Kirjoittajat: Keskitalo, Tuulikki, KT, yliopettaja, projektiasiantuntija, Lapin AMK; Ylimäki, Saija, TtT, projektiasiantuntija, Oulun yliopisto; Mattila, Outi, TtT, yliopettaja, projektipäällikkö, Lapin AMK; Vuorivirta-Vuoti, Eeva, TtM, projektiasiantuntija, väitöskirjatutkija, Oulun yliopisto ja Kanste, Outi, professori, Oulun yliopisto

Tämä blogiteksti kuvaa, kuinka näyttöön perustuvan toiminnan (NPT) johtamisen koulutus toteutettiin Lapin hyvinvointialueen (Lapha) hoitotyön esihenkilöille ja johtajille sekä millaisia kokemuksia heillä oli koulutuksesta. Koulutukseen osallistui 34 hoitotyön esihenkilöä ja johtajaa sosiaali- ja terveyspalveluista marraskuun 2025 ja helmikuun 2026 välisenä aikana digitaalisella yhteistyöalustalla Howspacessa.

Koulutus tuotti valmiuksia näyttöön perustuvien käytäntöjen kehittämiseen ja johtamiseen sosiaali- ja terveysalan työyhteisöissä. Lisäksi koulutuksessa keskityttiin digitaalisen osaamisen ja etäjohtamisvalmiuksien vahvistamiseen. Koulutus suunniteltiin ja pilotoitiin DigiSeitti‑hankkeessa (ks. Keskitalo, Ylimäki, Mattila & Kanste, 2025).

Miksi näyttöön perustuvan toiminnan johtamista on tarpeen kehittää?

Sosiaali- ja terveysalan (myöh. sotealan) hoitotyön esihenkilöillä on keskeinen asema NPT:n johtamisessa. NPT:n johtamista haastavat erityisesti tutkimustiedon nopea uusiutuminen ja toimintaympäristön muutokset (Dufva ym., 2026; Tevameri, 2024; Tynkkynen ym., 2025).

Tämän vuoksi NPT:n johtamisosaamisen kehittäminen on sotealalla aiempaa ajankohtaisempaa vaikuttavuuden, laadun ja potilasturvallisuuden vahvistamisen näkökulmasta. Myös lainsäädäntö velvoittaa terveydenhuollon toiminnan perustamista näyttöön (ks. TerveydenHL 1326/2010, § 8). NPT:n johtamisosaamista on myös aiemman tutkimuksen perusteella tarpeen kehittää (Koivunen ym., 2023).

Näyttöön perustuvan toiminnan johtamisen etäkoulutuksen kehittäminen

NPT:n johtamisen koulutus kehitettiin hyödyntäen design-perustaista tutkimusta (esim. Barab & Squire, 2004; Obczovsky ym., 2024), joka mahdollistaa tuotosten vaiheittaisen ja iteratiivisen kehittelyn niiden luonnollisissa yhteyksissä. Kuviossa 1 on esitetty design-perustaisen tutkimuksen toteutuminen.

Kuvio 1. Designperustainen lähestymistapa hankkeen tutkimus- ja kehittämistyön viitekehyksenä.

NPT:n koulutuksen kehittäminen käynnistyi Laphalla toteutetulla osaamistarvekartoituksella, jonka tuloksia hyödynnettiin koulutuksen suunnittelussa. Osaamistarvekartoituksessa hyödynnettiin Oulun yliopiston ja Hoitotyön tutkimussäätiön yhdessä kehittämää Näyttöön perustuvan sosiaali- ja terveydenhuollon (NPSTH) kyselyä (Autio, 2022), jota modifioitiin aikaisempien vastaavien kohderyhmälle suunnattujen kyselyiden pohjalta (Immonen ym., 2024; Ylimäki ym., 2025).

Lisäksi suunnitteluvaiheessa kartoitettiin laajasti erilaisia digitaalisia alustoja sekä pedagogisia ratkaisuja koulutuksen toteuttamiseen. Suunniteltu etäkoulutus pilotoitiin Lapin AMKn YAMK–opiskelijoilla (n =37) syksyllä 2025, josta olemme kirjoittaneet erillisen blogitekstin (Keskitalo, Ylimäki, Mattila & Kanste, 2025). Pilotin aikana keräsimme opiskelijapalautetta kokemuksista ja toteutimme kyselyt NPTSTH johtamisosaamisesta (Autio, 2022; Ylimäki ym., 2025) ennen ja jälkeen koulutuksen.

Pilottikoulutuksen jälkeen Laphalle tarjottavan koulutuksen sisältöä ja toteuttamista muokattiin opiskelijoiden palautteiden perusteella. Opiskelijat kaipasivat enemmän tavanomaisempaa luento-opetusta, erityisesti hankalimpien asioiden ymmärtämiseksi. Lisäksi kaivattiin käytännön ja sosiaalipuolen esimerkkejä aiheesta. Osa opiskelijoista koki myös Howspacen käytön hankalaksi. Palautteiden perusteella Laphan koulutukseen sisällytettiin vapaaehtoinen Howspace-alustan testaus ennen varsinaisten koulutustyöpajojen alkua sekä pääsy työpajaan 15 minuuttia aikaisemmin.

Koulutukseen tuotettiin myös lyhyitä kertauksenomaisia asiantuntijaluentoja jokaisen työpajan alkuun sisältäen monipuolisesti käytännön esimerkkejä sosiaali- ja terveydenhuollosta. Lisäksi koulutuksen aikatauluja ja siitä tiedottamista suunniteltiin yhteistyössä Laphan kanssa. Tavoitteena oli mahdollistaa mahdollisimman monen ammattilaisen sujuva osallistuminen hankkeen tarjoamaan koulutukseen.

Koulutuksen toteuttaminen Lapin hyvinvointialueella

Laphan NPT:n johtamisen koulutus perustui sisällöllisesti näyttöön perustuvan terveydenhuollon malliin (Jordan ym., 2019), joka etenee viiden vaiheen kautta kohti näyttöön perustuvaa toimintaa ja soveltuu hyödynnettäväksi myös sosiaalihuollossa. Mallin vaiheet ovat seuraavat:

  1. maailmanlaajuinen hyvinvointi,
  2. tiedon tuottaminen,
  3. tiedon tiivistäminen näytöksi,
  4. näytön levittäminen ja
  5. näytön käyttöönotto.

Mallin perusteella koulutus jaoteltiin kolmeen teemaan, kuten YAMK-opiskelijoiden pilottikoulutuskin. Teema 1 käsitti mallin ensimmäisen vaiheen eli maailmanlaajuisen hyvinvoinnin sekä keskeisten käsitteiden määrittelyn. Teema 2 sisälsi tiedon tuottamisen ja tiedon tiivistämisen näytöksi, ja teema 3 keskittyi näytön levittämiseen ja käyttöönottoon. Lisäksi Laphan koulutukseen kuului neljäs teema, jossa osallistujat laativat oman työyksikön NPT:n kehittämissuunnitelman ja saivat siihen liittyvää ohjausta.

Teemojen perusteella koulutus jaettiin tasoihin yksi ja kaksi. Tasolle yksi kuuluivat teemat 1–3 ja tasolle kaksi teemat 1–4. Tasolle yksi osallistui kaiken kaikkiaan 34 Laphan hoitotyön esihenkilöä ja johtajaa, joista tasolle kaksi jatkoi 12 osallistujaa. Koulutus toteutui marraskuun 2025 ja helmikuun 2026 välisenä aikana.

Koulutuksen aikana esihenkilöt ja johtajat opiskelivat itsenäisesti asiantuntijaluentojen, tehtävien ja oppimateriaalien avulla, jonka jälkeen opiskeltavaa asiaa syvennettiin yhteisissä synkronisissa kahden tunnin mittaisissa koulutustyöpajoissa. Koulutuksen toteutus mukaili pedagogisesti käänteistä luokkahuoneopetusta (Galindo-Dominguez, 2021). Kuvioon 2 on koottuna NPT-etäkoulutuksen keskeisimmät vaiheet ja sisällöt:

Kuvio 2. NPT:n johtamisen koulutuksen toteutus Laphalla.

Koulutuksen vaikutuksia NPT:n johtamisosaamiseen ja kokemuksiin

Koulutusta ennen ja sen jälkeen toteutettiin jälleen kysely NPTSTH johtamisosaamisesta (Autio, 2022; Ylimäki ym., 2025). Kyselyaineiston analyysin perusteella koulutus vahvisti tilastollisesti merkitsevästi osallistujien NPSTH-johtamisosaamista sekä NPSTH-kokonaisosaamisen että sen osa-alueiden osalta. Erittäin merkittävä vaikutus koulutuksella oli tiedon tiivistämisen osa-alueella sekä NPSTH:n kokonaisosaamisessa.

Jokaisen koulutustyöpajan jälkeen kerättiin palautetta koulutuksen sisällöstä ja toteutuksesta. Osallistujat kokivat koulutuksen kokonaisuudessaan onnistuneeksi (keskiarvo = 4,47; keskihajonta = 0,51) (asteikolla 1=välttävä ja 5=kiitettävä). Osallistujat kokivat erityisesti asiantuntijaluentojen ja oppimateriaalien tukeneen NPT:n johtamisosaamisen kehittymistä.

Palautteissa Howspace oppimisalustana sai paljon kiitosta, vaikka osa toivoikin siihen parempaa edistymisen seurantaa oman oppimisensa tueksi. Kehittävä palaute koski edelleen myös sosiaalipuolen vahvempaa huomioista koulutuksessa.

”Oppimista tuki erityisesti lyhyet videot, jotka on hienosti jaettu teemoittain ja se selkeyttää kokonaisuuden ymmärtämistä. Paremmin oppimista vielä tukisi, jos sisältö kohdennettaisiin vielä enemmän omaan organisaatioon: käytäisiin nykyorganisaation rakenteiden kautta läpi niitä vahvuuksia ja heikkouksia, joita rakenteellisesti tunnistetaan NPT:n jalkauttamisen ja levittämisen näkökulmasta. Oppimateriaali oli kattava ja selkeä sekä hyvin fokusoitui: motivoi ja sitoutti, oli helposti ”tartuttava”, tunnistin, että olen osa toimintaa.”

Yhteenveto

Kahden koulutuskokemuksen perusteella (YAMK-pilotti ja Laphan koulutus) voidaan todeta, että suunniteltu etäkoulutus tukee hyvin näyttöön perustuvan sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisosaamisen kehittymistä. Aineiston tarkempi analyysi on vielä kesken, mutta alustavasti vaikuttaa, että NPT:n johtamisen etäkoulutus kehittää osaamista ja se koettiin onnistuneeksi. 

Koulutuksen suunnittelun keskeisenä periaatteena oli varmistaa, että koulutuksen sisältö, teknologia ja pedagogiikka tukevat toisiaan ja mahdollistavat joustavat sekä työelämälähtöiset tavat osallistua koulutukseen. Myös vahva yhteistyö Laphan kanssa koulutusta suunniteltaessa oli ensiarvoisen tärkeää, jotta koulutus vastaisi esihenkilöiden ja johtajien tarpeisiin niin toteutustavan kuin osaamisenkin osalta. Esimerkiksi koulutuksen markkinointia tehtiin useilla eri kanavilla ja tavoin (sosiaalinen media, Laphan intra, infograafit, kokousesitykset), jotta koulutus saatiin kohderyhmän tietoisuuteen. Lisäksi koulutuksen aikataulua pohdittiin useaan otteeseen, jotta se sopisi mahdollisimman monen aikatauluihin.

Yhteenvetona voidaan todeta, että monialaisella ja -tieteisellä korkeakoulujen (yliopisto ja AMK) ja työelämän yhteistyöllä voidaan tuottaa vaikuttavia koulutuskokonaisuuksia esihenkilöiden ja johtajien NPT:n johtamisosaamiseen kehittämiseen. Jatkossa on tärkeä edelleen pohtia, kuinka vahvistaa yhteistä ymmärrystä näyttöön perustuvasta toiminnasta koulutuksen aikana sekä sosiaali- että terveydenhuollon näkökulmasta.

Lähteet

Autio, J. (2022). Sosiaali-, terveydenhuollon ja kuntoutuksen (SoTeKu) johtajan näyttöön perustuvan toiminnan osaaminen esihenkilötyössä terveydenhuollossa. Pro Gradu tutkielma. Oulun yliopisto. https://oulurepo.oulu.fi/handle/10024/20673.
Barab, S., & K. Squire. (2004). “Design‐Based Research: Putting a Stake in the Ground.” Journal of the Learning Sciences 13(1), 1–14. https://doi.org/10.1207/s15327809jls1301_1.
Dufva, M., Kiiski-Kataja, E., & Lähdemäki-Pekkinen, J. (2026). Megatrendit 2026 – Kohti uutta yhteiskuntasopimusta. Sitran selvityksiä 251. Viitattu 21.5.2026: https://www.sitra.fi/julkaisut/megatrendit-2026/
Galindo-Dominguez, H. (2021). Flipped Classroom in the Educational System: Trend or Effective Pedagogical Model Compared to Other Methodologies? Educational Technology & Society, 24(3), 44–60.
Immonen, K., Tuomikoski, A.-M., Mikkonen, K., Oikarinen, A., Ylimäki, S., Parisod, H., Mattila, O., & Kääriäinen, M. (2025). Evidence-based healthcare competence of social- and healthcare educators: A cross-sectional study.Journal of Advanced Nursing, 81, 300–315. https://doi.org/10.1111/jan.16230
Keskitalo, T., Ylimäki, S., Mattila, O., & Kanste, O. (2025). Näyttöön perustuva sote-huollon johtaminen: koulutuspilotin opit ja oivallukset. Pohjoisen Tekijät asiantuntijablogi. Viitattu 21.5.2026: https://lapinamk.fi/blogiartikkeli/nayttoon-perustuva-sote-huollon-johtaminen-koulutuspilotin-opit-ja-oivallukset/
Koivunen, K., Kaakinen, P., Päätalo, K., Mattila, O., Oikarinen, A., Jansson, M., Mikkonen, K., Pölkki, T., Meriläinen, M., Kääriäinen, M., Holopainen, A., Tuomikoski, A. M., & Kanste, O. (2024). Frontline nurse leaders’ competences in evidence-based healthcare: A scoping review. Journal of Advances in Nursing, 80(4):1314–1334.
Obczovsky, M., Bernsteiner, A., Haagen-Schützenhöfer, C., & Schubatzky, T. (2024). Systematizing Decisions in Design‐Based Research: From Theory to Design. Science Education, 109, 523–711.
Terveydenhuoltolaki 2010/1326 § 8. Viitattu: 21.5.2026 Terveydenhuoltolaki | 1326/2010 | Lainsäädäntö | Finlex
Tevameri, T. (2024). Toimialaraportit. Sote-palveluala. Työelämän sekä yksityisen sektorin viimeaikaiset kehityssuunnat. TEM toimialaraportit 2024:2. Viitattu 21.5.2026: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/items/8878c870-843d-41c0-8fd2-db2b268f17e7
Tynkkynen, L-K., Paatela, S., Aalto, A-M., Keskimäki, I., Nykänen, E., Peltola, M., Sinervo, T., Tammi, T., & Viita-aho, M. (2025). (toim.) Tilannekuvia hyvinvointialueilta– muutokset palvelujärjestelmässä sote-uudistuksen alkuvuosina. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportteja 3/2025. Viitattu 21.5.2026: https://www.julkari.fi/server/api/core/bitstreams/c930085d-592e-4314-adfe-f8ec0163ad4c/content

Ylimäki, S., Oikarinen, A., Tuomikoski, A.-M., Woo, B., Mikkonen, K., Zhou, W., Parisod, H., Sneck, S., Vähänikkilä, H. & Kääriäinen, M. (2025), Advanced Practice Nurses’ Evidence-Based Healthcare Competence and Associated Factors in Finland and Singapore—A Cross-Sectional Study. Journal of Advanced Nursing, 81, 6417-6431. https://doi.org/10.1111/jan.16771