Tradenomi (YAMK) Irina Puisto työskentelee liiketalouden lehtorina Lapin ammattikorkeakoulun Digitaaliset ratkaisut -osaamisryhmässä. 

Moni pk-yrittäjä tuntee sosiaalisen median lähinnä yksityiskäytöstä. Yrityksen näkyvyyden ja asiakashankinnan välineenä some voi tuntua sekavalta ja aikaa vievältä. Silti somemarkkinointi on kustannustehokas tapa tavoittaa suuri joukko potentiaalisia asiakkaita ilman suuria mainosbudjetteja (E-markkinointi, 2023).

Tässä artikkelissa käydään läpi somemarkkinoinnin perusasiat ja annetaan käytännön vinkkejä alkuun pääsemiseksi.

Miksi somemarkkinointi kannattaa?

Asiakkaat ovat jo somessa. Vuonna 2025 74 prosenttia 16–89-vuotiaista suomalaisista oli käyttänyt yhteisöpalveluja edellisen kolmen kuukauden aikana, ja 16–24-vuotiaista jopa 94 prosenttia käytti somea päivittäin tai lähes päivittäin (Valtari, 2026a). Myös yritykset ovat siellä: 88 prosenttia vähintään kymmenen hengen yrityksistä käyttää sosiaalista mediaa (Valtari, 2026a).

Verkossa myös ostetaan: vuonna 2025 internetiä käytti 94 prosenttia 16–89-vuotiaista, ja 61 prosenttia oli tilannut tai ostanut jotain verkosta viimeisen kolmen kuukauden aikana (Suomen virallinen tilasto [SVT], 2025).

Somemarkkinoinnilla pyritään kuljettamaan potentiaalista asiakasta ostopolulla kohti ostopäätöstä (Myynninmaailma, 2023). Tutkimusten mukaan some voi vaikuttaa ostajan koko päätösprosessiin – tarpeen heräämisestä vaihtoehtojen vertailuun ja kokemusten jakamiseen (Appel ym., 2020). Yritys, joka ei ole somessa mukana, jää helposti tämän polun ulkopuolelle.

Somemarkkinoinnin keskeiset hyödyt:

  • Kohdennettu näkyvyys pienellä budjetilla. Mainoksia voi kohdentaa esimerkiksi alueen, iän tai kiinnostuksen kohteiden mukaan (Kartano Mainostoimisto, 2025), ja jo pienellä budjetilla voi tavoittaa laajan joukon ydinasiakkaita (Väliheikki, 2024). Onnistunut sisältö voi lisäksi levitä seuraajien omiin verkostoihin (Myynninmaailma, 2023). 
  • Vuorovaikutus ja luottamus. Avoin viestintä ja palautteeseen reagoiminen rakentavat luottamusta ja vahvistavat brändimielikuvaa (Grapevine, 2025). 
  • Mitattavuus. Yritys näkee, mikä toimii, ja voi kehittää markkinointiaan mitattujen tulosten pohjalta (Myynninmaailma, 2023). 
  • Monta käyttötarkoitusta. Somea voi hyödyntää tunnettuuden kasvattamiseen, myyntiin, asiakaspalveluun ja palautteen keräämiseen (E-markkinointi, 2023; Väliheikki, 2024) sekä rekrytointiin (Luomajoki, 2020). 

Hyödyistä on myös tutkimusnäyttöä. Malesialaisia pk-yrityksiä koskeneessa tutkimuksessa Facebookin käyttö paransi yritysten taloudellista tulosta, vähensi markkinoinnin ja asiakaspalvelun kustannuksia sekä paransi asiakassuhteita. Käyttöön kannustivat erityisesti kustannustehokkuus ja vuorovaikutteisuus (Ainin ym., 2015).

Somekanavissa on eroja

Yrityksen ei tarvitse olla kaikissa kanavissa, vaan niissä, joita sen kohderyhmä käyttää eniten (Myynninmaailma, 2023; Rajendran, 2025). Jokaisella alustalla on omat vahvuutensa.

Kanava Vahvuus Lähde 
Facebook Suomen käytetyin somekanava päivittäin; mainonnan kohdennus käyttäjätietojen perusteella Valtari, 2026a; Väliheikki, 2024 
Instagram Kuva- ja videopainotteinen; sopii visuaalisille tuotteille ja tapahtumille Väliheikki, 2024; Rajendran, 2025 
YouTube Päivittäisessä käytössä lähes Instagramin tasolla; moni yritys käyttää sitä silti vain videovarastona Valtari, 2026a 
TikTok Poikkeuksellisen laaja orgaaninen tavoittavuus, myös ilman seuraajia; käyttäjäkunta laajentunut työikäisiin Pienmäki, 2026; Rajendran, 2025 
LinkedIn Ammattilaisten tavoittaminen, B2B-liidit ja asiantuntijuus Väliheikki, 2024; Rajendran, 2025 

DNA:n Digitaalinen elämä 2025 -tutkimuksen mukaan suomalaiset käyttävät päivittäin eniten Facebookia. YouTube ohitti viikkotasolla ensimmäistä kertaa Facebookin. LinkedInin käyttö on selvästi yleisempää viikoittain (17 %) kuin päivittäin (5 %) (Valtari, 2026a).

Ikäryhmien välillä on eroja. Alle 30-vuotiaat käyttävät Snapchatia ja WhatsAppia etenkin viestintään, kun taas TikTok, Instagram ja YouTube vetoavat heihin videosisällön vuoksi. WhatsApp on vahva viestintäkanava kaikissa ikäryhmissä. Naiset käyttävät miehiä aktiivisemmin WhatsAppia, Facebookia, Instagramia, TikTokia ja Snapchatia, miehet puolestaan YouTubea (Pönkä, 2025).

WhatsApp markkinoinnissa

WhatsApp tunnetaan viestisovelluksena, mutta se sopii myös suoraan ja henkilökohtaiseen asiakasviestintään. Yritys voi lähettää sen kautta esimerkiksi tarjouksia, alennuksia, uutisia ja tapahtumakutsuja (Antikainen, 2024). Pienyrityksille tarkoitettu WhatsApp Business -sovellus on maksuton (Gomes, 2025). Viestisovellusten yritysominaisuuksien avulla asiakas voi kysyä ja jopa tilata suoraan viestillä ja saada vastauksen nopeasti (Appel ym., 2020).

Liana Technologiesin (2022) mukaan tekstiviestien keskimääräinen avausprosentti on 98, mikä tekee viestisovelluksista tehokkaan kanavan. Markkinointiviestien lähettämiseen tarvitaan aina asiakkaan suostumus (Antikainen, 2024).

Näin pääset alkuun

Aloita somestrategiasta. Hyvä strategia kertoo, miksi somea tehdään, kenelle, missä kanavissa, millä viesteillä ja miten onnistumista mitataan. Siinä sovitaan myös äänensävy, resurssit ja vastuut (Sininen Härkä, 2025). Somestrategia ei ole erillinen dokumentti, vaan osa yrityksen markkinointia ja liiketoiminnan tavoitteita (Ihalainen, 2024; Sininen Härkä, 2025). Tutkimuksessa strategisen somemarkkinoinnin ulottuvuuksiksi on nimetty laajuus (kuinka monipuolisesti somea käytetään), kulttuuri, organisointi ja pelisäännöt, ja yrityksen kannattaa valita linjansa näissä yhdenmukaisesti tavoitteidensa kanssa (Felix ym., 2017).

Tämän jälkeen somemarkkinointia voi suunnitella viisivaiheisena prosessina (Myynninmaailma, 2023):

  1. Määrittele tavoitteet. Haluatko lisätä tunnettuutta, saada liidejä*, kasvattaa myyntiä vai palvella asiakkaita paremmin? Tavoitteiden tulee olla selkeitä, mitattavia ja saavutettavia (Sininen Härkä, 2025). Ilman niitä tekeminen muuttuu helposti poukkoilevaksi. 
  1. Valitse kanavat. Valinta tehdään tavoitteiden ja kohderyhmän perusteella (Myynninmaailma, 2023; Ihalainen, 2024). 
  1. Suunnittele sisältö etukäteen. Sisältökalenteri tai vuosikello pitää julkaisemisen suunnitelmallisena ja johdonmukaisena (Auranaho, 2024; Sininen Härkä, 2025). Sisällön tulee tuottaa asiakkaalle arvoa ja tukea ostopolun eri vaiheita (Luomajoki, 2020) sekä olla yrityksen brändin näköistä (Levanto, 2019). Tutkimuksen mukaan julkaisuun lisätty kysymys lisää kommentteja, ja eläväiset ja vuorovaikutteiset julkaisut keräävät enemmän tykkäyksiä (de Vries ym., 2012). 
  1. Toteuta suunnitelman mukaan. Luo julkaisut ja mainokset ja seuraa aikataulua (Myynninmaailma, 2023). Jätä silti joustoa ajankohtaisille aiheille ja trendeille (Gatien, 2025; Sininen Härkä, 2025). 
  1. Analysoi tuloksia. Selvitä, mikä on toiminut parhaiten, ja käytä tietoa tulosten parantamiseen (Myynninmaailma, 2023). Lisää luvussa Mittaa ja kehitä. 

*Liidi (engl. lead) on potentiaalinen asiakas, joka on osoittanut kiinnostusta tuotteeseen tai palveluun esimerkiksi jättämällä yhteystietonsa tai lataamalla oppaan.

Kuinka usein julkaista?

Alla ovat suuntaa antavat julkaisutahdit. Määrää tärkeämpää on säännöllisyys ja laatu (Ghatak, 2025), ja sisällön tulisi auttaa, inspiroida tai viihdyttää kohderyhmää (Luomajoki, 2020).

Kanava Suositeltu tahti Lähde 
Facebook 2–6 julkaisua viikossa toimialasta riippuen Ghatak, 2025 
LinkedIn 2–5 julkaisua viikossa Williams, 2025; Ghatak, 2025 
Instagram 3–5 feed-julkaisua viikossa + 1–2 Storya päivässä Lang, 2025; Ghatak, 2025 
TikTok 2–5 videota viikossa Ghatak, 2025; Nagar, 2026 
YouTube 1–2 videota viikossa Ghatak, 2025 

Vuorovaikutus, äänensävy ja tarinat

Varaa aikaa vuorovaikutukselle. Some ei ole yksisuuntaista viestintää. Reagoi kysymyksiin ja palautteeseen, vastaa myös negatiivisiin kommentteihin avoimesti ja rakentavasti ja kiitä saamastasi palautteesta (Grapevine, 2025). Sovi, kuka vastaa kommentteihin ja julkaisujen jälkihoidosta (Ihalainen, 2024). Jos asiakas kysyy jotain, yrityksen edustajan on vastattava, ja keskustelua on seurattava, jotta ongelmiin ehtii reagoida (Hoffman & Fodor, 2010). Hyvä esimerkki on Verohallinto, jonka somessa vuorovaikutusta pidetään yhtä tärkeänä kuin itse sisältöä (Aalto EE, 2024).

Pidä äänensävy yhtenäisenä. Yrityksen äänensävyn (tone of voice) tulee kuvastaa brändiä ja olla tunnistettava kaikissa kanavissa (Sininen Härkä, 2025). Päätä, puhutteletko yleisöä rennosti vai asiallisemmin, ja pidä linja. Verohallinto on tästäkin esimerkki: huumori ja itseironia tekevät vakavan viraston helpommin lähestyttäväksi, mutta viestintä tukee silti sen strategiaa (Yle, 2023).

Kerro tarinoita. Tarinat muistetaan jopa 22 kertaa paremmin kuin pelkät faktat (Aaker, n.d.). Yritys voi kertoa somessa esimerkiksi yritys-, asiakas- tai työntekijätarinoita, jotka herättävät tunteita ja luottamusta (Rossi, 2023).

Orgaaninen sisältö ja maksettu mainonta

Toimiva somemarkkinointi nojaa kahteen pilariin: orgaaninen sisältö rakentaa luottamusta ja brändiä, ja maksettu mainonta tuo nopeutta, skaalautuvuutta ja mitattavia tuloksia (Fagerström, 2025; Morreale, 2025).

Orgaaninen näkyvyys tarkoittaa sisältöä, joka tavoittaa yleisön ilman mainosrahaa. Se tavoittaa yleensä jo yritystä seuraavat käyttäjät (Ihalainen, 2024) ja rakentaa luottamusta, koska se tuntuu aidommalta kuin mainos (Morreale, 2025).

Mahdollisuudet vaihtelevat kanavittain. TikTok tarjoaa poikkeuksellisen laajan orgaanisen tavoittavuuden (Pienmäki, 2026), ja LinkedIn sopii asiantuntijuuden ja B2B-liidien rakentamiseen (Rajendran, 2025). Monet kanavat ovat kuitenkin vaikeuttaneet orgaanisen näkyvyyden saamista (Myynninmaailma, 2023). Esimerkiksi Facebook-sivut voivat jatkossa tehdä ilman maksullista tilausta vain kaksi ulkoisen linkin sisältävää orgaanista julkaisua tai kommenttia kuukaudessa; muutos otetaan käyttöön vaiheittain (Valtari, 2026b).

Maksettu mainonta tuo näkyvyyttä heti esimerkiksi kampanjoihin, lanseerauksiin ja tarjouksiin, mutta näkyvyys loppuu, kun kampanja päättyy (Kartano Mainostoimisto, 2025). Hyvin toimineen orgaanisen julkaisun voi myös nostaa mainoksena lisänäkyvyyteen (Fagerström, 2025). Moni asiantuntija suosittelee aloittamaan orgaanisesta sisällöstä ja lisäämään maksettua mainontaa sen tueksi (Morreale, 2025).

Mittaa ja kehitä

Mittaamalla yritys näkee, mikä toimii, mitkä julkaisut kiinnostavat ja kertyykö oikeanlaisia seuraajia (Häkkinen, 2023). Kaikkea ei kannata mitata – valitse mittarit omien tavoitteidesi mukaan (Retriever, 2024; Häkkinen, 2023). Esimerkiksi tunnettuutta, sitoutumista ja suosittelua mitataan eri luvuilla, ja asiakkaiden teot – kommentit, jaot ja arviot – kertovat, kuinka paljon he panostavat suhteeseen yritykseen (Hoffman & Fodor, 2010). Pelkkiin tykkäyksiin ei kannata tuijottaa: niiden keräämisellä ei tutkimusten mukaan välttämättä ole vaikutusta asiakkaiden asenteisiin tai ostamiseen, ja botit voivat vääristää lukuja (Appel ym., 2020).

  • Orgaaninen sisältö: seuraa tavoittavuutta, sitoutumista (tykkäykset, kommentit, jaot), klikkausprosenttia ja seuraajakehitystä. Sitoutuminen kertoo usein enemmän kuin seuraajamäärä (Häkkinen, 2023; Retriever, 2024). 
  • Maksettu mainonta: seuraa klikkauksia, konversioita ja mainonnan tuottoa. Optimoimaton kampanja kuluttaa budjetin nopeasti (Kartano Mainostoimisto, 2025). 

Jokaisella kanavalla on oma ilmainen analytiikkatyökalunsa:

Kanava ja työkalu Mitä kannattaa seurata Lähde 
Facebook ja Instagram – Meta Business Suite Tavoittavuus, sitoutuminen, linkkiklikkaukset, seuraajakehitys Meta, 2026 
LinkedIn – yrityssivun analytiikka Näyttökerrat, sitoutumisprosentti, seuraajien toimiala, tehtävänimike ja sijainti LinkedIn, 2025; Laaksonen, 2021 
TikTok – TikTok Analytics Katselukerrat, katseluaika, seuraajakasvu; erityisesti videon ensimmäiset sekunnit Creator Academy, 2025; Pienmäki, 2026 
YouTube – YouTube Studio Katseluaika, yleisön pysyvyys, tilaajamäärä, liikenteen lähteet Google, 2026 

Tallenna luvut kuukausittain, vertaa niitä esimerkiksi edellisen vuoden samaan kuukauteen ja pohdi, mistä muutokset johtuvat (Häkkinen, 2023).

Yhteenveto

Somemarkkinointi kasvattaa näkyvyyttä, vahvistaa brändiä ja mahdollistaa suoran vuorovaikutuksen asiakkaiden kanssa. Se vaatii kuitenkin jatkuvaa, suunnitelmallista ja resursoitua työtä – ilman strategiaa tulokset jäävät satunnaisiksi.

Somessa on myös riskejä. Yksikin virheellinen viesti tai negatiivinen kommentti voi levitä nopeasti ja vahingoittaa brändiä, joten kriisitilanteisiin kannattaa varautua etukäteen (Grapevine, 2025). Esimerkiksi särkylääkebrändi Motrinin mainos sai somessa kritiikkiä, joka levisi vuorokaudessa, ja brändi reagoi vasta valtamedian uutisoinnin jälkeen (Hoffman & Fodor, 2010). Lisäksi algoritmit ja alustojen säännöt muuttuvat jatkuvasti (E-markkinointi, 2023; Appel ym., 2020): orgaaninen tavoittavuus laski keskimäärin noin 62 prosenttia vuosina 2020–2023 (Morreale, 2025), ja Facebook rajoittaa nyt linkkijulkaisuja (Valtari, 2026b).

Riskit pysyvät hallinnassa, kun yrityksellä on selkeä strategia, ennalta mietitty toimintatapa kriisitilanteisiin ja säännöllinen tulosten seuranta. Oikein tehtynä some on pk-yritykselle merkittävä kilpailuetu.

Artikkelin oikoluvussa, tiivistämisessä, lähteiden tarkistamisessa ja lähdeviitteiden muotoilussa on hyödynnetty Anthropicin Claude-tekoälyä (Claude Opus 5.5). Artikkeli on kirjoitettu osana DigiBoost – Digitaalista osaamista ja teknologiaa yritysten käyttöön -hanketta, jonka on rahoittanut Lapin liitto Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR).

Lähteet

Aaker, J. (n.d.). Harnessing the power of stories. Stanford VMware Women’s Leadership Innovation Lab. https://womensleadership.stanford.edu/resources/voice-influence/harnessing-power-stories

Aalto EE. (2024). ”Jos me julkaistaan pelkkää asiasisältöä somessa, meiltä kysytään, että onko teillä joku sijainen siellä”. Aalto Leaders’ Insight. https://www.aaltoee.fi/aalto-leaders-insight/2024/jos-me-julkaistaan-pelkkaa-asiasisaltoa-somessa-meilta-kysytaan-etta-onko-teilla-joku-sijainen-siella

Ainin, S., Parveen, F., Moghavvemi, S., Jaafar, N. I., & Mohd Shuib, N. L. (2015). Factors influencing the use of social media by SMEs and its performance outcomes. Industrial Management & Data Systems, 115(3), 570–588. https://doi.org/10.1108/IMDS-07-2014-0205

Antikainen, E. (2024). WhatsApp-markkinointi: Tehokas markkinointikeino asiakassuhteiden vahvistamiseen. GidiUp / Ite wiki. https://www.itewiki.fi/p/whatsapp-markkinointi-tehokas-markkinointikeino-asiakassuhteiden-vahvistamiseen

Appel, G., Grewal, L., Hadi, R., & Stephen, A. T. (2020). The future of social media in marketing. Journal of the Academy of Marketing Science, 48(1), 79–95. https://doi.org/10.1007/s11747-019-00695-1

Auranaho, J. (2024, 20. marraskuuta). Tehoa someviestintään: Luo sisältökalenteri näiden vinkkien avulla. Effet. https://effet.fi/blogi/viikon-viestintavinkki-nain-luot-sosiaalisen-median-sisaltokalenterin/

Creator Academy. (2025). Introducing TikTok analytics. TikTok. https://www.tiktok.com/creator-academy/en/article/tool-analytics-intro

E-markkinointi. (2023, 17. helmikuuta). Sosiaalisen median markkinointi on noussut tärkeäksi osaksi yritysten markkinointistrategiaa. https://e-markkinointi.fi/ajankohtaista/sosiaalisen-median-markkinointi-on-noussut-tarkeaksi-osaksi-yritysten-markkinointistrategiaa/

Fagerström, T. (2025, 27. elokuuta). Orgaaninen vai maksettu mainonta somessa – kumpaan kannattaa panostaa? Parcero. https://parcero.fi/blogi/orgaaninen-vai-maksettu-mainonta-somessa/

Felix, R., Rauschnabel, P. A., & Hinsch, C. (2017). Elements of strategic social media marketing: A holistic framework. Journal of Business Research, 70, 118–126. https://doi.org/10.1016/j.jbusres.2016.05.001

Gatien, A. (2025, 14. maaliskuuta). How using a content calendar makes your social content better in 2025. Social Firm. https://socialfirm.com/blog/how-using-a-content-calendar-makes-your-social-content-better/

Ghatak, A. (2025, 18. marraskuuta). How often to post on social media: Finding your perfect frequency. SocialPilot. https://www.socialpilot.co/blog/how-often-to-post-on-social-media

Gomes, I. (2025). WhatsApp Business yrityksille: Käytännön opas 2025. Serviceform. https://www.serviceform.fi/blogs/whatsapp-business-opas

Google. (2026). YouTuben tilastojen käytön aloittaminen. YouTube-ohjeet. https://support.google.com/youtube/answer/9002587?hl=fi

Grapevine. (2025, 2. kesäkuuta). Sosiaalisen median vaikutus brändimielikuvaan: Mitä kannattaa ottaa huomioon? https://grapevine.fi/sosiaalisen-median-vaikutus-brandimielikuvaan-mita-kannattaa-ottaa-huomioon/

Hoffman, D. L., & Fodor, M. (2010). Can you measure the ROI of your social media marketing? MIT Sloan Management Review, 52(1), 41–49.

Häkkinen, M. (2023, 10. huhtikuuta). Sosiaalisen median analytiikan perusteet. Get Some Help. https://getsomehelp.fi/artikkelit/sosiaalisen-median-analytiikka-4-perusasiaa/

Ihalainen, P. (2024, 27. kesäkuuta). Sosiaalisen median strategia – mistä lähteä liikkeelle? Tulos Helsinki. https://tulos.fi/blogi/sosiaalisen-median-strategia-mista-lahtea-liikkeelle

Kartano Mainostoimisto. (2025, 27. kesäkuuta). Maksettu vs. orgaaninen mainonta – kumpi sopii yrityksellesi paremmin? https://www.kartano.fi/blog/maksettu-vs-orgaaninen-mainonta-kumpi-sopii-yrityksellesi-paremmin/

Laaksonen, K. (2021). LinkedIn-yrityssivun analytiikka. Kuulu. https://blog.kuulu.fi/linkedin-yrityssivun-analytiikka

Lang, K. (2025, 13. elokuuta). How often should you post on Instagram? What data from 2 million posts tells us. Buffer. https://buffer.com/resources/how-often-to-post-on-instagram/

Levanto, E. (2019, 29. elokuuta). Tuloksellisen sisältömarkkinoinnin takaa löytyy vahva brändi. Kubo Creative Agency. https://www.kubo.fi/blogi/tuloksellisen-sisaltomarkkinoinnin-takaa-loytyy-vahva-brandi

Liana Technologies. (2022). Why should you use WhatsApp together with marketing automation? https://www.lianatech.com/resources/blog/why-should-you-use-whatsapp-together-with-marketing-automation.html

LinkedIn. (2025). LinkedIn Page analytics. LinkedIn Help. https://www.linkedin.com/help/linkedin/answer/a547077

Luomajoki, N. (2020, 10. kesäkuuta). Sisältömarkkinointia selkokielellä. WTF Design. https://vanha.wtfdesign.fi/blogi/sisaltomarkkinointia-selkokielella

Meta. (2026). Tietoja Meta Business Suiten kävijätiedoista. Metan ohje- ja tukikeskus yrityksille. https://fi-fi.facebook.com/business/help/700570830721044?id=765488040896522

Morreale, M. (2025, 18. kesäkuuta). Organic vs. paid social media: A hybrid strategy that works. Sprout Social. https://sproutsocial.com/insights/organic-vs-paid-social-media/

Myynninmaailma. (2023). Somemarkkinointi. https://myynninmaailma.fi/kasvumarkkinointi/somemarkkinointi/

Nagar, S. (2026). How often should you post on TikTok: Best frequency guide 2026. RecurPost. https://recurpost.com/blog/how-often-should-you-post-on-tiktok/

Pienmäki, M. (2026, 8. tammikuuta). Orgaaninen vs. maksettu TikTok-sisältö? Näin rakennat brändiä ja kysyntää molemmilla puolilla. SDM Digital. https://sdm.fi/blogi/orgaaninen-vs-maksettu-tiktok-sisalto/

Pönkä, H. (2025, 19. maaliskuuta). Sosiaalisen median käyttö Suomessa: Somekatsaus 03/2025 + tekoäly (päivitetty 22.9.2025). Innowise. https://www.innowise.fi/fi/sosiaalisen-median-kaytto-suomessa-somekatsaus-2025-tekoaly/

Rajendran, S. (2025, 29. heinäkuuta). Instagram, LinkedIn, or TikTok: Which platform should you focus on in 2025? Wonkrew. https://wonkrew.com/instagram-linkedin-or-tiktok-which-platform-should-you-focus-on-in-2025/

Retriever. (2024, 22. huhtikuuta). Sosiaalisen median mittarit selkokielellä: Näin mittaat viestintää somessa. https://retriever.fi/blogi/sosiaalisen-median-mittarit-selkokielella-nain-mittaat-viestintaa-somessa/

Rossi, M. (2023, 24. lokakuuta). Tarinallistaminen markkinoinnissa vetoaa tunteisiin. Murumedia. https://murumedia.fi/tarinallistaminen-markkinoinnissa/

Sininen Härkä. (2025, 3. joulukuuta). Sosiaalisen median strategia – näin rakennat toimivan ja tuloksia tuottavan somen. https://sininenharka.fi/sosiaalisen-median-strategia-opas/

Suomen virallinen tilasto (SVT). (2025, 12. marraskuuta). Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2025 [verkkojulkaisu]. Tilastokeskus. https://stat.fi/fi/julkaisu/cm17ljoxe8rp907w135dayxbu

Valtari, M. (2026a, 9. helmikuuta). Sosiaalinen media Suomessa 2026. LM Someco. https://lmsomeco.fi/blogi/sosiaalinen-media-suomessa/

Valtari, M. (2026b, 28. syyskuuta). Facebook alkaa rajoittaa linkkien orgaanista julkaisemista. LM Someco. https://lmsomeco.fi/blogi/facebook-alkaa-rajoittaa-linkkien-orgaanista-julkaisemista/

de Vries, L., Gensler, S., & Leeflang, P. S. H. (2012). Popularity of brand posts on brand fan pages: An investigation of the effects of social media marketing. Journal of Interactive Marketing, 26(2), 83–91. https://doi.org/10.1016/j.intmar.2012.01.003

Väliheikki, S. (2024, 14. maaliskuuta). Some-markkinointi nostaa yrityksenne kasvua – näin onnistut siinä. Brandteam. https://brandteam.fi/blogi/some-markkinointi/

Williams, J. (2025, 27. elokuuta). How often to post on social media. Sprout Social. https://sproutsocial.com/insights/how-often-to-post-on-social-media/

Yle. (2023). Verohallinto on niin harmaa virasto, että markkinointi piti vetää överiksi – täysin poikkeuksellista, sanoo tutkija. https://yle.fi/a/74-20057935