Tradenomi (YAMK) Tanja Kukkamäki työskentelee asiantuntijana Lapin ammattikorkeakoulun Vastuulliset palvelut -osaamisryhmässä ja projektipäällikkönä Createch North: AI Leap -hankkeessa. 

Luovien alojen ja teknologian yhdistyminen muuttaa sitä, miten pohjoinen osaaminen näkyy, kehittyy ja menestyy tekoälyn aikakaudella.

Luovat alat ja teknologia eivät enää kehity erillään toisistaan. Tekoäly, virtuaali- ja lisätty todellisuus, pelimoottorit, data, algoritmit, digitaaliset alustat ja uudet tuotantotavat muuttavat sitä, miten sisältöjä, palveluja ja kokemuksia suunnitellaan, tuotetaan, jaetaan ja kulutetaan. Tätä kehitystä kuvataan käsitteellä CreaTech (Creative Industries Council, ei pvm.; Siepel ym., 2022).

Jos tekoälyltä kysytään suosituksia Lapista, mitä se nostaa esiin? Tunnistaako se alueen monipuolisen osaamisen, tapahtumat, kulttuurin, digitaaliset palvelut, audiovisuaalisen tuotannon, matkailun ja luovan liiketoiminnan vai toistaako se vain kapeaa kuvaa muutamasta tunnetusta vetovoimatekijästä?

Tämä on yksi syy siihen, miksi CreaTech on Lapille ajankohtainen kysymys. Kyse ei ole vain uudesta sanasta luovuuden ja teknologian rajapinnalla. Kyse on siitä, miten pohjoinen osaaminen uudistuu ja tulee löydettäväksi digitaalisessa toimintaympäristössä.

Business Finlandin (2023) CreaTech Industry in Finland -raportissa CreaTech määritellään innovatiivisten teknologioiden hyödyntämiseksi uuden arvon luomisessa skaalautuvan sisällön, luovien palvelujen ja tapahtumien tuotannossa, jakelussa ja käytössä. CreaTechistä voidaan puhua vahvemmin silloin, kun teknologia todella muuttaa luovan työn prosesseja, palveluja, jakelua tai liiketoimintaa.

Teknologia ei yksin luo arvoa

CreaTechiin liittyy paljon odotuksia. Uudet teknologiat lupaavat nopeampaa tuotantoa, parempaa näkyvyyttä, uusia asiakaskokemuksia, kansainvälistä kasvua ja tehokkaampia työprosesseja. Samalla CreaTechiä on tarkasteltava kriittisesti.

Tekoälyn avulla sisältö syntyy nopeasti, mutta ilman ihmisen panosta siitä voi puuttua omaperäisyys. Virtuaalinen elämys voi olla teknisesti näyttävä, mutta käyttäjälle merkityksetön. Data voi tukea päätöksentekoa, mutta se voi myös ohjata huomiota siihen, mitä on helpointa mitata, ei välttämättä siihen, mikä on asiakkaalle tai yrityksen tulevaisuudelle tärkeintä.

Uuden arvon luominen edellyttää, että CreaTech ei jää vain teknologian käyttöönotoksi. Se edellyttää palvelumuotoilua, liiketoimintaosaamista, viestintää, tekijänoikeuksien ymmärtämistä, vastuullisuutta, datanlukutaitoa ja kykyä arvioida, milloin teknologia oikeasti tuottaa arvoa. Yhtä tärkeää on tunnistaa tilanteet, joissa uusi teknologia ei ole paras ratkaisu.

Tämä tekee aiheesta erityisen sopivan ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan. Lapin AMKin rooli ei ole vain seurata teknologiatrendejä, vaan tehdä niistä ymmärrettäviä, kokeiltavia ja arvioitavia yritysten, opiskelijoiden ja aluekehityksen näkökulmasta.

Suomen kasvu antaa pohjaa, mutta Lapilla on omat haasteensa

Business Finlandin (2023) raportissa Suomen CreaTech-alan kooksi arvioitiin vuonna 2022 yli kaksi miljardia euroa. Raportissa alan nähtiin kasvavan nopeasti, mutta CreaTechin koko ja kasvu eivät ole helposti seurattavissa virallisista toimialatilastoista, koska kyse on useita aloja leikkaavasta kokonaisuudesta. Suomen vahvuuksiksi raportti nosti erityisesti virtualisointiteknologiat, animaation, XR-sisällöt ja vahvan pelialan. Kyse ei siis ole yhdestä toimialasta, vaan monialaisesta risteyskohdasta, jossa luovat sisällöt, palvelut, tapahtumat ja teknologiat kohtaavat.

Myös Suomen luovan talouden kasvustrategia 2025–2030 tukee tätä ajattelua (Opetus- ja kulttuuriministeriö & Työ- ja elinkeinoministeriö, 2025). Strategiassa korostuvat skaalautuvat sisällöt, luovat palvelut ja tapahtuma-ala. Opetus- ja kulttuuriministeriö puolestaan nostaa esiin luovan osaamisen, viennin, markkinoillepääsyn, verkostoitumisen ja kilpailukyvyn merkityksen (Opetus- ja kulttuuriministeriö, ei pvm.).

Lapin näkökulmasta kansallista kuvaa pitää kuitenkin täydentää. CreaTech-keskustelu painottuu helposti suuriin kaupunkeihin, pelialan keskittymiin, studioympäristöihin, startup-ekosysteemeihin ja teknologiayrityksiin.

Lapissa CreaTech voi liittyä moniin aloihin, kuten tapahtumiin, audiovisuaaliseen tuotantoon, pelillisyyteen, markkinointiin, muotoiluun, digitaalisiin palveluihin, kulttuurisisältöihin, matkailuun ja uudenlaisiin tapoihin tehdä osaamista näkyväksi. Alueen vahvuudet liittyvät paikkaan, luontoon, kulttuuriin, sesonkeihin, arktiseen erityisyyteen, tarinoihin, monialaiseen osaamiseen ja kokemuksellisuuteen.

Tästä syntyy Lapin oma CreaTech-kysymys: miten teknologia voi vahvistaa pohjoisen alueen luovaa, kulttuurista ja elämyksellistä arvoa ilman, että se latistaa sen geneeriseksi digitaaliseksi sisällöksi?

Tekoäly on tällä hetkellä yksi CreaTechin keskeisistä ajureista

Tekoälyn avulla voidaan luonnostella tekstejä, kuvia, videoita, palvelukonsepteja, käännöksiä, asiakaspolkuja, markkinointisisältöjä, tapahtumaideoita ja visuaalisia konsepteja. Se voi auttaa pieniä yrityksiä tekemään asioita, joihin aiemmin olisi tarvittu enemmän aikaa, resursseja tai ulkopuolista osaamista. Suurin hyöty syntyy ihmiskeskeisestä tekoälystä, joka täydentää eikä korvaa ihmisen luovuutta (Creative Industries Council, ei pvm.).

Tämä on tärkeää myös Lapin näkökulmasta. Lapin vetovoima ja elinkeinoelämän erityisyys eivät synny pelkästä teknologiasta, vaan paikasta, osaamisesta, luottamuksesta, kulttuurisesta ymmärryksestä, tarinoista ja kokemuksellisuudesta. Jos tekoälyä käytetään huolimattomasti, vaarana on geneerinen sisältö, joka kuulostaa samalta kaikkialla. Jos sitä käytetään taitavasti, se voi auttaa sanoittamaan, visualisoimaan ja jakamaan pohjoisen erityisyyttä uusilla tavoilla.

Aineettomat oikeudet ja vastuullisuus kuuluvat ytimeen

CreaTechissä teknologia kohtaa usein tekijänoikeudet, datan, kuvat, äänet, brändit, kulttuuriset merkitykset ja asiakkaiden luottamuksen. Siksi vastuullisuus ei ole aihe, joka voidaan lisätä mukaan vasta lopussa. Se kuuluu CreaTech-kehittämisen ytimeen.

EU:n tekoälysääntelyssä korostuvat muun muassa läpinäkyvyys, tekoälyllä tuotetun sisällön tunnistettavuus ja generatiivisen tekoälyn vastuullinen käyttö (European Commission, 2026). Tämä on tärkeää luovilla aloilla, joilla tekoälyyn liittyy kysymyksiä aineistojen alkuperästä, luovan työn arvosta, tekijänoikeuksista ja oikeudenmukaisesta korvauksesta.

Lapin AMKin ja alueen yritysten kannalta tämä tarkoittaa, että CreaTech-osaaminen ei voi rajoittua työkalujen käyttöön. Tarvitaan ymmärrystä siitä, millaisia aineistoja tekoälylle annetaan, miten tuotoksia käytetään, mitä voidaan julkaista, miten tekoälyn käyttö kerrotaan asiakkaalle ja miten luovan työn arvo säilyy teknologian tukemassa työssä.

Lapin AMKin rooli on tehdä teknologiasta käytännöllistä

Ammattikorkeakoulu voi toimia välittäjänä yritysten, opiskelijoiden, asiantuntijoiden, tutkijoiden ja kansainvälisten verkostojen välillä. Se voi tehdä teknologiasta ymmärrettävää, kokeiltavaa ja arvioitavaa. Samalla sen pitää uskaltaa sanoa myös se, että kaikki teknologinen kehittäminen ei ole vaikuttavaa kehittämistä.

Lapin AMKin tehtävä ei ole kertoa yrityksille, että jokainen uusi teknologia pitää ottaa käyttöön. Tärkeämpää on auttaa yrityksiä kysymään oikeita kysymyksiä: mitä ongelmaa ratkaistaan, miten teknologia tukee asiakaskokemusta, liiketoimintaa tai työn sujuvuutta, miten luovan työn arvo ja tekijänoikeudet huomioidaan, ja sopiiko ratkaisu pohjoisen yritysten resursseihin.

Createch North: AI Leap tuo tekoälyn yritysten arkeen

Lapin AMK on mukana Interreg Aurora -rahoitteisessa Createch North: AI Leap -hankkeessa. Hanke vahvistaa luovien teknologioiden parissa toimivien mikro- ja pk-yritysten kilpailukykyä tekoälyosaamisen kehittämisen kautta ja kokoaa kumppaneita Suomesta, Ruotsista ja Norjasta tekemään tekoälystä saavutettavaa ja käytännönläheistä arktisen alueen luoville ammattilaisille (Interreg Aurora, ei pvm.; Lapin ammattikorkeakoulu, ei pvm.).

Hankkeen merkitys ei kuitenkaan ole vain siinä, että yrityksille esitellään tekoälytyökaluja. Tärkeämpää on rakentaa ymmärrystä siitä, miten tekoäly voi tukea luovien alojen ja luovaa teknologiaa hyödyntävien yritysten arkea: ideointia, konseptointia, markkinointia, monikielistä viestintää, asiakasymmärrystä, palvelujen kehittämistä ja kansainvälistä näkyvyyttä.

Samalla hanke tarjoaa Lapin AMKille mahdollisuuden vahvistaa omaa CreaTech-osaamistaan. Se tuottaa tietoa siitä, millaisia tarpeita pohjoisen yrityksillä on, millaisia esteitä tekoälyn käyttöönottoon liittyy ja miten korkeakoulu voi tukea yrityksiä muutenkin kuin yksittäisillä koulutuksilla. Tämä tieto voidaan kytkeä opetukseen, TKI-toimintaan, yritysyhteistyöhön ja uusiin kehittämisavauksiin.

Pohjoinen CreaTech tarvitsee oman mallinsa

CreaTechin todellinen mahdollisuus Lapille ei ole siinä, että kaikki yritykset muuttuvat teknologiayrityksiksi. Mahdollisuus on siinä, että luova osaaminen, tapahtumat, kulttuuri, matkailu, audiovisuaalinen tuotanto, digitaaliset palvelut ja muu elinkeinoelämä voivat vahvistua teknologian avulla tavalla, joka sopii pohjoisen alueen omiin lähtökohtiin.

Tämä edellyttää pitkäjänteistä työtä. Tarvitaan kokeiluja, mutta myös arviointia. Tarvitaan innostusta, mutta myös realismia. Tarvitaan teknologiaosaamista, mutta yhtä paljon tarvitaan ymmärrystä asiakkaista, sisällöistä, palveluista, liiketoiminnasta, vastuullisuudesta ja paikallisesta erityisyydestä.

Pohjoinen CreaTech ei voi olla pelkkä kopio suurten teknologiakeskittymien malleista. Lapissa sen täytyy rakentua alueen omista vahvuuksista: luonnosta, kulttuurista, elämyksellisyydestä, matkailusta, tapahtumista, tarinoista, monialaisesta osaamisesta ja rajat ylittävästä yhteistyöstä.

CreaTech ei siis ole vain uusi sana luovuuden ja teknologian välissä. Se on kysymys siitä, miten Lappi osallistuu tulevaisuuden digitaaliseen ja tekoälypohjaiseen talouteen omilla vahvuuksillaan – vastuullisesti, kriittisesti ja käytännönläheisesti.

Tekijät kiittää tekstin luonnosvaiheen kommenteista BusinessOulun asiantuntijoita KTM Virpi Martikainen (liiketoiminnan kehittäminen, digitaalinen liiketoiminta ja luovat alat) ja KTM, FM Anne Ryynänen (yrityskehitys, peliala ja luovat alat).

Lähteet

Business Finland. (2023). CreaTech industry in Finland: Current status, ecosystem structure and future business potential. https://mediabank.businessfinland.fi/l/FPSW2HdQQz9p/f/jkCb

Creative Industries Council. (ei pvm.). CreaTech. https://www.thecreativeindustries.co.uk/createch

European Commission. (2026, 31. heinäkuuta). Code of practice on transparency of AI-generated content. https://digital-strategy.ec.europa.eu/en/policies/code-practice-ai-generated-content

Interreg Aurora. (ei pvm.). Createch North: AI Leap. https://www.interregaurora.eu/approved-projects/createch-north-ai-leap/

Lapin ammattikorkeakoulu. (ei pvm.). Createch North: AI Leap. https://lapinamk.fi/createch-north-ai-leap/

Opetus- ja kulttuuriministeriö. (ei pvm.). Luova talous. https://okm.fi/luova-talous

Opetus- ja kulttuuriministeriö & Työ- ja elinkeinoministeriö. (2025, 10. kesäkuuta). Luovan talouden kasvustrategia: Tavoitteena kestävä kasvu ja kansainvälistyminen. Valtioneuvosto. https://valtioneuvosto.fi/-/1410877/luovan-talouden-kasvustrategia-tavoitteena-kestava-kasvu-ja-kansainvalistyminen

Siepel, J., Bakhshi, H., Bloom, M., & Velez-Ospina, J. (2022). Understanding createch R&D. Creative Industries Policy and Evidence Centre. https://pec.ac.uk/research_report_entr/understanding-createch-r-d/