Aija Saari toimii asiantuntijana Lapin ammattikorkeakoulun Osallisuus- ja toimintakyky -osaamisryhmässä ja Tarja Asilainen aluekoordinaattorina Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus -verkostossa ja Valo-Valmennusyhdistys ry:ssä

Yhteisötalous tarkastelee taloutta laajemmin kuin pelkän markkinalogiikan kautta. Sen ytimessä on ajatus taloudellisesta toiminnasta, joka tuottaa ensisijaisesti yhteiskunnallista ja ympäristöllistä arvoa – ei voiton maksimointia.

Euroopan unionin ja kansallisten strategioiden mukaan yhteisötalous muodostaa taloudellisen toimintatavan, jossa demokraattinen hallinta, osallisuus ja yhteisöllinen hyöty ovat keskeisiä periaatteita. Tämä avaa mahdollisuuden tarkastella taloutta uudesta näkökulmasta: miten taloudelliset rakenteet voivat tukea paikallista elinvoimaa, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja kestävää kehitystä erityisesti alueilla, joilla perinteiset markkinamallit eivät yksin riitä vastaamaan yhteiskunnallisiin tarpeisiin.

Mikä ihmeen yhteisötalous?

Yhteisötalouden toimijat asettavat voiton sijaan etusijalle ihmiset sekä sosiaalisen ja/tai ympäristöön liittyvän tavoitteen. Ne sijoittavat kaikki voittonsa ja ylijäämänsä tai suurimman osan niistä uudelleen sosiaalisen ja ympäristöön liittyvän tavoitteensa toteuttamiseen. Voittoja voidaan suunnata myös jäsenten tai käyttäjien yhteiseen etuun tai laajemmin koko yhteiskunnan hyväksi. Lisäksi yhteisötalouden toimijoille on ominaista demokraattinen ja osallistava hallintomalli. (Euroopan unioni, 2021; Valtioneuvoston julkaisuja 2025:116.).

Yhteisötalouden ja yhteiskunnallisten yritysten strategian 2026–2030 (2025) mukaan yhteiskunnallinen yritys on keskeinen yhteisötalouden toimija ja osa muuta yrittäjyyttä. Strategian mukaan se on yksityisoikeudellinen toimija, joka tarjoaa markkinoille tavaroita ja palveluja yrittäjämäisellä tavalla sekä toimii yhteisötalouden periaatteiden ja piirteiden mukaisesti. Sen kaupallinen toiminta perustuu ympäristö- tai sosiaalisiin tavoitteisiin. Erilaiset oikeudelliset muodot ovat mahdollisia yhteiskunnalliselle yritykselle. (Valtioneuvoston julkaisuja 2025:116.)

Millainen on yhteiskunnallinen yritys?

Yhteiskunnallisen yrityksen liiketoiminnan ensisijaisena tavoitteena on yhteiskunnallinen päämäärä. Suurin osa sen voitoista käytetään yhteiskunnallisen päämäärän edistämiseen ja yhteiskunnallinen yritys korostaa hallintotavassaan demokratiaa ja osallisuutta. (Valtioneuvoston julkaisuja 2025:116.) Lapista löytyy 148 yhteiskunnallista yritystä, joista suurin osa on yhdistyksiä. Lapin yhteiskunnallisista yrityksistä useimmat toimivatkin sosiaalialalla. (Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus, 2026.)

Lapin näkökulmasta yhteisötalous kytkeytyy vahvasti kestävään paikallistalouteen, yhteisöllisyyteen ja harvaan asuttujen alueiden elinvoimaan. Alueelliset strategiat tunnistavat nämä elementit keskeisiksi kehittämiskohteiksi, ja asiantuntijapuheenvuoroissa korostui erityisesti monitoimijaisen yhteistyön merkitys sekä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin roolit. Osuustoiminta nousi esiin yhtenä keskeisenä mallina, jossa yhdistyvät taloudellinen toiminta, vastuullisuus ja paikallinen vaikuttavuus.

Yhteisötalous ja yhteiskunnalliset innovaatiot vahvistavat alueellista resilienssiä ja elinvoimaa

Yhteisötalous ja yhteiskunnalliset innovaatiot muodostavat keskeisen osan Lapin älykkään erikoistumisen strategian mukaista aluekehittämistä. Strategiassa korostetaan tarvetta uudistaa aluetaloutta tavalla, joka perustuu kestävyyteen, osallisuuteen ja monitoimijaiseen yhteistyöhön. Tässä kokonaisuudessa yhteisötalous tarjoaa käytännöllisen toimintamallin, jossa taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristölliset tavoitteet yhdistyvät. Yhteiskunnalliset innovaatiot puolestaan tuovat uusia ratkaisuja palvelujen, työllisyyden ja paikallisen hyvinvoinnin kehittämiseen erityisesti alueilla, joissa perinteiset markkinamallit eivät yksin riitä vastaamaan muutoksiin. Lapin älykkään erikoistumisen strategian mukaisesti innovaatioita ei tarkastella ainoastaan teknologisina ratkaisuina, vaan laaja-alaisina yhteiskunnallisina ja alueellisina uudistuksina, jotka vahvistavat alueen resilienssiä ja elinvoimaa. Yhteisötalouden ekosysteemit toimivat tässä keskeisinä alustoina, joissa julkinen sektori, yritykset, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot sekä kansalaisyhteiskunta kehittävät yhdessä uusia, paikallisiin tarpeisiin perustuvia ratkaisuja. (Lapin liitto, 2023.).

Eurooppa kohtasi Lapissa – yhteisötalous aluekehittämisen kärjessä

Yhteisötalouden ja yhteiskunnallisten yritysten periaatteiden vahvistaminen ja käytännön soveltaminen olivat Rovaniemellä järjestetyn RESEES-tapaamisen keskeisiä teemoja.

Yhteisötalous, innovaatiot ja vaikuttavuus Lapissa RESEES-hankkeen näkökulmasta

(Reinforce Regional Social Economy Ecosystems and Stakeholders’ Capacity) -tapaaminen Rovaniemellä 25.–26.3.2026 kokosi eurooppalaisia toimijoita Lappiin tarkastelemaan yhteisötalouden kehittämistä asiantuntijatiedon, tutkimuksen ja käytännön esimerkkien kautta. RESEES-hanketta toteutetaan kuudessa Euroopan kohdealueessa: Navarrassa (ES), Murciassa (ES), Nouvelle Aquitaine’ssa (FR), Podravjessa (SI), Lapissa (FI) ja Emilia Romagnassa (IT).

Vierailun keskiössä olivat yhteiskunnalliset innovaatiot, vaikuttavuuden mittaaminen sekä yhteisötalouden ekosysteemien vahvistaminen osana alueellista kehittämistä. Tapaamisen keskustelut kytkeytyivät vahvasti Euroopan unionin ja Suomen ajankohtaisiin yhteisötaloutta koskeviin strategisiin linjauksiin, joissa korostetaan yhteisötalouden merkitystä kestävän, osallistavan ja alueellisesti vaikuttavan kehityksen edistäjänä.

Asiantuntijaesitykset toivat esiin myös yhteisötalouden erityispiirteitä Lapissa, kuten porotalouden roolin maankäytössä sekä sen kohtaamat paineet eri elinkeinojen ja ympäristömuutosten ristipaineessa. Tilaisuudessa tarkasteltiin yhteiskunnallisten yritysten toimintaympäristöä Suomessa sekä tilannetta Lapissa. Erityisesti työllistämiseen liittyvä vaikuttavuus herätti kiinnostusta kansainvälisten osallistujien keskuudessa.

Hyviä käytäntöjä ja vaikuttavuuden arviointia

Hyvien käytäntöjen esimerkit konkretisoivat, miten sosiaalisesti kestävää taloutta voidaan edistää käytännössä. Esillä olivat muun muassa verkostomaiset kehittämismallit, järjestöjen ja viranomaisten yhteistyörakenteet, työllistämisen työkalut sekä organisaatioiden ympäristövastuun johtamiseen kehitetyt järjestelmät. Näissä korostui yhteiskehittäminen, osallistavuus ja paikallisiin tarpeisiin vastaaminen.

 Tapahtuma Rovaniemellä syvensi myös ymmärrystä vaikuttavuuden arvioinnista ja mittaamisesta. Euroopan sosiaalirahaston ja STEA-rahoituksen kautta tarkasteltiin rahoituksen kohdentumista, tuloksellisuutta ja alueellista merkitystä. Lisäksi esiteltiin konkreettisia arviointityökaluja, kuten työ- ja toimintakykyä mittaava Kykyviisari sekä SROI-analyysi.

SROI-analyysi ja yhteisötalouden moniulotteinen vaikuttavuus

SROI-analyysi (Social Return on Investment) muuntaa toiminnan sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristövaikutukset rahalliseen arvoon. SROI perustuu sidosryhmälähtöiseen lähestymistapaan, jossa tunnistetaan keskeiset toimijat, kuvataan toiminnan tuottamat muutokset ja määritellään näille rahallinen arvo. Tämän ansiosta SROI tarjoaa realistisen kuvan toiminnan vaikuttavuudesta. Menetelmä tukee toiminnan kehittämistä, päätöksentekoa ja resurssien kohdentamista tekemällä vaikutukset näkyviksi ja vertailtaviksi. (Jokela & Uusitalo, 26.3.2026).

 Asiantuntijat korostivat, että SROI soveltuu erityisesti yhteisötalouden, sosiaalisten innovaatioiden ja kolmannen sektorin toiminnan arviointiin, joissa vaikutukset ovat usein moniulotteisia ja vaikeasti mitattavia. Yhdessä muiden työkalujen kanssa se auttaa organisaatioita ymmärtämään paremmin omaa vaikuttavuuttaan ja perustelemaan toimintaansa rahoittajille ja sidosryhmille.

Yhteinen ymmärrys yhteisötalouden kehittämisestä

Kokonaisuudessaan vierailu vahvisti ymmärrystä siitä, että yhteisötalouden kehittäminen edellyttää systemaattista vaikuttavuuden arviointia, sektorirajat ylittävää yhteistyötä sekä kontekstisensitiivisiä ratkaisuja. Osallistujat tunnistivat uusia lähestymistapoja strategiseen kehittämiseen, toimenpiteisiin ja kansainväliseen yhteistyöhön. Erityisesti korostui tiedonvaihdon, vertaisoppimisen ja pitkäjänteisten kumppanuuksien merkitys yhteisötalouden ekosysteemien vahvistamisessa.

Kokonaisuutena RESEES-hankkeen Rovaniemellä toteutunut tapaaminen osoitti, että yhteisötalouden ja yhteiskunnallisten innovaatioiden vahvistaminen edellyttää sekä strategista että käytännöllistä otetta, jossa yhdistyvät tutkimus, alueellinen kehittämistyö ja monitoimijainen yhteistyö. Lapin kontekstissa yhteisötalous näyttäytyy erityisen merkityksellisenä välineenä harvaan asuttujen alueiden elinvoiman, paikallisten palvelujen ja sosiaalisen kestävyyden turvaamisessa. Tapaaminen toi esiin, että vaikuttavuuden arviointi – kuten SROI-analyysin ja muiden mittaristojen hyödyntäminen – on keskeinen osa yhteisötalouden uskottavuutta ja kehittämisen perustaa. Samalla kansainvälinen vertaisoppiminen ja kumppanuudet vahvistavat alueiden kykyä vastata yhteisiin haasteisiin ja rakentaa kestäviä, osallistavia ja resilienssiä lisääviä ratkaisuja. Yhteisötalouden ekosysteemien kehittäminen ei ole vain taloudellinen tai organisatorinen kysymys, vaan laaja-alainen yhteiskunnallinen prosessi.

 Lähteet

European Union, 2021. Communication from the Commission to the European Parliament, the Council, the European Economic and Social Committee and the Committee of the Regions. Building an economy that works for people: an action plan for the social economy. Viitattu 20.4.2026. Saatavissa: https://social-economy-gateway.ec.europa.eu/eu-initiatives/seap_en

Jokela, L & Uusitalo, M. 2026. Social Return on Investment of Participatory and Creative Arts Activities for Cultural Wellbeing. Seminaariesitys 26.3.2026

Lapin liitto, 2023. Kestävillä innovaatioilla hyvinvoiva Lappi – Lapin älykkään erikoistumisen strategia 2023–2027. Rovaniemi: Lapin liitto. Viitattu 26.4.2026. Saatavissa: https://www.lapinliitto.fi/alykas-erikoistuminen-lapissa-kahden-eu-ohjelmakauden-valissa-rakennetaan-tulevaisuuden-suuntaa/

Valtioneuvoston julkaisuja 2025:116, Yhteisötalouden ja yhteiskunnallisten yritysten strategia 2026–2030. Työ- ja elinkeinoministeriö, Valtioneuvosto. Viitattu 20.4.2026. Saatavissa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-050-9

Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus. Yhteiskunnalliset yritykset Suomessa. Viitattu 20.4.2026. Saatavissa: https://yyo.fi/yhteiskunnallinen-yritystoiminta/yhteiskunnalliset-yritykset-suomessa/