Hakukoneoptimointi tuo lisää näkyvyyttä hakutuloksiin 21.10.2026 Koskenniemi, Yrjö Liiketoiminta ja yrittäjyys Tekniikka ja teollisuus Pohjoisen tekijät – Lapin AMKin asiantuntijablogi Julkaisija Lapin ammattikorkeakoulu Oy, Jokiväylä 11, 96300 Rovaniemi Lisenssi Nimeä 4.0 Kansainvälinen (CC BY 4.0) ISSN 2954-145X Yhteydenotot viestintäkoordinaattori Heli Lohi URN: urn:nbn:fi:lapinamk-2954-145X-141 Kirjoittaja Yrjö Koskenniemi Lehtori | Tradenomikoulutus, tietojenkäsittely +358 50 310 9230 yrjo.koskenniemi@lapinamk.fi Asiasanat Tieto- ja viestintätekniikka Viestintä KTM Yrjö Koskenniemi työskentelee lehtorina Lapin ammattikorkeakoulun Digitaaliset ratkaisut -osaamisryhmässä. Hakukonenäkyvyys on yhä tärkeämpi osa yritysten digitaalista kilpailukykyä. Tähän teemaan tarttui keväällä 2026 Lapin AMK:n DigiBoost – Digitaalista osaamista ja teknologiaa yritysten käyttöön -hanke, joka järjesti yrityksille hakukonenäkyvyyteen liittyvän pilotoinnin sekä aihetta käsittelevän yritystapahtuman. Tavoitteena oli saada hankkeeseen osallistuville yrityksille tietämystä ja osaamista hakukonenäkyvyydestä ja siitä, miten yritys voi siihen itse vaikuttaa – hakukoneoptimointi (SEO=Search Engine Optimization) on investointi yrityksen markkina-arvoon (Digizer Oy, 2025). Sen avulla voidaan jopa vähentää riippuvuutta kalliista maksetusta mainonnasta ja tuoda yrityksen palveluita paremmin asiakkaan saataville. Tässä blogitekstissä tarkastellaan kahden aivan erityyppisen hankkeeseen osallistuneen yrityksen kehitystä: paikallisen hyvinvointialan palveluyrityksen sekä teollisuuden B2B-konepajan. Kehitystä on seurattu asiantuntijavetoisen Digizer-sparrauksen aikana sekä tekoälypohjaisten työkalujen (Perplexity Comet ja Claude AI) avulla. Helmikuun 2026 ja syyskuun 2026 välisellä jaksolla yritysten hakukonenäkyvyys on parantunut selvästi – toki vielä on kehitettävää jatkossakin. Hakukonenäkyvyyttä on seurattava jatkuvasti ja tehtävä tarvittaessa muutoksia/parannuksia omaan sivustoon. Hakukoneoptimoinnin tyypilliset pullonkaulat PK-sektorilla hakukonenäkyvyys kompastuu usein siihen, että verkkosivusto on rakennettu ”käyntikortiksi” ihmiselle. Se ei kuitenkaan sinällään välttämättä palvelu hakukoneen algoritmeja. Digizer Oy:n asiantuntijan Henri Tuomisen tekemät alkuvaiheen auditoinnit helmikuussa 2026 paljastivat kummassakin yrityksessä sekä teknisiä että sisällöllisiä puutteita hakukonenäkyvyyden kannalta. Tekniset puutteet tarkoittavat käytännössä verkkosivujen toteutuksessa käytettävän html-kielen joidenkin elementtien puutteellisia tai vääriä määrittelyjä. Tällaisia ovat esimerkiksi sivun metatiedoissa oleva title eli sivun otsikkomerkintä ja sivun sisällä rakenteessa olevat otsikkomerkinnät eli h1, h2, h3, h4, h5 ja h6. Näillä muotoillaan eri kokoisia tekstiotsikoita sivuille. (Karotia, 2026) Tyypilliset haasteet: Hyvinvointiyritys: Sivuston sisältö oli ohutta, eikä se vastannut käyttäjien hakutarkoitukseen. Title-tagit olivat ylipitkiä (yli 100 merkkiä), mikä johti niiden katkeamiseen ja epäselvyyteen hakutuloksissa. Lisäksi raskaat Instagram-upotukset kuormittivat sivuston latausnopeutta, mikä suoraan vähentää yrityksen sijoitusta Googlen rankingissa. Teollisuuden konepaja: Yrityksen arvokkaat referenssit sijaitsivat ulkoisella domainilla (toisella sivustolla), jolloin niiden tuottama hakukonearvo ja ns linkkiauktoriteetti valuivat ulkopuolisen palveluntarjoajan hyödyksi. Etusivun sisältö oli niukkaa ja täynnä yritysten tyypillistä markkinointitekstiä (”teräksenluja ammattilainen”) ilman konkreettisia hakusanoja tai paikkakuntatietoa. Vaikutus liiketoimintaan: Nämä puutteet heikensivät suoraan yritysten E-E-A-T-uskottavuutta (Experience, Expertise, Authoritativeness, Trustworthiness). Jos asiantuntijasisältö on ohutta tai referenssit ”lainatulla” alustalla, Google ja potentiaaliset asiakkaat eivät voi varmistua yrityksen auktoriteetista. B2B-ostaja tekee esikarsinnan verkossa; jos yritys ei näytä omistavan omaa asiantuntijuuttaan, se karsiutuu tarjouskilpailusta jo ennen ensimmäistä yhteydenottoa. Saavutetut tulokset syyskuuhun 2026 mennessä: Sisällön syvyys ja tekniset korjaukset Yritykset paneutuivat sivustojen ongelmiin kevään aikana ja syyskuuhun 2026 mennessä tehdyt toimenpiteet osoittivat, että systemaattinen sisällön syventäminen ja rakenteelliset korjaukset tuottavat tulosta. Yritysten sivustojen tekstit vastaavat paremmin algoritmien vaatimuksiin. Kehityskohde Hyvinvointiyritys Teollisuuden konepaja Sisällön laajentaminen Palvelukuvaukset (esim. kalevalainen jäsenkorjaus) syvennettiin 300–800 sanaan. Sisältö vastaa nyt hoidon kulkuun ja hyötyihin. Konepaja-sivua vahvistettiin tiedoilla kapasiteetista, konekannasta ja CE-merkinnöistä. Auktoriteetin hallinta Asiakassuositukset tuotiin suoraan palvelusivujen yhteyteen luottamuksen rakentamiseksi. Referenssit siirrettiin omalle domainille (/referenssit/), mikä kotiutti linkkiauktoriteetin takaisin yritykselle. Rakenteelliset parannukset Verkkokaupan rikkinäiset ja turhat uudelleenohjaukset korjattiin suoriksi linkeiksi. Sivustolle perustettiin Artikkelit-osio asiantuntijasisällön ja ajankohtaistiedon jakamiseen. Kriittinen huomio Instagram-upotukset: Ongelma ei poistunut; latausnopeusriski on yhä olemassa ja saattaa hidastaa sivua. Linkityksen jäänteet: Vaikka uusi osio on luotu, konepajasivun pohjalla kummittelee yhä vanha linkki ulkoiseen palveluun. Käyttäjäkokemus ja viipymäaika: Sisällön syventäminen ja teknisten pullonkaulojen (kuten rikkinäisten linkkien) poistaminen pidentävät sivustolla vietettyä aikaa (dwell time). Kun asiakas löytää vastauksen kysymykseensä suoraan yrityksen omalta sivulta, konversion (esim tuotteen ostaminen verkosta) todennäköisyys kasvaa. Erityisesti tuloksissa mainittu referenssien siirtäminen omille sivuille on toiminto, joka vahvistaa yrityksen omaa digitaalista tonttia. Etusivun tekninen perus-SEO jää usein viimeistelemättä Tulosten tarkastelu osoittaa myös sen, että sivuston ehkä tärkein sivu on useimmiten etusivu. Molemmissa yrityksissä oli hyvin paneuduttu kehittämään tekstejä algoritmeille sopiviksi ja muokkaamaan alasivuja, lisäämään ja korjaamaan linkkejä. Etusivuille oli kuitenkin vielä jäänyt pientä korjattavaa, jotka varmasti kannattaa myös laittaa kuntoon. Havaintoja etusivuilta: Title-tagin tehottomuus: Molemmilla yrityksillä oli edelleen vaikeuksia tiivistää etusivun otsikko optimaaliseen 60 merkkiin. Jos otsikon alkuun ei sijoiteta yhdistelmää ”Palvelu + Paikkakunta” (esim. Konepaja Tornio), heikentää se yrityksen näkyvyyttä paikallisessa kilpailussa. Pelkkä yrityksen nimi otsikon alussa on hukkakäyttöä arvokkaimmalle SEO-tilalle. H1-rakenteen puutteet: Aika tyypillistä on, että monelta sivustolta puuttuu selkeä H1-pääotsikko. Jos H1 on korvattu listalla tai se puuttuu kokonaan, hakukone ei pysty varmuudella päättelemään sivun hierarkiaa. Tämä on kuin kirja ilman otsikkoa. Paikallisen relevanssin puute: Tornio-sanan puuttuminen etusivun leipätekstistä ja metatiedoista on suoraa tulonmenetystä. Ilman paikkakuntatietoa ja sitä kautta maantieteellistä signaalia, Google ei osaa tarjota yritystä esimerkiksi alueen perusteella hakeville. Yhteenveto ja pika-checklist PK-yrityksen SEO-starttiin SEO ei ole kertaluonteinen projekti, vaan jatkuvaa teknistä ja sisällöllistä hienosäätöä, jota tulee toteuttaa pitkällä aikavälillä ja tehdä tarkistuksia säännöllisesti (Digizer Oy, 2025). SEO-startin pika-checklist jokaiselle PK-yritykselle: Otsikointi (H1): Varmista, että jokaisella sivulla on tasan yksi H1-otsikko, joka sisältää pääpalvelun ja paikkakunnan. Title-tagit: Pidä pituus alle 60 merkissä. Sijoita tärkein hakusana ja paikkakunta otsikon alkuun (esim. ”Koneistus Tornio | Yrityksen Nimi”). Meta-kuvaukset: Kirjoita yksilölliset, n. 150 merkin kuvaukset, jotka päättyvät selkeään toimintakehotteeseen (CTA eli Call To Action). Oma sisältö: Pidä referenssit, blogit ja artikkelit aina omalla domainillasi (yritys.fi/referenssit), älä ulkoisissa alustoissa. Latausnopeus: Vältä raskaiden sosiaalisen median syötteiden automaattista upotusta, jos ne hidastavat mobiilikäyttöä. Google Business Profile: Optimoi profiili ja varmista, että yhteystiedot löytyvät sivustolta tekstimuodossa (business.google.com, 2026) Sivuston tekninen viimeistely ei ole valinnainen lisä, vaan digitaalisen liiketoiminnan perusedellytys. Tarkista yrityksesi etusivun otsikot tänään – pieni korjaus Title-tagissa voi olla ratkaiseva ero löydetyksi tulemisen ja näkymättömyyden välillä (Kauranen, 2026). Artikkeli on kirjoitettu osana DigiBoost – Digitaalista osaamista ja teknologiaa yritysten käyttöön -hanketta, jonka on rahoittanut Lapin liitto Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR). Lähteet Business.google.com (Päiväämätön). Stand out on Google with a free Business Profile. https://business.google.com/en-all/business-profile Digizer Oy (31.1.2025). Mitä on hakukoneoptimointi (SEO)? https://digizer.fi/blogi/mita-hakukoneoptimointi-seo-on/ Karotia, S. (7.3.2026). SEO techniques in Html. https://medium.com/@sagarkarotia/seo-techniques-in-html-6de658bac30b Tapiokauranen.com (20.8.2026). Hakukoneoptimointi – opas aloittelijalle. https://tapiokauranen.com/hakukoneoptimointiopas-aloittelijalle Lue lisää Kaikki blogikirjoitukset 22.10.2026 Pohjoisen tekijät – Lapin AMKin asiantuntijablogi Seppänen, Eila & Ruusila, Ani & Vuokila, Johanna ICT lyhytkoulutus auttoi jatko-opintojen päätöksenteossa Eila Seppänen toimii projektipäällikkönä ja asiantuntijana ja FM Ani Ruusila ja FM Johanna Vuokila lehtoreina Lapin ammattikorkeakoulun Digitaaliset… Opetus ja oppiminen 12.10.2026 Pohjoisen tekijät – Lapin AMKin asiantuntijablogi Orre, Juha DigiBoostilla Datatielle – Datan hyödyntäminen PK-yrityksessä Insinööri (YAMK) Juha Orre työskentelee tietojenkäsittelyn lehtorina Digitaaliset ratkaisut -osaamisryhmässä Lapin ammattikorkeakoulussa. Liiketoiminta ja yrittäjyys 8.10.2026 Pohjoisen tekijät – Lapin AMKin asiantuntijablogi Afflekt, Ari & Hannula, Petri & Kanto, Ville Robotti ei ratkaise ongelmaa yksin Kirjoittajat ovat Lapin ammattikorkeakoulun henkilökuntaa: FM, Insinööri (YAMK) Ari Afflekt toimii lehtorina Uudistuvat teollisuus -osaamisryhmässä, TaM Petri Hannula… Opetus ja oppiminen
22.10.2026 Pohjoisen tekijät – Lapin AMKin asiantuntijablogi Seppänen, Eila & Ruusila, Ani & Vuokila, Johanna ICT lyhytkoulutus auttoi jatko-opintojen päätöksenteossa Eila Seppänen toimii projektipäällikkönä ja asiantuntijana ja FM Ani Ruusila ja FM Johanna Vuokila lehtoreina Lapin ammattikorkeakoulun Digitaaliset… Opetus ja oppiminen
12.10.2026 Pohjoisen tekijät – Lapin AMKin asiantuntijablogi Orre, Juha DigiBoostilla Datatielle – Datan hyödyntäminen PK-yrityksessä Insinööri (YAMK) Juha Orre työskentelee tietojenkäsittelyn lehtorina Digitaaliset ratkaisut -osaamisryhmässä Lapin ammattikorkeakoulussa. Liiketoiminta ja yrittäjyys
8.10.2026 Pohjoisen tekijät – Lapin AMKin asiantuntijablogi Afflekt, Ari & Hannula, Petri & Kanto, Ville Robotti ei ratkaise ongelmaa yksin Kirjoittajat ovat Lapin ammattikorkeakoulun henkilökuntaa: FM, Insinööri (YAMK) Ari Afflekt toimii lehtorina Uudistuvat teollisuus -osaamisryhmässä, TaM Petri Hannula… Opetus ja oppiminen