 prosenttia työajasta (Atjonen 2023). Samalla arvioinnin odotetaan olevan oikeudenmukaista, läpinäkyvää ja oppimista edistävää. Tässä yhteydessä viittaamme arviointitoiminnalla kaikkiin niihin käytänteisiin, jotka tehdään pedagogiseen toimintaan liittyvään arvioinnin suunnitteluun ja toteutukseen. 

Erityisesti suuret opiskelijamäärät haastavat arviointitoimintaa ja vaikuttavat siihen, miten arviointitoimintaa käytännössä toteutetaan annetuilla resursseilla. Näin ollen tehdyt pedagogiset valinnat, kuten oppimismuotoilu, arviointikeinojen, -kohteiden ja -kriteerien valinta sekä vuorovaikutus toteutuksen aikana, vaikuttavat syntyvään kokonaisuuteen. Samalla opettajan pitäisi huolehtia omasta ja opiskelijoiden hyvinvoinnista, jaksamisesta sekä opintojen ja työn etenemisestä.  

Osaamisperustaisessa opetuksessa arviointitoimintaa ei myöskään ajatella vain lopputuloksena, vaan olennaisena osana oppimisprosessia. Onkin hyvä kysyä: Mitä arvioinnilla tarkoitetaan, mihin sillä pyritään ja miten sitä toteutetaan? 

Arviointitoiminnan lähtökohtia 

Arviointitoiminta voidaan nähdä laajempana kokonaisuutena, jonka opettaja huomioi jo pedagogisen käsikirjoituksen luomisen eli toteutuksen suunnittelun yhteydessä. Oleellisia kysymyksiä tässä kohdassa opettajalla onkin:  

  • Millaista osaamista, kasvua ja kehitystä toteutuksella tavoitellaan? 
  • Miten osaaminen, kasvu ja kehitys osoitetaan ja miten sitä kartutetaan? 
  • Mitkä ovat arvioinnin kohteet, kriteerit ja keinot? 
  • Miten vuorovaikutus, palautteet ja edisteet tukevat prosessia ja miten ne toteutetaan? 

Arviointitoimintaa voidaan tarkastella holistisena kokonaisuutena, joka rakentuu useasta toisiaan täydentävästä arvioinnin näkökulmasta (Taulukko 1). Näistä merkittävimmät ovat 

  1. diagnostinen arviointi, joka tukee lähtötason hahmottamista 
  1. formatiivinen arviointi, joka tukee ja ohjaa oppimis- ja kasvuprosessia 
  1. summatiivinen arviointi, joka kokoaa ja varmistaa osaamisen 
  1. integroiva arviointi, joka yhdistää kokonaisuuden opiskelijan kasvua ja kehitystä tukevaksi kokonaisuudeksi. 

Taulukko 1. Arvioinnin muodot, tavoitteet ja keinot (mukaillen Virtanen, V., Postareff, L. & Hailikari, T. 2015; Crisp, G.T. 2012) 

Arvioinnin muoto Tavoite Toteutustapa  
(esimerkiksi) 		Ajoitus Miksi opettajan kannattaa käyttää? 
Diagnostinen Lähtötason kartoitus Ennakko- ja orientaatiotehtävät sekä itsearvioinnit Prosessin alussa tai alkuvaiheessa Luo pohjat ja suunnan toteutukseen orientoimalla opiskelijan ja opettajan prosessiin ja vuorovaikutukseen 
Formatiivinen  Oppimisen, kasvun ja kehityksen tukeminen ja näkyväksi tekeminen prosessin aikana. Prosessin aikaiset tehtävät ja näytöt sekä vuorovaikutustilanteet (opetustuokiot, webinaarit, keskustelut…) Prosessin aikana Tekee opiskelijan prosessin näkyväksi sekä tukee sitä.  
Summatiivinen  Arviointikriteerien, suoritusvaatimuksen ja tavoitteiden mukaisen tason saavuttamisen arviointi. Tehtävät, suoritukset sekä osaamisen näytöt. Prosessin lopussa Konkretisoi opiskelijan tekemiset ja varmistaa toteutuksen vaatimusten saavuttamisen ja arviointipäätöksen tekemistä. 
Integroiva Opiskelijan kasvun, kehityksen ja oppimisen tukeminen tulevaisuutta varten (toteutuksen jälkeen) sekä metataitojen kehittymisen tukeminen. Tehtävät, suoritukset sekä osaamisen näytöt sekä opiskelijan itse- ja vertaisarviointitoiminnat ja vuorovaikutustilanteet (esim. sparrauskeskustelut) opettajan kanssa.  Läpi koko prosessin, painottuen prosessin aivan loppuun Kehittää opiskelijaa kokonaisvaltaisesti, antaa hänelle eväät jatkoon sekä mahdollisuuden saada huomioita toteutuksen toteutuksesta aivan prosessin lopussa.  

ARVOssa kehitetään arviointitoimintaa, joka toimii arjessa 

Lapin AMKin Vastuulliset palvelut -osaamisryhmässä on tänä keväänä käynnistynyt kehittämisprojekti ARVO, jossa tavoitteena on kehittää sujuvampia, läpinäkyvämpiä ja opiskelijoiden kasvua, kehitystä ja oppimista tukevia pedagogisia ratkaisuja. Näiden tavoitteiden toteutuessa toiminta myös tukee opettajien ja opiskelijoiden hyvinvointia. Yksi ARVOn kehittämistyön tavoite onkin, että opettajat ja opiskelijat voivat hyvin ”opintojen vuoksi – ei siitä riippumatta”.  

Toteutimme kehittämistyön aluksi alkukartoituskyselyn Vastuullisten palveluiden opettajille. Kyselyn vastaukset auttoivat hahmottamaan opetuksen suunnittelun, arvioinnin ja pedagogisten käytänteiden nykytilaa sekä toivat ymmärrystä, millaisiin haasteisiin kannattaisi tarttua ensimmäisenä. Kyselyn vastauksissa kaivattiin tukea muun muassa aikatehokkaisiin arviointiratkaisuihin etenkin suurien ryhmien osalta, valmiita malleja arviointiin sekä tekoälyn hyödyntämiseen arvioinnissa.  

ARVOn kehittämistyön ensimmäisenä kokonaisuutena siis pureudumme arviointitoimintaan ja sitä tukevien ratkaisujen ja mallien kehittelyyn. Tässä työssä arviointitoiminnan näkökulmia ohjaa neljä periaatetta: 

  1. arviointitoiminnan on tarkoitus tukea opiskelijan osaamisen ja metataitoja kehittymistä sekä ammatillista (ja ihmisenä) kasvua ja kehitystä, 
  1. arviointitoiminta on läpinäkyvää, linjakasta ja ymmärrettävää – kaikille toimijoille, 
  1. arviointia tarkastellaan kolmesta näkökulmasta (oppimisen arviointi – of learning; oppimista tukeva – for learning; arviointi oppimisena – as learning)   
  1. arviointitoiminta ja vuorovaikutus on opettajalle toteutettavissa resurssiviisaasti. 

Periaatteiden keskeinen ajatus on siirtää arviointitoiminnan painopistettä pelkästä suoritusten tarkastelusta kohti oppimisprosessin, osaamisen kehittymisen ja opiskelijan kasvun tukemiseen. Samalla arviointitoiminta nähdään merkittävänä osana pedagogista hyvinvointia – opiskelijan ja opettajan näkökulmasta. Arviointitoiminnan ja vuorovaikutuksen ei tarvitse kuormittaa kohtuuttomasti ollakseen laadukasta. 

Arjesta nousevat kokeilut arviointitoiminnan tueksi 

Uusien toimintatapojen omaksuminen ja käyttöönotto vaatii usein aikaa, paneutumista ja motivaatiota. Olemme tehneet vuosien varrella huomion, etteivät arviointitoimintaan liittyvät asiat herätä korkeakouluopettajissa suurta innostuneisuutta. Näkemyksemme mukaan opettajat tarvitsevat tukea erityisesti arviointitoiminnan kokonaisvaltaisemmassa ajattelussa ja arviointikäytänteiden uudelleen muotoilussa – olipa kyse pienestä teknisestä ratkaisusta Moodlessa tai sitten laajemman kokonaisuuden rakentamisessa. 

Alkukartoituskyselyn yhteydessä opettajilla oli mahdollisuus ilmoittaa oma opintojakson toteutus mukaan pilotointiin. Syyslukukauden alkaessa pilotoitaville toteutuksille muotoillaan ratkaisuja, joissa pyritään huomioimaan yllä mainitut neljä periaatetta arviointitoiminnan sujuvoittamiseen. Ratkaisuja rakennetaan yhdessä opettajien ja opiskelijoiden kanssa arjen tarpeista käsin. 

Arviointiarkku kehittämistyön työvälineenä 

Kehittämistyön yhtenä konkreettisena ja jatkuvasti päivittyvänä tuotoksena rakennamme kaikille avointa Arviointiarkku-verkkosivua, jossa opettajat voivat tutustua ARVOn kehittämistyössä syntyviin tuotoksiin ja havaintoihin. Työ etenee pilottien nopeiden kokeilujen kautta: tarkoituksena ei ole rakentaa valmiita malleja kerralla, vaan testaamme ja kehitämme ratkaisuja iteratiivisesti. Opettajien huomiot ja panos ovat tässä työssä tärkeitä. 

ARVO – arviointi, vuorovaikutus ja oppiminen 

ARVO-projektia toteutetaan Lapin AMKin strategiarahalla 1.2.2026-30.6.2027. ARVO rakentuu kolmen pedagogista toimintaa tukevan kokonaisuuden varaan: 1) toteutuksen suunnittelu, 2) Moodlen muotoilu ja 3) tekoäly opetuksen tukena. Tavoitteena on rakentaa korkeakouluopettajille toimivia pedagogisia käytänteitä, tukea yhteistä ymmärrystä näihin teemoihin liittyen ja sparrata kollegoita. 

Projektin teeman mukaisesti CoPilot on ollut tämän tekstin luomisen tukena matkan aikana.  

Lähteet 

  • Crisp, G.T. (2012) Integrative assessment: reframing assessment. Practice for current and future learning, Assessment & Evaluation in Higher Education, 37:1, s. 33– 43. https://doi.org/10.1080/02602938.2010.494234  
  • Virtanen, V., Postareff, L., & Hailikari, T. (2015). Millainen arviointi tukee elinikäistä oppimista?  
    https://lehti.yliopistopedagogiikka.fi/2015/03/27/millainen-arviointi-tukee-elinikaista-oppimista/