TaM Elisa Maljamäki työskentelee liiketalouden lehtorina Lapin ammattikorkeakoulun Vastuulliset palvelut -osaamisryhmässä. 

Työnantajani Lapin AMK tarjoaa meille työntekijöille mahdollisuutta kahden viikon mittaiseen työelämäjaksoon. Käytännössä tämä tarkoittaa mahdollisuutta viettää kaksi viikkoa toisen organisaation helmoissa. Vietin itse toukokuussa 2026 kaksi viikkoa Metsähallituksella, Rovaniemen toimipisteessä. Työelämäjakso toimii yhtenä väylänä työntekijän oman osaamisen päivittämiseen ja kehittämiseen. Pidempi vierailu korkeakoulumaailman ulkopuolisessa työelämässä mahdollistaa myös työelämän trendien ja tarpeiden havainnoimisen lähietäisyydeltä. (Lapin ammattikorkeakoulu 2022) 

Itselleni työelämäjakso näyttäytyi mahdollisuutena perehtyä EU:n CSRD-direktiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive) mukaiseen yritysten kestävyysraportointiin syvemmin. Osana ammattikorkeakoulun työtehtäviäni olin asiantuntijana mukana hiljattain päättyneessä Kestävyysraportointi ja kestävä kehitys liiketoiminnassa -hankkeessa. Hankkeessa kehitettiin raportointityökalu ja tarjottiin valmennuksia VSME-standardin mukaiseen kestävyysraportointiin.  

VSME-standardi (Voluntary reporting standard for SMEs) on suunnattu pienille ja keskisuurille yrityksille ja on vapaaehtoista. VSME-standardi pohjautuu CSRD-direktiivin (EFRAG 2024). Kestävyysraportoinnin ”syvä pääty” löytyy suuryrityksille suunnatusta ja niitä direktiivin mukaisesti velvoittavasta ESRD-standardista (European Sustainability Reporting Standards). Tulevaisuudessa VSME- ja ESRD-standardeja tullaan todennäköisesti yhdenmukaistamaan entisestään, jotta siirtymä niiden välillä olisi helpompi. ESRD-standardiin perehtyminen auttaa ymmärtämään VSME-standardia sekä standardien välisen siirtymän vaatimuksia. 

Tyvestä puuhun 

Työelämäjaksoni suorituspaikka, Metsähallitus, ei valikoitunut sattumalta. Alun perin, vuonna 2022 hyväksytyn CSRD-direktiivin mukaisesti, Metsähallitus olisi kuulunut ns. toisen aallon yrityksiin raportointivelvollisuuden osalta. Metsähallituksen osakeyhtiömuotoinen tytäryhtiö ylitti toisen aallon yritysten soveltamisrajan (yli 250 työntekijää, yli 50 M€ liikevaihto) ja Metsähallitus valmistautui raportoimaan tilikaudesta 2025 alkaen. Vain hieman ennen, kuin toinen aalto olisi tuonut raportointivelvollisuuden piiriin satoja uusia yrityksiä, EU-parlamentti otti aikalisän ja lykkäsi pakollisen raportoinnin aloittamista (EFRAG n.d.).  

Vaikka nyt näyttääkin siltä, että Metsähallitus ei tulevaisuudessa kuulu pakollisen kestävyysraportoinnin piiriin, on kestävyysaiheiden raportointia tehty ja kehitetty organisaatiossa jo parin vuoden ajan. Satojen ihmisten valtakunnallisessa, useampia liiketoimintayksiköitä sisältävässä organisaatiossa raportointi ei tapahdu sormia napsauttamalla tai yhden ihmisen toimesta. Koska satuin tietämään, että Metsähallituksella raportointia koordinoidaan Rovaniemeltä käsin, näin tilaisuuteni tulleen. Mikä voisi olla parempi näköalapaikka kestävyysraportoinnin syvään päätyyn, kuin monialainen liikelaitos, joka toimii Rovaniemellä(kin)? (Metsähallitus 2026). 

Vierivä kivi ei sammaloidu 

Pitkään samassa työpaikassa olleena asettuminen uuteen organisaatioon on aina jännittävää. Uusien ihmisten kohtaaminen muistutti, mitä myös monella opiskelijallamme ja valmistuneella on edessään tänäkin kesänä: lukuisia uusia kasvoja, nimiä ja titteleitä. Vääjäämättä vain osa nimistä ja kasvoista jää mieleen, vaikka kuinka yrittäisi.  

Erilaiset työympäristöt vaikuttavat tapaamme olla vuorovaikutuksessa ja järjestää omaa työtämme. Pilke-talossa useampi organisaatio toimii samojen seinien sisäpuolella. Mahdollistaako se rajat ylittävää verkostoitumista ja helpompaa yhteistyötä? Ainakin itse huomasin tuntevani ihmisiä yllättävän monesta eri organisaatiosta. Pilkkeessä on pääosin käytössä kaikkien organisaatioiden yhteiset, jaetut työpisteet. Henkilökohtaisen työpisteen puuttuminen voisi itselleni olla pidemmän päälle stressaavaa, mutta ehkä siihenkin tottuu? Maisemista on pakko todeta, että Pilke joki- ja vaaramaisemineen vei 1-0 voiton AMKin Jokiväylän kampuksesta. 

Asiantuntijatyön erottamaton osa työssä kuin työssä ovat erilaiset järjestelmät. Itse koen olevani melko noheva monien ohjelmien ja järjestelmien kanssa. Kun käytössä onkin itselle tutusta poikkeava kokonaisuus järjestelmiä, huomasin taas olevani kovin untuvikon asemassa. Ei auta, että yksittäiset järjestelmät tai ohjelmat ovat tuttuja, jos ei osaa navigoida niiden välillä. Osansa haasteesta toi tietoturva, joka toimiessaan asettaa usein esteitä eri organisaatioiden tietokoneiden ja ihmisten välille. Onneksi pienen kärsivällisyysharjoituksen jälkeen pääsin itselleni tarkoitetun tiedon äärelle ja sain jaettua tuotoksiani eteenpäin. 

Ei oppi ojaan kaada  

Työelämäjaksoni perimmäisenä tarkoituksena itselleni oli mahdollisuus päästä tutustumaan kestävyysraportoinnin tekemiseen todellisessa ympäristössä. Tätä myös pääsin tekemään. Oli todella mielenkiintoista nähdä, kuinka paljon liikkuvia osia ja erityyppistä tietoa vaaditaan, jotta saadaan koostettua EU-standardiin pohjaava kestävyysraportti. Esimerkiksi vapaaehtoisessa raportoinnissa vaadittuja, määrämuodossa esitettäviä tietoja on kohtalaisen vähän. ESRD-raportoinnissa erilaisia datapisteitä on kymmenittäin ja jokaiseen kohdistuu tarkat ohjeet, mitä ja missä muodossa tulisi kertoa. Jo pelkkä laajan raportointitermistön opettelu vaatii aikaa ja paneutumista. 

Osana omaa työpanostani autoin Metsähallitusta hahmottelemaan ohjeistusta raportoinnin tekemisestä. Kuten niin usein asiantuntijaorganisaatioissa, tieto on sitoutunut asiantuntijoihin. Ohjeistus auttaa tämän hiljaisen tiedon siirtämistä jaettavampaan muotoon. Ohjeistuksen kautta prosessi alkoi hahmottumaan myös minulle. Matkan varrella esittämäni kysymykset auttoivat myös ohjaajaani huomaamaan, mikä kaikki voi kestävyysraportoinnissa maallikolle olla uutta ja outoa. 

Lopuksi 

Piipahdus toisen organisaation arjessa ja toisenlaisessa työyhteisössä oli antoisa kokemus. Opin sisällöllisesti paljon ja uskon, että voin hyödyntää oppimaani ja työelämäjakson tarjoamia näkökulmia tulevaisuudessa omassa työssäni. Kahden viikon jakso kului nopeasti ja tuntui osittain kuin lomalta. Kun oma työkalenteri ei muistuttanut jatkuvasti palavereista, tehtävistä ja deadlineista sain keskittyä hetkeksi vain yhteen teemaan. 

Oppijan roolissa oleminen sisälsi myös epävarmuuden tunteen. Kun oma työ on usein paineista ja suoritteisiin sidottua, iski välillä epävarmuus: onko minusta Metsähallitukselle mitään hyötyä? Vienkö vain resursseja ilman, että annan vastakaupassa mitään? Ehkä tämä suorituskyvykkyyteen liittyvä tunne kertoo jotain ajastamme ja työelämästä. Kun asiaa katsoo hieman sivusta, voi vaihtaa näkökulmaa: Onko tärkeämpi olla koko ajan tuottava vai tulisiko asiantuntijan työssä olla useammin mahdollisuuksia irrottautua vaikka viikoksi oppimaan uutta? 

Kiitokset Metsähallituksen vastuullisuuden ja sidosryhmätyön asiantuntija Sanna Konolalle mahdollisuudesta päästä tutustumaan Metsähallituksen toimintaan ja kestävyysraportointiin. 

Metsähallituksen vuosi- ja kestävyysraportti 2025 -julkaisuun voi tutustua osoitteessa https://julkaisut.metsa.fi/julkaisu/metsahallituksen-vuosi-ja-kestavyysraportti-2025/. 

Lähteet 

EFRAG. (2024). Voluntary reporting standard for SMEs (VSME), concluded. https://www.efrag.org/en/projects/voluntary-reporting-standard-for-smes-vsme/concluded 

EFRAG. (n.d.). EFRAG Knowledge Hub. Haettu 1.6.2026 osoitteesta https://knowledgehub.efrag.org/eng 

Lapin ammattikorkeakoulu. (2022). Henkilöstön työelämäjaksot. Saatavilla LUC intrassa (korkeakoulukonsernin sisäinen tiedotuskanava henkilökunnalle). 

Metsähallitus. (2026). Metsähallituksen vuosi- ja kestävyysraportti 2025. https://julkaisut.metsa.fi/wp-content/uploads/sites/2/2026/03/mhvuosikertomus2025.pdf