Hoitotyön johtajilla, esihenkilöillä ja tiimivastaavilla on merkittävä rooli näyttöön perustuvan sosiaali- ja terveydenhuollon (myöh. sote) kehittämisessä. Näyttöön perustuvassa terveydenhuollossa (myöh. NPTH) toimintaa ohjaa ajantasainen, luotettavaksi arvioitu ja tiivistetty tutkittu tieto eli näyttö (Hotus, 2025). Näyttöön perustuvan sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteena on parantaa hoidon laatua, tuloksia ja vaikuttavuutta. Vaatimus näyttöön perustuvuuteen on kirjattu myös sote-alan henkilöstöä velvoittavaan lainsäädäntöön (ks. TerveydenHL 1326/2010, § 8). Näyttöön perustuvan sosiaali- ja terveydenhuollon toteutuminen edellyttää esihenkilöasemassa olevilta osaamista ja yhteistyötä sekä organisaatioilta riittäviä tukirakenteita. Erityisesti tukea ja osaamista tarvitaan näytön käyttöönoton johtamiseen, sillä uusien käytänteiden tai teknologioiden jalkauttaminen haastaa johtamista (Jordan, Lockwood, Munn, & Aromataris, 2019).

Koulutuspilotin kehittäminen osana DigiSeitti-hankkeen toimenpiteitä

Tässä blogikirjoituksessa kuvattu koulutuspilotti on osa DigiSeitti (Digitaalinen yhteistyöverkosto näyttöön perustuvan toiminnan johtamiseen sote-alalle) -hanketta. DigiSeitti -hanke on Lapin ammattikorkeakoulun ja Oulun yliopiston ESR (Euroopan sosiaalirahasto) -rahoitteinen yhteistyöhanke, jonka tavoitteena on tukea Lapin hyvinvointialueen (Lapha) hoitotyön johtajien, esihenkilöiden ja tiimivastaavien tutkimusnäyttöön perustuvien käytäntöjen kehittämistä ja digitaalista osaamista. Koulutuspilotti toteutettiin Uudistuvien sosiaali- ja terveyspalveluiden johtamisen asiantuntija YAMK –koulutuksen opiskelijoilla syksyllä 2025.

Hankkeessa tehtävä kehittämistyö käynnistyi alkuvuodesta 2025 digitaalisen osaamisen ja näyttöön perustuvan toiminnan johtamisosaaminen kartoittamisella Laphalla. Osaamiskartoitus toimi myös koulutuspilotin kehittämisen perustana. Koulutuspilotista saatujen kokemusten ja palautteiden perusteella kehitetään varsinainen koulutus Laphan johtajille, esihenkilöille ja tiimivastaaville, joka toteutetaan marras 2025-helmikuussa 2026. Osaamiskartoitus sekä koulutus toimivat osittain hankkeen kolmannen vaiheen perustana, jossa suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyöverkosto Laphalle tukemaan näyttöön perustuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja sen kehittämistä. Yhteistyöverkoston kehittäminen ajoittuu vuosille 2026–2027.

YAMK-opiskelijoiden koulutuspilotin aikana halusimme selvittää, millaisia kokemuksia opiskelijoilla on koulutuspilotista; muun muassa pilotissa hyödynnetyistä opetusmenetelmistä, sisällöistä ja Howspace-koulutusalusta. YAMK-opiskelijoiden joukko soveltui pilottiryhmäksi hyvin, sillä jokaisella heistä on vähintään kahden vuoden työkokemus sote-alalta ja monet heistä toimivat myös esihenkilötehtävissä.

Näyttöön perustuvan terveydenhuollon malli koulutuksen kehittämisen perustana

Koulutuspilotin kehittäminen käynnistyi keväällä 2025 molempien korkeakoulujen toimesta, kun nähtiin, minkälaisia kehittämistarpeita Laphan alueen sote-alan hoitotyön johtajilla, esihenkilöillä ja tiimivastaavilla oli osaamiskartoituksen perusteella. Lisäksi koulutuksen sisällön suunnittelun pohjana toimi Näyttöön perustuvan terveydenhuollon malli (Jordan ym., 2019, ks. Kuva 1 alla), joka soveltuu hyvin myös sosiaalihuollossa käytettäväksi.

Kuva 1. NPTH-malli (JBI).

Malli jakautuu viiteen eri vaiheeseen: 1) maailmanlaajuinen hyvinvointi, 2) tiedon tuottaminen, 3) tiedon tiivistäminen näytöksi, 4) näytön levittäminen ja 5) näytön käyttöönotto. NPTH-mallin tarkoituksena on kehittää sote-alan käytäntöjä näyttöön perustuviksi, jossa mallin eri vaiheiden kautta voidaan edetä näyttöön perustuvaan toimintaan.

Ensimmäisessä mallin vaiheessa tavoitteena on tiedon ja kehittämistarpeiden tunnistaminen, toisessa vaiheessa kerätään tietoa näytön perustaksi ja kolmannessa vaiheessa tietoa tiivistetään näytöksi. Neljäs ja viides vaihe keskittyvät johtamisen kannalta oleellisiin tehtäviin eli tutkimusnäytön levittämiseen ja käyttöönottoon organisaatioissa ja työyhteisöissä.

Mallin perusteella koulutuspilotti jaettiin sisällöllisesti kolmeen teema-alueeseen seuraavasti: Teema yksi sisälsi mallin ensimmäisen vaiheen eli maailmanlaajuinen hyvinvointi sekä lisäksi keskeisten käsitteiden määrittelyn, teema kaksi sisälsi vaiheet tiedon tuottaminen ja tiedon tiivistäminen näytöksi ja teema kolme keskittyi näytön levittämiseen ja näytön käyttöönottoon.

Koulutuspilotin pedagoginen suunnittelu

Pedagogisesti koulutuspilotin haluttiin tukevan opiskelijoiden oman tiedon ja ymmärryksen rakentamista aktiivisessa vuorovaikutuksessa toisten oppijoiden ja ympäristön kanssa ohjaajien tukemana. Koulutuspilotin tausta-ajatus oli siis vahvasti sosiokonstruktivinen (esim. Laurillard, 2012). Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että koulutus koostui itsenäisestä työskentelystä sekä yhteistoiminnallisista työpajoista.

Itsenäinen työskentely sisälsi asiantuntijoiden suunnittelemien ja toteuttamien lyhyiden opetusvideoiden katselua, koulutusmateriaaliin perehtymistä sekä pienien tehtävien tekoa ennen yhteistoiminnallisia työpajoja. Itsenäisen työskentelyn aikana opiskelijoilta odotettiin itsenäistä ja vastuullista otetta videoihin ja materiaaleihin tutustumisessa sekä oppimistehtävän kirjoittamisessa.

Yhteistoiminnallisten, kasvokkain tapahtuvien työpajojen tarkoituksena oli keskustellen syventää osaamista. Ajatuksena oli, että itsenäisen opiskelun antia käsiteltäisiin ja reflektoitaisiin yhdessä muiden kanssa reaaliajassa tapahtuvan kontaktiopetuksen aikana. Opiskelijoiden aktiivisuuden monipuolinen tukeminen on keskeistä nykyaikaisessa opetuksessa, sillä sen on todettu tukevan oppimista monessa eri kontekstissa ja aloilla (esim. Enomoto & Warner, 2022; Wekerle, Daumiller, & Kollar, 2022).

Howspace yhteistoiminnallisen työskentelyn tukena

Koulutuspilotin pedagoginen lähestymistapa tuki myös oppimisympäristön valintaa, joksi valikoitui digitaalinen yhteistyöalusta Howspace. Myös Moodle säilyi opiskelijoiden käytettävissä, sillä sinne palautettiin opintojakson aikana tehtävä itsenäinen oppimistehtävä.

Howspace jäsennettiin edellä mainittujen NPTH-malliin perustuvien teemojen mukaisesti, ja sen lisäksi Tervetuloa-sivu toivotti opiskelijat tervetulleeksi Howspaceen. Tervetuloa-sivulta löytyi myös keskeiset opintojaksoon liittyvät tiedot, kuten osaamistavoitteet ja aikataulu. Jokainen teema sisälsi lyhyen kuvauksen teema-alueen tavoitteista ja sisällöstä, opetusvideoita, teemaan liittyvää oppimateriaalia sekä linkin kontaktitapaamiseen. Opetusvideot suunniteltiin lyhytkestoisiksi, jotta niihin tutustuminen voisi tapahtua ajan ja paikan suhteen joustavasti, tukien näin paremmin aikuisopiskelijoiden opiskelua, esimerkiksi opiskelun, työn ja muun elämän yhteensovittamista. Teemat avattiin opiskelijoille vaiheittain siten, että seuraava teema avautui aina edellisen päättyessä. Kuvassa 2 näet kuvakaappauksen teeman yksi etusivulta.

Kuva 2. DigiSeitti koulutuspilotin Howspace yhteistyöalusta.

Kokemuksia Näyttöön perustuvan sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuspilotista

Koulutuspilottiin osallistui 37 Uudistuvien sosiaali- ja terveyspalveluiden johtamisen asiantuntija YAMK-koulutuksen opiskelijaa. Koulutuspilotin aikana kartoitimme opiskelijoiden näyttöön perustuvan sosiaali- ja terveydenhuollon osaamista sekä digitaalista osaamista kyselyn avulla, jonka olivat täyttäneet myös Laphan ammattilaiset aiemmin keväällä 2025. Osaamiskartoituksen avulla halusimme selvittää, opiskelijoiden osaamisen kehittymistä koulutuspilotin aikana. Osaamiskartoituksen lisäksi keräsimme palautekyselyn jokaisen kolmen koulutustyöpajan jälkeen. Palautekysely kartoitti opiskelijoiden kokemuksia koulutuspilotin teemojen sisällöstä, menetelmistä ja ympäristöstä.

Työpajan jälkeen ohjaajat (n = 3) kokoontuivat myös lyhyeen reflektiopalaveriin, jossa pohdittiin kriittisesti työpajan onnistumista sekä käytiin läpi opiskelijoiden antama palaute. Ohjaajien palautekeskusteluista nousseet kehittämistarpeet kirjattiin ylös koulutusintervention kehittämiseksi. Tässä kirjoituksessa keskitymme opiskelijoiden antamaan koulutuspalautteeseen sekä ohjaajien yhteiseen reflektioon ja sen pohjalta syntyneisiin muistiinpanoihin.

Opiskelijoiden kokemukset ensimmäisen kerran jälkeen olivat pääosin positiivisia – ”tykkään ja suosittelen muillekin!”

Teemaa yksi käsittelevän, koulutustyöpajan kokemukset olivat varsin hyviä. Palautekyselyyn vastasi 20 opiskelijaa, joista 17 opiskelijaa piti teeman yksi sisältöä kokonaisuudessaan kiitettävänä tai hyvänä. Vain kolme opiskelijaa kyselyyn vastanneista arvioi teeman yksi toteutuksen ja sisällön kohtalaiseksi. Howspace oli useimmille opiskelijoille uusi oppimisympäristö, mutta siitä huolimatta 17 opiskelijaa koki sen helppokäyttöiseksi ja hyödylliseksi, kuten eräs opiskelija kuvaa: Mielestäni tätä on helppo käyttää, tykkään ja suosittelen muillekin!

Loput kolme opiskelijaa kokivat oppimisympäristön epäselväksi, vaikka heistäkin kaikki suhtautuivat luottavaisesti siihen, että he ajan kanssa oppivat toimimaan myös uuden ympäristön kanssa: Vähän sekavaa näin aluksi, mutta ehkä tämän oppii.

Keskeisin kehittävä palaute koskien ensimmäisen teeman sisältöä ja koulutustyöpajaa, liittyivät opiskelijoiden tarpeeseen ymmärtää opintojaksoon liittyviä keskeisiä käsitteitä ja kuulla niitä koskevia käytännön esimerkkejä kontaktiopetuksen aikana perinteisenä luento-opetuksena. Lisäksi toivottiin esimerkkejä erityisesti sosiaalialan näkökulmasta.

Yhdessä opiskelu helpottaa vaikean asian omaksumista

Toinen koulutustyöpaja käsitteli teemaa kaksi eli tiedon tuottamista ja tiivistämistä näytöksi. Lisäksi opiskelijoiden tuli ennakkotehtävänä lukea kolme artikkelia, joita käsiteltiin yhteisesti työpajan aikana. Työpajan jälkeen 22 opiskelijaa antoi palautetta koulutustyöpajan sisällöstä, menetelmistä ja ympäristöstä. Kaiken kaikkiaan 18 opiskelijaa piti teemaan kaksi liittyvää työpajaa kiitettävänä (n = 2) tai hyvänä (n = 16). Opiskelijoiden kokemuksen mukaan teeman kaksi aihe oli haastava, mutta työpaja tuki asian omaksumista, kuten opiskelija palautteessaan kirjoittaa: Yhdessä asioiden ympärillä keskusteleminen tukee omaa ymmärrystä, vaikka aihe tuntuukin vaikealta.

Erityisesti opiskelijat kokivat tutkimusartikkeleiden arvioinnin haastavana. Kehittävä palaute koski edelleen yhteisesti keskeisten asioiden läpikäymistä sekä Howspace-alustan käyttöä. 

Sosiaali- ja kuntoutusalan esimerkkejä toivottiin lisää

Kolmas kokoontuminen liittyi teemaan kolme eli näytön levittämiseen ja näytön käyttöönottoon.  Itsenäisen opiskelun aikana tuli luennoista nostaa keskeisiä ajatuksia opetusvideoista yhteiseen keskusteluun Howspacen-keskustelualueella. Tehtävän tarkoituksena oli kannustaa opiskelijoita katsomaan videoita kokoontumiskertojen välissä.

Tällä kertaa koulutuspalautetta antoi 26 YAMK-opiskelijaa. Teemaa kolme piti kiitettävänä (n = 4) tai hyvänä (n = 18) kaiken kaikkiaan 22 opiskelijaa, kun taas kohtalaisena sen koki neljä opiskelijaa. Teema kolme palautteissa ilmeni toive käytännön esimerkeistä sosiaalialaan liittyen sekä toisaalta yleisemminkin näyttöön perustuvaan johtamiseen liittyen, kuten eräs opiskelija kuvaa: Ryhmäkeskustelu ja tehtävä oli hyvä, heräsi hyvää keskustelua ja pääsi kertomaan omia pohdintoja aiheesta. Myös yhteinen keskustelu mielenkiintoista ja ajatuksia herättävää. Sosiaalialan näkökulmaa kaipaisin lisää.

Osa myös koki, ettei työpaja ollut toteutunut toivotulla tavalla, johtuen muun muassa vuorovaikutuksen laadusta ryhmässä ja epäselvästä tehtävänannosta.

Opiskelijoiden kokemuksia koulutuspilotista kokonaisuutena

Kolmannen teeman palautelomake sisälsi myös seuraavat kaksi kysymystä koulutuspilotin onnistumisesta kokonaisuutena: 1) Millaisen arvosanan antaisit koko opintojaksosta, ja 2) Kerro, mitä koit oppineesi opintojaksolla. Kokonaisuutena 14 opiskelijaa piti koulutuspilottia joko kiitettävänä (n = 3) tai hyvänä (n =11).  Kohtalaisena koulutuspilottia piti yhdeksän opiskelijaa ja tyydyttävänä 3 opiskelijaa. Hieman huonomman kokonaisarvosanan koulutukselle antaneiden opiskelijoiden kokemuksissa tuli esille toive myös muiden alojen, kuin terveysalan huomioimisesta koulutuksen sisällöissä ja keskusteluissa sekä toisaalta huonommat käyttäjäkokemukset koulutusalustan käytössä, kuten eräs opiskelija kuvaa: Ei ollut helppo käyttää. Liian paljon liikkuvia osia 😊.

Riippumatta haasteista opiskelijat kertoivat oppineensa paljon uutta: Paljon oli uutta tietoa opintojaksolla ja opin paljon. Näyttöön perustuvalla toiminnalla on äärimmäisen tärkeä merkitys käytännössä, se tuli nyt selväksi, kun keskusteli muiden kanssa.

Kuva 3. Kuvituskuva opiskelijasta etäopiskelemassa. Kuva Pexels.

Näyttöön perustuvan toiminnan johtamisen koulutuksen kehittäminen jatkuu

Koulutuspilotin aikana saimme arvokasta tietoa siitä, kuinka Näyttöön perustuvan toiminnan johtamisen koulutusta tulisi kehittää siten, että se palvelee jatkossa parhaalla mahdollisella tavalla myös koulutukseen osallistuvia hoitotyön johtajia ja esihenkilöitä Lapin hyvinvointialueella.

Koulutuspilotin aikana huomasimme, että huolimatta opetusvideoista, on edelleen tarve perinteiselle opettajajohtoiselle luento-opetukselle. Lisäksi huomasimme, että uuden digitaalisen yhteistyöalustan opettelu vie aikaa, joten päädyimmekin sisällyttämään Laphan koulutukseen vapaaehtoisen ajan koulutusalustan käytön opettelulle ja pääsyn koulutustyöpajaan aina 15 minuuttia ennen varsinaisen koulutuksen alkua. Näin arvokasta keskusteluaikaa ei kulu teknisten asioiden ratkaisemiseen.

Palautteissa läpi teemojen näkyi myös toive erityisesti sosiaalihuollon näkökulmasta ja esimerkkien kautta asian tarkastelu. Ohjaajina tiedostimme tämän jo koulutuksen suunnitteluvaiheessa. NPTH-malli ja asiaa kartoittavat mittarit on kehitetty terveydenhuollon piirissä, ja ne eivät välttämättä sovellu suoraan sosiaalialalla (Ristolainen, 2025). Huolimatta tästä, koimme, että NPTH-malli tarjoaa hyvän viitekehyksen asian käsittelylle ja kehittämiselle myös sosiaalihuollossa.

Ohjaajien näkökulmasta Howspace oli hyvä valinta opintojakson koulutusalustaksi, vaikka osa koki sen alussa hankalaksi käyttää. Myös ohjaajilta alusta vaati uudelleen opettelua ja yhdessä kokeilua ennen jokaista opetuskertaa. Erityisesti tutkimuksen näkökulmasta Howspace oli hyvä valinta, sillä se mahdollisti tarkan analyysin opiskelijoiden aktiivisuudesta, joka täydensi koulutuksesta keräämäämme palautetta. Myös palautteen kerääminen onnistui hyvin Howspacen työkaluilla, eikä ulkoisille työkaluille nähty tarvetta.

Tämän tutkimuksen aineiston analyysi on edelleen käynnissä ja tutkimus- ja kehittämistyö jatkuu aineiston tarkemmalla analyysillä, jossa tarkastellaan myös osaamiskartoituksen tuloksia yhdessä kokemuksellisen palautteen kanssa.

Tulevaisuudessa tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää sote-alan ammattilaisten NPTH koulutusten kehittämisessä. Laadukkaalla koulutuksella voidaan turvata riittävä ja vahva sote-alan NPTH- osaaminen, joka vahvistaa hoitotyön prosessien laatua ja parantaa asiakas- ja potilasturvallisuutta.

Lähteet:

Enomoto, K. & Warner, R. (Eds.) (2022). Active Learning in Higher Education. Libri Publishing Limited.
 Jordan, Z., Lockwood, C., Munn, Z. & Aromataris, E. (2019). The updated Joanna Briggs Institute model of evidence-based healthcare. International Journal of Evidence-Based Healthcare, 17(1), 58–71. https://doi.org/10.1097/XEB.0000000000000155 
Laurillard, D. (2012). Teaching as a design science: Building pedagogical patterns for learning and technology. New York: Routledge.
Ristolainen, H. (2025). Hankekuulumisia: Mittaaminen, opetus ja koulutuspilotti. Viitattu 24.10.2025 https://www.napsahanke.fi/2025/09/22/hankekuulumisia-mittaaminen-opetus-ja-koulutuspilotti/
 Terveydenhuoltolaki 2010/1326 § 8. Viitattu 30.10.2025 Terveydenhuoltolaki | 1326/2010 | Lainsäädäntö | Finlex
 Wekerle, C., Daumiller, M. & Kollar, I. (2022). Using digital technology to promote higher education learning: The importance of different learning activities and their relations to learning outcomes. Journal of Research on Technology in Education, 54:1, 1-17, DOI: 10.1080/15391523.2020.1799455