TtT Sari Pramila-Savukoski on Lapin ammattikorkeakoulun Pohjoinen hyvinvointi ja palvelut -osaamisalueen koulutuspäällikkö.

Pedagogiset linjaukset ovat yhteinen näkemys siitä, miten opetamme, opimme ja ohjaamme nyt ja tulevaisuudessa. Pedagogiset linjaukset yhdistävät strategian, opetussuunnitelmat ja laatutyön yhteiseksi suunnaksi, joka ohjaa koulutuksen kehittämistä koko korkeakouluyhteisössä.

Lapin AMKin pedagogisia linjauksia on työstetty kevään ajan ja ne julkaistiin elokuussa 2026 (Lapin ammattikorkeakoulu, 2026). Tämä blogi kuvaa lapin AMKin pedagogisten linjausten osallistavaa kehittämistyötä. Pedagogisen linjausten kehittämistyöstä vastasivat Lapin AMKin osaamisalueiden koulutuspäälliköt Elisa Hartikainen ja Sari Pramila-Savukoski.

Miksi pedagogisia linjauksia tarvitaan?

Korkeakoulut toimivat jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Työelämän osaamistarpeet uudistuvat, digitalisaatio muuttaa oppimista ja opiskelijoiden oppimispolut monimuotoistuvat. Opetukseen kohdistuu monenlaisia vaatimuksia, sekä muutosta (Postareff ym., 2025, 25). Näissä muutoksissa tarvitaan yhteinen näkemys siitä, millaisiin pedagogisiin ratkaisuihin korkeakoulu yhteisönä sitoutuu. Lisäksi on olennaista kiinnittää huomiota hyvinvointiin, joka näyttäytyy arjessa, kestävinä hyvinvointia tuottavina valintoina.

Yhteisöllisyys vaatii johtamista ja kokemusta osallisuudesta (Nenonen, 34). Pedagogiikkaa on johdettava laadukkaasti (Murtonen & Vilppu, 2025, 228–229). Pedagogisella johtamisella tarkoitetaan resurssien suuntaamista tarkoituksenmukaisesti ja yhteistyön hyödyntämistä osaamisen kehittämisessä kollektiivisesti (Murtonen & Vilppu, 2025, 228–229; Mäki, 2022).

Pedagogiset linjaukset tekevät näkyväksi arvot, tavoitteet ja toimintatavat, joiden varaan koulutusta rakennetaan. Ne auttavat varmistamaan, että opiskelijan kokemus oppimisesta, ohjauksesta ja arvioinnista on linjakas ja yhdenmukainen koulutusalasta riippumatta. Ne vahvistavat henkilöstön pedagogisen arjen suuntaa.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen suositukset

Pedagogisten linjausten laatimisessa on huomioitu Karvin eli Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen valtakunnallinen arviointityö ja suositukset (Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, 2025). Suositusten mukaan korkeakouluissa tarvitaan entistä vahvempaa pedagogista johtamista, työelämäyhteistyötä, opiskelijalähtöisyyttä sekä pedagogisten linjausten kytkemistä korkeakoulun strategisiin tavoitteisiin.

Karvin auditoinneissa arvioidaan, miten koulutuksen laatua johdetaan, seurataan ja kehitetään (Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, 2025). Tämä edellyttää yhteistä näkemystä siitä, mitä laadukas oppiminen, opetus ja ohjaus korkeakoulussa tarkoittavat. Uudessa auditointimallissa korostuvat henkilöstön, opiskelijoiden ja sidosryhmien osallistuminen kehittämiseen, mikä on huomioitu linjauksia laadittaessa.

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2040

Korkeakoulutuksen kehittämisessä on katsottava pitkälle tulevaisuuteen. Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2040 (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2026) on rakentunut myös kevään aikana ja on julkaistu kesäkuussa 2026.

Visio korostaa sitä, että sivistys, tutkittu tieto ja korkea osaaminen muodostavat Suomen tulevaisuuden perustan. Korkeakoulutuksen kehittämisessä on huomioitavaa jatkuva oppiminen, työelämän muuttuvat osaamistarpeet, vastuullinen kansainvälistyminen sekä tekoälyn ja digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2026). Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2040 on ohjannut Lapin AMKin pedagogisten linjausten laadintaa.

Kehittämistyö käynnistyi vahvalla tietoperustalla

Lapin AMKin pedagogisten linjausten valmistelu alkoi koostamalla taustaksi laaja tietoperusta vuosilta 2022–2026 hyödyntämällä toteutettuja henkilöstö- ja opiskelijakyselyitä, opetussuunnitelmatyön havaintoja sekä pedagogiseen osaamiseen liittyviä selvityksiä ja kansallisia linjauksia.

Tavoitteena oli tunnistaa, millaisia vahvuuksia, kehittämiskohteita ja tulevaisuuden tarpeita Lapin AMKin koulutuksessa on jo nähty ja toisaalta, mitä kehitystoimia on jo tehty. Tietoperusta koottiin yhtenäiseksi dokumentiksi kaikille avoimesti nähtäville sisäiseen Intraan.

Yhteinen kehittäminen

Pedagogisten linjausten valmistelun keskeinen periaate oli osallistavuus. Tietoperustan pohjalta siirryttiin yhteiseen keskusteluun siitä, miten oppimista, opetusta ja ohjausta tulisi tulevaisuudessa toteuttaa. Työskentelyyn kutsuttiin mukaan henkilöstöä, opiskelijoita ja työelämän edustajia (alumneja).

Ensimmäisessä vaiheessa osallistujat saivat ennakkotehtävän, jossa heitä pyydettiin pohtimaan, millaista oppiminen, opetus ja ohjaus ovat Lapin AMKissa nyt ja millaisiksi niiden tulisi kehittyä tulevaisuudessa. Eri yhteisön jäsenet pohtivat kysymyksiä tiimeissä ja lähettivät ne sähköisesti linjauksia valmistelevalle taholle. Vastauksista muodostui arvokas tietopohjan täydennys myöhempää työskentelyä varten.

Helmikuussa 2026 järjestettiin koko korkeakouluyhteisölle avoin verkkotyöpaja, jossa tarkasteltiin tulevaisuutta kolmen vaihtoehtoisen skenaarion kautta. Tässä työssä hyödynnettiin Sitran 2026 megatrendejä (Dufva, Kiiski-Kataja & Lähdemäki-Pekkinen ym., 2026). Työpajassa pohdittiin muun muassa maailmaa, jossa tutkinnot korvautuvat jatkuvasti päivittyvillä osaamisprofiileilla, yhteiskuntaa, jossa korkeakoulut toimivat kriisinkestävyyden rakentajina, sekä tulevaisuutta, jossa inhimilliset taidot muodostuvat tekoälyn rinnalla keskeisimmäksi kilpailueduksi. Fasilitaattoreina toimivat koulutuspäälliköt, joiden tukena oli kaksi lehtoria.

Skenaariot rohkaisivat osallistujia tarkastelemaan oppimista uusista näkökulmista ja pohtimaan, mitä osaamista, pedagogiikkaa ja ohjausta tulevaisuuden korkeakoulussa tarvitaan. Työpajojen tulokset koottiin yhtenäiseksi dokumentiksi Intraan, jotka toimivat tärkeänä aineistona linjausten sisällön rakentamisessa.

Yhteisestä keskustelusta yhteisiin linjauksiin

Tietoperustan, ennakkotehtävien ja tulevaisuustyöpajojen pohjalta käynnistettiin varsinainen linjausten muotoileminen. Ensimmäinen luonnos esiteltiin koulutustoiminnan työryhmälle huhtikuussa 2026, minkä jälkeen sisältöä tarkennettiin useiden palautekierrosten avulla. Myös opiskelijoiden, alumnien ja koulutusten edustajien näkemykset huomioitiin luonnoksen jatkokehittämisessä.

Kehittämistyön aikana linjauksia käsiteltiin useissa eri foorumeissa, mukaan lukien Operatiivinen johtoryhmä ja Lapin AMKin johtoryhmä. Lisäksi vastuullisuuden näkökulmat arvioitiin erillisellä lausuntokierroksella. Näin varmistettiin, että linjaukset tukevat sekä korkeakoulun strategisia tavoitteita että kestävän kehityksen periaatteita.

Viisi teemaa ohjaamaan tulevaisuuden pedagogiikkaa

Valmistelun tuloksena muodostui viisi pedagogista teemaa, jotka kuvaavat Lapin AMKin tulevaisuuden suuntaa:

  1. Strateginen ja vaikuttava osaaminen muuttuvissa toimintaympäristöissä 
  1. Työelämälähtöinen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta osana jokapäiväistä oppimista 
  1. Osaamisperustaisuus ja avoimuus pedagogiikan lähtökohtana 
  1. Ohjaus ja opiskelijalähtöiset, joustavat oppimispolut 
  1. Yhteinen oppimisen ekosysteemi ja pedagoginen edelläkävijyys  

Teemat kuvaavat pedagogiikkaa, jossa oppiminen kytkeytyy vahvasti työelämään, opiskelijan osaaminen tehdään näkyväksi, ohjaus tukee yksilöllisiä opintopolkuja ja oppimista rakennetaan yhteistyössä verkostojen kanssa. Samalla ne korostavat jatkuvaa uudistumista sekä rohkeutta kehittää uudenlaisia oppimisratkaisuja. Pedagogisissa linjauksissa näkyvät Lapin AMKin strategia (Lapin ammattikorkeakoulu, 2025a) ja arvot (Lapin ammattikorkeakoulu, 2025b).

Pedagogiset linjaukset ovat yhteinen lupaus

Pedagogisten linjausten merkitys syntyy siitä, miten ne näkyvät arjen valinnoissa: opetuksessa, ohjauksessa, oppimisympäristöissä, arvioinnissa ja yhteistyössä työelämän kanssa.

Lapin AMKin pedagogisten linjausten valmistelu osoittaa, että tulevaisuuden koulutusta rakennetaan yhdessä. Henkilöstön, opiskelijoiden ja työelämän näkemykset ovat olleet keskeisessä roolissa koko prosessin ajan. Lopputuloksena syntyy yhteinen pedagoginen suunta, joka auttaa vastaamaan tulevaisuuden osaamistarpeisiin ja vahvistaa Lapin AMKin asemaa pedagogisena edelläkävijänä.

Pedagogisten linjausten myötä on seuraavassa vaiheessa tarkoitus miettiä yhdessä koulutusten kanssa opetuksen ja koulutuksen arkea, miten pedagogiset linjaukset ovat osa päivittäistä työtämme eli sitä, minkä koemme merkitykselliseksi.

Lähteet

Dufva, M., Kiiski-Kataja, E. Lähdemäki-Pekkinen, J. 2026. Sitran megatrendit 2026. Kohti uutta yhteiskuntasopimusta. Viitattu 21.8.2026 https://www.sitra.fi/wp-content/uploads/2025/12/Sitra_Megatrendit_2026_Selvitys_web.pdf

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. 2025. Korkeakoulujen auditoinnit 2025-2030. Pilottivaiheen auditointikäsikirja. Julkaisut 4:2025. Viitattu 21.8.2026 https://www.karvi.fi/sites/default/files/sites/default/files/documents/KARVI_0425_0.pdf

Lapin ammattikorkeakoulu. 2025. Strategia ja profiili. Viitattu 21.8.2026 https://lapinamk.fi/lapin-amk/strategia-ja-profiili/.

Lapin ammattikorkeakoulu. 2025. Arvot. Viitattu 18.7.2026 https://lapinamk.fi/lapin-amk/arvot/.

Lapin ammattikorkeakoulu. 2026. Pedagogiset linjaukset. Viitattu 21.8.2026 https://lapinamk.fi/koulutus/pedagogiset-linjaukset/

Murtonen, M. & Vilppu, H. 2025. Pedagoginen koulutus ja yhteisöllisyys opettajan tukena. Teoksessa A. Parpala & L. Postareff (toim). Hyvinvoiva ja pedagogisesti osaava korkeakouluopettaja. Vastapaino, s. 223–232. https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/339364e1-855f-466f-b382-7f22fbdbe6dc/content

Mäki, K. 2022. Pedagoginen johtaminen – Korkeakoulun johtajan työ vai yhteisön tapa toimia? Teoksessa K. Mäki & L. Vanhanen-Nuutinen (toim.), Korkeakoulupedagogiikka – Ajat, paikat ja tulkinnat (s. 214–224). Haaga Helian julkaisut 7/2022. Viitattu 18.7.2026 https://www.haaga-helia.fi/sites/default/files/file/2022-08/Korkeakoulupedagogiikka_screen.pdf

Nenonen, M. 2023. Pedagoginen hyvinvointi – mikä sitä syö ja mikä sitä tuo? Teoksessa Vanhanen-Nuutinen, L. & Aura, P. (toim.) Opas pedagogiseen hyvinvointiin. Haaga-Helia julkaisut 3/2023. Viitattu 18.7.2026 https://www.haaga-helia.fi/sites/default/files/file/2023-03/Pedagoginen%20hyvinvointi_SCREEN.pdf

Opetus- ja kulttuuriministeriö.(2026. Sivistyksestä suunta Suomelle: Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2040. Opetus- ja kulttuuriministeriö. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-415-039-2

Postareff, L., Rintala, H., Räisänen, M. & Parpala. A. Vuorovaikutteisuus, reflektiivisyys ja hyvinvointi korkeakouluopettajan opetuksessa. 2025. Teoksessa A. Parpala & L. Postareff (toim). Hyvinvoiva ja pedagogisesti osaava korkeakouluopettaja. Vastapaino. s. 17–32 https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/339364e1-855f-466f-b382-7f22fbdbe6dc/content