Psykoterapeutti ja työnohjaaja Pipsa Vilen työskentelee lehtorina Lapin ammattikorkeakoulun Tulevaisuuden terveyspalvelut -osaamisryhmässä.

Tuetaan ihmisarvoista elämää ja pidetään hoidollinen ovi auki.

Kaarlo Simojoki, päihdepalveluiden johtaja (Mehiläinen)

Suomi on nuorten huumekuolemien kärkimaita Euroopassa. Vuonna 2023 Suomessa kuoli 89 alle 25-vuotiasta nuorta huumemyrkykseen. Alle 25-vuotiaiden osuus huumeisiin kuolleista oli Suomessa Euroopan suurin (Häkkinen, Karjalainen, Mustelin, Rönkä & Kriikku 2025). Vuonna 2024 eniten huumekuolemia oli 40–44-vuotiaiden ikäryhmässä. Huumekuolemia oli runsaasti myös 25–29- ja 30–34-vuotiaiden ikäryhmissä. Lähes joka kolmas huumeisiin kuollut menehtyi 25–34 vuoden iässä. (Tilastokeskus 2025.)

Huumekuolemat lisääntyvät huumeidenkäytön yleistyessä. Huumeisiin kuolleilla nuorilla on usein ollut monenlaisia sairauksia, lääkityksiä ja lukuisia kontakteja sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Varsinainen päihdehoito on kuitenkin puuttunut. (Häkkinen ym. 2025.)

Huumeiden käyttöön liittyy terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja, jotka koskettavat niin yksilöä, hänen läheisiään kuin yhteiskuntaa laajemminkin. Näitä haittoja ovat muun muassa yliannostukset, tartuntataudit (HIV, B- ja C-hepatiitit), krooniset sairaudet sekä syrjäytyminen ja hoitamattomat mielenterveysongelmat. Terveysneuvonnan keskeinen tavoite on haittojen ennaltaehkäisy, varhainen tunnistaminen sekä hoitoon ohjaus. (Päihdelinkki 2021.)

Suomessa huumeita käyttävien ihmisten terveysneuvonta on vakiintunut osaksi haittoja vähentävää päihdetyötä, ja sitä on toteutettu järjestelmällisesti vuodesta 1997 lähtien. Viime vuosina on kuitenkin tunnistettu, että perinteiset kiinteät palvelupisteet eivät tavoita kaikkia kohderyhmiä, erityisesti nuoria ja syrjäytyneitä tai syrjäytymisvaarassa olevia ihmisiä. Tämän vuoksi liikkuvien palvelumallien kehittäminen on noussut tärkeäksi keinoksi parantaa palveluiden saavutettavuutta. (Kailanto & Viskari 2023, 29–31.)

Pohjoisen turvaverkko -hankkeessa pilotoitava yksi työpaketti eli liikkuva terveysneuvontapalvelu (Onni Safezone) edustaa tällaista matalan kynnyksen, asiakaslähtöistä toimintamallia Meri-Lapin alueella. Hankkeen työpakettia toteuttavat Lapin AMK ja Lapin hyvinvointialue yhteistyössä.

Haittoja vähentävä päihdehoitotyö

Haittojen vähentämisellä tarkoitetaan toimintaa, jonka tavoitteena ei ole ensisijaisesti huumeiden käytön lopettaminen, vaan käytöstä aiheutuvien riskien ja haittojen vähentäminen. Tämä lähestymistapa perustuu laajempaan kansanterveydelliseen ajatteluun. (Päihdelinkki 2015.)

Terveysneuvontapalveluilla voidaan tehokkaasti vähentää pistovälineiden yhteiskäyttöä, tartuntatautien leviämistä ja huumeiden käyttöön liittyvää kuolleisuutta. Systemaattiset katsaukset osoittavat, että neulanvaihto-ohjelmat vähentävät merkittävästi riskikäyttäytymistä ja pienentävät HIV-tartuntariskiä. (THL 2026.)

Tartuntatautiasetuksen (146/2017) mukaan hyvinvointialueiden on huolehdittava tartuntatautien ehkäisyyn liittyvästä terveysneuvonnasta ja huumeita suonensisäisesti käyttävien ihmisten puhtaiden pistovälineiden jakelusta. (Päihdelinkki 2021.) Haittoja vähentävä työ on todettu myös kustannustehokkaaksi: infektioiden ehkäisy voi vähentää kalliiden sairaalahoitojen tarvetta (Lim, Russell, El-Sheikh, Buckeridge & Panagiotoglou 2024).

Matalan kynnyksen palveluiden merkitys

Huumeita käyttävien ihmisten palvelujen keskeinen haaste on asiakasryhmän tavoittaminen. Monilla huumeita suonensisäisesti käyttävällä ihmisellä on kokemus asiaan liittyvästä stigmasta, epäluottamuksesta viranomaisia kohtaan tai vaikeuksia sitoutua perinteisiin palveluihin. (Karhunen & Orjasniemi, 2024; Päihdelinkki 2021.)

Matalan kynnyksen palveluiden keskeisiä periaatteita ovat maksuttomuus, asiointi anonyymina, tuomitsemattomuus ja joustava palveluun pääsy. Nämä tekijät mahdollistavat luottamuksellisen asiakassuhteen syntymisen ja madaltavat kynnystä hakeutua hoidon piiriin. (THL 2026.)

Terveydenhuollon näkökulmasta matalan kynnyksen palvelut ovat keskeinen väylä tunnistaa hoitamattomia sairauksia, tarjota rokotuksia ja testauksia ja ohjata ihminen jatkohoitoon (ECDC 2022).

Liikkuva terveysneuvonta palvelumuotona

Liikkuva terveysneuvonta tuo palvelut sinne, missä asiakkaat ovat. Se voi tavoittaa henkilöitä, jotka eivät käytä kiinteitä palveluja esimerkiksi pitkien etäisyyksien, asunnottomuuden tai sosiaalisen tilanteen vuoksi. Tutkimusten mukaan liikkuvat palvelut lisäävät palveluiden saavutettavuutta ja tasa-arvoa ja tavoittavat alipalveltuja ryhmiä.

Lisäksi liikkuvat yksiköt mahdollistavat luottamuksen rakentamisen. Kohtaamiset voivat alkaa esimerkiksi keskustelusta tai perustarpeisiin vastaamisesta, ja myöhemmin edetä hoidon aloitukseen. Esimerkiksi eräässä mobiiliyksikkömallissa havaittiin, että merkittävä osa asiakkaista ei ollut aiemmin minkään palvelun piirissä, mutta liikkuva malli mahdollisti heidän tavoittamisensa ja hoidon aloittamisen. (Pinkhover, Celata, Baker, Chatterjee & Lunze 2024; Santala 2024.)

Liikkuva terveysneuvonta Suomessa

Suomessa liikkuvia terveysneuvontapalveluja on kehitetty erityisesti viime vuosina. Esimerkiksi neulanvaihtoautot ovat tarjonneet puhtaiden pistovälineiden vaihtoa, haavanhoitoa, HIV- ja hepatiittitestausta ja hoitoon ohjausta. (YLE 2023.)

Palveluiden kehittämisen myötä Suomessa, ja myös Lapin hyvinvointialueella, on tunnistettu alueellista eriarvoisuutta terveysneuvontapalveluiden saatavuudessa, mikä korostaa liikkuvien ja joustavien palveluiden kehittämistarvetta. (Santala 2024.)

Pohjoisen turvaverkko -hanke ja Onni Safezone-pilotti

Pohjoisen turvaverkko -hankkeen pilotissa kehitetään huumeita käyttäville ihmisille liikkuvaa, anonyymiä terveysneuvontaa Lapin hyvinvointialueen ja Lapin ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Liikkuva terveysneuvontapiste, Onni Safezone on aloittanut maalikuussa 2026 toimintansa Meri-Lapin alueella. (Kemi, Tornio, Keminmaa, Tervola, Simo, Ylitornio.)

Liikkuvan terveysneuvontapisteen ensisijaisena kohderyhmänä ovat nuoret alle 25-vuotiaat, mutta palvelussa voivat asioida kaikki täysi-ikäiset. Pohjoisen turvaverkko on osa hallituksen nuorten huumekuolemien ehkäisyn ohjelmaa 2025–2027 (ELOSSA 2026; Lapin hyvinvointialue 2026).

Seuraava kuvio kokoaa yhteen Onni Safezonen liikkuvan terveysneuvonnan keskeisen sisällön, tavoitteet ja palvelut huumeita käyttäville asiakkaille.

Kuvio 1. ONNI Safezone tuo terveysneuvonnan lähelle ihmisiä, matalalla kynnyksellä. Kuvio: Linda Jaako 2026, Lapin hyvinvointialue

Meri-Lapin alue on maantieteellisesti osa Lappia ja osin harvaan asuttu, mikä asettaa haasteita palveluiden saavutettavuudelle. Huumeita suonensisäisesti käyttävien henkilöiden terveysneuvonta Lapin alueella on perustunut kuntakohtaisiin malleihin. Pohjoisen turvaverkot -hankkeessa terveysneuvonnan tilannetta on selvitetty kehittämistyön mahdollistamiseksi.

Liikkuva terveysneuvonta Onni Safezone -autolla voi vastata osaltaan alueen haasteisiin tarjoamalla saavutettavia ja joustavia palveluja Lounaisen palvelualueen kunnissa. Pilotin tarkoituksena on tehostaa varhaista puuttumista terveysriskeihin ja kehittää tartuntatautien ehkäisyä osana terveysneuvontapalvelua. Yksi tärkeimmistä pilotin tavoitteista on saada kontaktipintaa syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin ja kohdata heitä heidän omassa ympäristössään.

Pohjoisen turvaverkko -hankkeen pilotointi tarjoaa tärkeän mahdollisuuden arvioida, miten liikkuva palvelu soveltuu Meri-Lapin alueelle, ja millaisia vaikutuksia sillä on asiakkaiden terveyteen, palveluihin kiinnittymiseen ja alueelliseen palvelujärjestelmään. (Hankesuunnitelma 22.8.2025.)

Kohtaamisen merkitys ja merkityksellisiä kohtaamisia

Huumeita käyttävien ihmisten terveysneuvonnassa kohtaamisen laatu on keskeisessä asemassa. Työntekijän näkökulmasta ensimmäinen kontakti asiakkaaseen ei ole pelkästään tiedonvälitystä, vaan ennen kaikkea luottamuksellisen vuorovaikutuksen rakentamista. (Päihdelinkki 2021.)

Haittoja vähentävässä terveysneuvontatyössä kohtaamisessa korostuvat asiakkaan tuomitsemattomuus, asiakkaan arvostaminen ja hänen tilanteensa kokonaisvaltainen ymmärtäminen. THL:n mukaan luottamuksellinen, asiakaslähtöinen ja matalan kynnyksen kohtaaminen on keskeinen edellytys sille, että palvelu tavoittaa huumeita käyttävät henkilöt ja että he sitoutuvat palveluihin. Kohtaamisen avulla luodaan perustaa myös terveyden edistämiselle: oikea-aikainen tieto, riskien tunnistaminen ja hoitoon ohjaus ovat mahdollisia vasta, kun vuorovaikutussuhde on syntynyt. (Ks. Havukainen ym., 2017; THL 2026.)

Liikkuvassa terveysneuvonnassa kohtaamisen merkitys korostuu entisestään, koska asiakkaat eivät välttämättä ole valmiiksi palveluiden piirissä. Kohtaamiset ovat aluksi lyhyitä ja mahdollisesti satunnaisiakin.

Tutkimusten mukaan juuri tällaisissa tilanteissa luottamuksen rakentaminen voi olla ratkaisevaa, ja ensimmäinen keskustelu keskittyy enemmän yhteyden luomiseen kuin varsinaiseen hoitoon (Karhunen & Orjasniemi, 2024, s. 123). Myös se, että asiakas kohdataan hänen omissa arjen ympäristöissään, voi vähentää palveluihin liittyvää stigmaa ja madaltaa kynnystä avun vastaanottamiseen. (Davis, Tschampl, Hodgking, Plant, Reilly & Horgan 2024.)

Avoin dialogi kohtaamisen tukena

Avoimen dialogin hoitomalli tarjoaa käyttökelpoisen viitekehyksen kohtaamisen syventämiseen terveysneuvontatyössä. Malli perustuu dialogisuuteen, osallisuuteen ja moniäänisyyden huomioimiseen. Keskeistä on, että asiakkaan oma kokemus ja näkökulma nähdään tasavertaisena ammattilaisen asiantuntijuuden rinnalla. (Seikkula 2022, 19; Bergström 2024.)

Avoimen dialogin lähestymistapa tukee myös haittoja vähentävää työtä. Sen sijaan, että keskitytään vain käyttäytymisen muuttamiseen, keskiössä on asiakkaan elämäntilanteen ymmärtäminen ja realististen, asiakkaan omista lähtökohdista nousevien, muutosten tukeminen. Tämä on linjassa haittojen vähentämisen periaatteiden kanssa, joissa muutosta ei edellytetä heti, vaan turvallisuutta ja hyvinvointia pyritään lisäämään vaiheittain. (Bergström 2024; Päihdelinkki 2025.)

Avoimen dialogin keskeisiä periaatteita voidaan soveltaa liikkuvassa terveysneuvonnassa. Niitä ovat kuunteleva ja läsnä oleva kohtaaminen, asiakkaan oman äänen vahvistaminen, tuomitsematon ja avoin vuorovaikutus ja uuden yhteisen ymmärryksen rakentaminen. Nämä periaatteet tukevat sitä, että asiakas kokee tulevansa kuulluksi ja kohdatuksi yksilönä, ei pelkästään palvelun kohteena. Tämä on erityisen tärkeää huumeita käyttävien ihmisten kanssa työskenneltäessä, sillä heidän tilanteensa on usein monisyinen ja siihen liittyy sekä terveydellisiä että sosiaalisia tekijöitä. (Seikkula, 2022, 25–28; Bergström 2024.)

Terveydenhuollon näkökulmasta kohtaaminen ei ole vain osa palvelua, vaan keskeinen interventio itsessään, sillä hoitosuhteella ja vuorovaikutuksella on merkittävä ja hoitotuloksista riippumaton vaikutus hoidon onnistumiseen (Turun yliopisto 2023).

Lopuksi

Ensimmäisten toimintakuukausien kokemusten perusteella Onni Safezone -pilotin juurruttaminen osaksi Meri-Lapin palvelujärjestelmää näyttää etenevän hyvään suuntaan. Palvelu on tavoittanut kohderyhmään kuuluvia asiakkaita, mahdollistanut merkityksellisiä kohtaamisia sekä vahvistanut yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Pilotin aikana kertyvät kokemukset ja arviointitieto tarjoavat vahvan perustan palvelun jatkokehittämiselle ja vakiinnuttamiselle osaksi alueen haittoja vähentävää päihdetyötä.

Kiitos kommenteistanne ja avusta tekstin kirjoittamisprosessin eri vaiheissa Onni Safezonen projektitiimille: yliopettaja Leena Viinamäki, lehtori Sanna Viinonen, projektipäällikkö Jonna Lindholm ja asiantuntija Linda Jaako.

Kuva 1. Asiantuntija/sairaanhoitaja Linda Jaako Lapin hyvinvointialueelta ja Pipsa Vilen työnsä äärellä Onni Safezonessa.

Lähteet:

Bergström, T. 2024 Narratiivinen katsaus avoimen dialogin mielenterveyshoitomallista. Viitattu 12.6.2026 https://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-20241220794

Davis, M. T., Tschampl, C., Hodgking, D., Plant, B., Reilly, B. & Horgan, C. 2024. Mobile clinics for opioid use disorders: What they do and how they do it. A qualitative analysis. Viitattu 26.5.2026 https://www.jsatjournal.com

ELOSSA, THL 2026 – Nuorten huumekuolemien ehkäisyn ohjelma 2025–2027. Viitattu 12.6.2026. https://thl.fi/tutkimus/hankkeet/elossa-nuorten-huumekuolemien-ehkaisyn-ohjelma-2025-2027

European Centre for Disease Prevention and Control (ECDC). 2022. Models of good practice for community-based testing, linkage to care and adherence to treatment. Viitattu 18.6.2026 https://www.ecdc.europa.eu/en/publications-data/models-good-practice-community-based-testing-linkage-care-and-adherence-treatment

Finlex 146/2017 Valtioneuvoston asetus tartuntataudeista https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2017/146#L2P6

Hankesuunnitelma 22.8.2025. Lasten ja nuorten mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden selkeyttäminen ja huumekuolemien ennaltaehkäisy Lapissa -hanke. Lapin hyvinvointialue

Havukainen, P., Pasanen, A-M., Honkalampi, K., Saarinen, P. & Saari, J.2017. Huumeita suonensisäisesti käyttävien terveysneuvontapisteen asiakkaiden muutosvalmius ja siihen vaikuttavat tekijät. Sosiaalilääketieteellinen aikakausilehti 2017:54, 18-19. Viitattu 10.8.2026. https://journal.fi/sla/article/view/60617/22519

Häkkinen, M., Karjalainen, K., Mustelin, L., Rönkä, S. & Kriikku, P. 2025;141 Nuorten huumekuolemat maailman onnellisimmassa maassa – mitä lääkärit voivat tehdä. Duodecim. Viitattu 17.5.2026. https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo19062.pdf

Jaako, L. 2026. Lapin Hyvinvointialue, Liikkuva terveysneuvonta Onni Safezone -pilotti

Kailanto, S. & Viskari, I. 2023. Huumekuolemien ehkäisyn Suomen malli–Toimenpide-ehdotuksia ja ohjeita käytännön toteutukseen. s. 29–31. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 10.6.2026. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-112-2

Karhunen, M. & Orjasniemi, T. 2024. Palvelujärjestelmien toiseutta tuottavat rakenteet huumeita käyttävien asiakkuudessa – rakenteellisen sosiaalityön näkökulma. Janus vol. 32 (2) 2024, 114–131. Viitattu 10.8.2026. https://journal.fi/janus/article/view/128877/92728

Lapin hyvinvointialue 2026. Pohjoisen turvaverkko -hankkeessa kehitetään alle 25-vuotiaiden mielenterveys- ja riippuvuuspalveluja nuorten huumekuolemia ehkäisten – Lapin hyvinvointialue. https://lapha.fi/w/pohjoisen-turvaverkko-hankkeessa-kehitetaan-alle-25-vuotiaiden-mielenterveys-ja-riippuvuuspalveluja-nuorten-huumekuolemia-ehkaisten

Lim, J., Russell, W. A., El-Sheikh, M., Buckeridge, D. L., & Panagiotoglou, D. (2024). Economic evaluation of the effect of needle and syringe programs on infections in people who inject drugs. Harm Reduction Journal, 21, 126. https://doi.org/10.1186/s12954-024-01037-3

Pinkhover, A., Celata, K., Baker, T., Chatterjee, A. & Lunze, K. 2024. Mobile addiction treatment services. https://doi.org/10.3389/fpubh.2024.1407522

Plosila, P. 2024. Terveysneuvonta suonensisäisiä huumeita käyttäville. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121234948

Santala, J. 2024. Terveysneuvonta Keski-Suomessa. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024083024570

Päihdelinkki 2021. Huumeidenkäyttäjien terveysneuvontapalvelut. https://paihdelinkki.fi/tietopankki/tietoiskut/huumehaittojen-vahentaminen-ja-tartuntataudit/huumeidenkayttajien-terveysneuvontapalvelut/

Päihdelinkki 2015. Huumehaittojen vähentäminen. https://paihdelinkki.fi/tietopankki/tietoiskut/huumehaittojen-vahentaminen-ja-tartuntataudit/huumehaittojen-vahentaminen/

Seikkula, J. 2022. Dialogi parantaa -mutta miksi? Tallinna: Printon AS

THL. 2026. Huumeita käyttävien ihmisten terveysneuvonta. https://thl.fi/ohjeita-ammattilaisille/huumeita-kayttavien-ihmisten-terveysneuvonta

Tilastokeskus 2025. Viitattu 12.6.2026. Huumekuolemat vähenivät vuonna 2024 – paluu vuoden 2022 tasolle. https://stat.fi/fi/julkaisu/cme9ikd054sxb07vyyw9qyfyk

Turun yliopisto 2023. Vuorovaikutus on avain vaikuttavaan hoitoon. https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/uutinen/vuorovaikutus-on-avain-vaikuttavaan-hoitoon

Yeh, P. T., Yang, X., Kennedy, C. E., Armstong, K. A.,Fonner, V. A., Sherryn, O`Reilly, K. R. & Sweat, M. D. 2023. Needle and syringe programs – systematic review. The Impact of Needle and Syringe Exchange Programs on HIV-Related Risk Behaviors in Low- and Middle-Income Countries: A Systematic Review and Meta-analysis Examining Individual- Versus Community-Level Effect. Viitattu 10.6.2026 https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/37046029/s

Yle 2023. Mobile needle exchange in Finland. https://yle.fi/a/74-20059286