YTM, väitöskirjatutkija Johanna Majala työskentelee lehtorina ja hankeasiantuntijana Lapin ammattikorkeakoulun Osallisuus ja toimintakyky -osaamisryhmässä ja Inka Kataja on Jäkälä-hankkeen kehittäjänuori.

Jälkihuollon yhteinen kehittämispäivä

Jälkihuollon yhteiskehittämiseen liittyen kokoonnuimme Lapin hyvinvointialueen jälkihuollon työntekijöiden, Jäkälä-hankkeen sekä kehittäjänuorten kanssa yhteiseen päivään 11.09.2026 Rovaniemen Oikaraiseen. Päivän teemana oli miettiä kokemustoimijoiden osallisuutta jälkihuollon asiakastapaamisissa sekä laatia toimivia käytänteitä ja rakenteita. Päivän teemana oli myös vapaamuotoinen virkistäytyminen sekä ryhmäytyminen. Ennen kehittämispäivää, olimme Jäkälä -hankkeen työntekijöiden sekä kehittäjänuorten kanssa suunnitelleet päivän kulun sisältöineen.

Kesän 2026 aikana Lapin hyvinvointialueen jälkihuollon työntekijät ovat organisoituneet yhtenäiseksi jälkihuollon tiimiksi, mikä on vahvistanut palveluiden yhtenäisyyttä ja mahdollistanut osaamisen jakamisen alueella. Tiimin keskeisenä tehtävänä on tukea nuoren siirtymistä sijaishuollosta itsenäiseen elämään sekä vahvistaa hänen valmiuksiaan arjen hallintaan, asumiseen, opintoihin ja aikuisuuteen. Jälkihuolto tukee myös niitä nuoria, jotka muuttavat opiskelujen vuoksi omilleen toiselle paikkakunnalle, silloin kun itsenäinen asuminen ja muutto ovat nuoren edun mukaisia. (THL 2026.) Päivän ensisijaisena tavoitteena oli saada konkreettista materiaalia yhteistyön selkiyttämiseksi sekä rakenteiden luomiseksi Lapin hyvinvointialueella.

Jälkihuollon yhteiskehittäminen Lapissa

Yhteiskehittäminen perustuu tasavertaiseen osallistumiseen, jossa eri toimijat otetaan mukaan työskentelyyn jo sen alkuvaiheessa ja heidän näkemyksiään, osaamistaan ja kokemuksiaan arvostetaan. Työskentelyssä tunnistetaan osallistujien erilaiset tavoitteet ja näkökulmat sekä pyritään rakentamaan niiden pohjalta yhteinen tavoite ja jaettu ymmärrys kehitettävästä asiasta. Yhteiskehittämiselle on ominaista myös käytännönläheisyys: yhteisesti syntyneitä ideoita viedään konkreettiseen toimintaan ja kokeiluihin, joissa myös epäonnistumiset nähdään mahdollisuuksina yhteiseen oppimiseen. (Aaltonen, Hytti, Lepistö & Mäkitalo 2016.)

Jälkihuollon yhteiskehittäminen Lapissa perustuu kehittäjänuorten, kokemusasiantuntijoiden ja ammattilaisten tasavertaiseen osallistumiseen sekä erilaisten kokemusten, näkemysten ja osaamisen arvostamiseen. Yhteisessä työskentelyssä tunnistetaan toimijoiden erilaiset näkökulmat ja tavoitteet sekä muodostetaan niiden pohjalta yhteisiä tavoitteita jälkihuollon kehittämiselle. Yhteiskehittäminen on käytännönläheistä toimintaa, jossa yhdessä syntyneitä ideoita kokeillaan ja kehitetään edelleen yhteisen kokemuksen ja oppimisen pohjalta. Alla oleva kuvio on työstetty kehittämispäivän aikana käytyjen keskustelujen pohjalta.

Kuvio 1. Nuorten, kokemusasiantuntijoiden, ammattilaisten ja verkostojen yhteinen rooli palvelujen kehittämisessä. Lähde: tekijän laatima kuvio tekoälyn (Microsoft Copilot) avustuksella.

Kehittämispäivän tavoitteiden saavuttaminen

Jäkälä-hankkeen järjestämän yhteisen kehittämispäivän tavoitteena oli jatkaa hankkeessa käynnistettyä kehittämistyötä sekä vahvistaa nuorten osallisuutta jälkihuollon palveluiden kehittämisessä. Päivän teemana oli pohtia, miten kokemusasiantuntijuus voitaisiin entistä vahvemmin integroida osaksi jälkihuoltotyötä ja sen rakenteita. Kehittäjänuorten ja työntekijöiden yhteisessä työskentelyssä tunnistettiin sekä rakenteellisia haasteita että konkreettisia kehittämismahdollisuuksia, jotka liittyivät muun muassa nuorten osallisuuden toteutumiseen, palveluiden saavutettavuuteen ja kokemustiedon hyödyntämiseen päätöksenteossa. Alla olevasta kuviosta näkee, miten kokemusasiantuntijuus paikannettiin kehittämispäivässä osaksi Lapin jälkihuollon rakenteita.

Kuvio 2. Kokemusasiantuntijuuden integroiminen osaksi jälkihuollon rakenteita ja toimintaa. Lähde: tekijän laatima kuvio tekoälyn (Microsoft Copilot) avustuksella.

Työskentelyn aikana syntyneet havainnot, ideat ja kehittämisehdotukset koottiin yhteen, ja Jäkälä-hanke esitteli ne ohjausryhmälle sekä välitti ne edelleen esihenkilöille tiedoksi ja mahdollista jatkovalmistelua varten. Päivä vahvisti yhteistä ymmärrystä siitä, että kokemusasiantuntijuus tuo jälkihuoltotyöhön arvokasta tietoa nuorten arjesta, palveluiden toimivuudesta ja niistä tekijöistä, jotka tukevat onnistunutta siirtymää kohti itsenäistä aikuisuutta. Samalla tunnistettiin tarve luoda pysyviä toimintatapoja, joiden avulla nuorten kokemustieto voidaan huomioida systemaattisesti osana palveluiden kehittämistä ja arviointia.

Yhteiskehittämiseen osallistuneen nuoren ajatuksia

”Koen hienona kokemuksena, kun pääsin mukaan päivän yhteiseen suunnitteluun ja pääsin näin vaikuttamaan ja rakentamaan päivän sisältöä sekä kulkua. Erityisen mielekästä oli päästä työskentelemään yhdessä Lapin hyvinvointialueen työntekijöiden kanssa. Mukana työpajassa oli sosiaaliohjaajia, sosiaalityöntekijöitä ja esihenkilö. Päivän työpajan vetäminen oli minun vastuullani. Työpajassa minun apunani oli Jäkälä -hankkeen työntekijä, joka helpotti työpajan vetämistä. Vaikka aihe ja rakenne oli etukäteen valmisteltu, oli työpajan aikana mahdollista keskustella vapaamuotoisesti sekä kysyä lisäkysymyksiä. Työntekijät olivat työpajassa aidosti kiinnostuneita kokemuksistani ja kysyivät minun näkökantaani asioihin. Kun mietimme, miten kokemusasiantuntija toiminta saataisiin rakenteisiin mukaan, työntekijät huomioivat myös asian kokemusasiantuntijan kannalta. Pohdintaan nousi esimerkiksi, miten tilanne on turvallinen ja hyvä juuri kokemusasiantuntijan kannalta, kun hän on mukana asiakastilanteissa.

Iltapäivän virkistäytymisosuus oli vapaamuotoinen ja liittyi yhdessä tekemiseen. Paikalla oli uusia työntekijöitä, jotka pääsivät tutustumaan toisiinsa. Yhtenä haasteena iltapäivän suunnitelluissa toiminnoissa oli jälkihuollon työntekijöiden tarve keskinäiseen tutustumiseen ja ryhmäytymiseen, jolloin suunnitelmamme eivät toteutuneet täysin. Tässä tilanteessa koin nuorena haasteelliseksi ottaa tilanteesta koppia ja saada työntekijät toimimaan suunnitelmamme mukaisesti. Kokemusasiantuntijuudessa haasteena voikin olla jääminen rooliin, jossa työntekijä vie tilannetta eteenpäin. Päivä päättyi mukavaan yhdessäoloon kahvitellen, makkaraa paistaen sekä hienosta Kemijoen maisemasta nauttien. Rovaniemen Oikaraiseen kokoontunut porukka ryhmäytyi päivän aikana sekä rentoutui. Kemijoen rannan täytti iloinen puheensorina kiireettömässä ilmapiirissä.”

Pohdintaa

Hanketoimijan näkökulmasta kokemusnuoren mukanaolo on vahvistanut kehittämistyön asiakaslähtöisyyttä ja lisännyt ymmärrystä siitä, miten palvelut näyttäytyvät niiden käyttäjille. Kokemusasiantuntijuus on tuonut keskusteluihin konkreettisuutta, haastanut vakiintuneita toimintatapoja sekä auttanut suuntaamaan kehittämistoimia sellaisiin asioihin, joilla on nuorten arjen kannalta todellista merkitystä. Lapin hyvinvointialueen jälkihuollon työntekijöiden palautteen mukaan päivä koettiin kokonaisuutena onnistuneen hyvin, tarjoten mahdollisuuden ajatusten vaihtoon ja yhteiseen oppimiseen. Kerätyssä palautteessa työntekijät toivat esille muun muassa seuraavaa:

”Kehittäjänuorten näkökulmaa tuli saatua enemmän ilmi, kun he olivat mukana konkreettisesti tilaisuudessa.”

”Nuorten mukana olo oli tärkeä elementti ja herätti hyvin keskustelua nuoren näkökulmasta.”

Kokemusnuoren näkökulmasta mukanaolo on tarjonnut mahdollisuuden vaikuttaa, tulla kuulluksi ja hyödyntää omia kokemuksia muiden nuorten hyväksi. Osallistuminen on voinut vahvistaa osallisuuden tunnetta, itseluottamusta ja kokemusta siitä, että myös vaikeista elämäntilanteista saadulla tiedolla ja osaamisella on arvoa. Samalla on korostunut turvallisen yhteistyön, riittävän tuen ja selkeiden rakenteiden merkitys, jotta kokemusten jakaminen on mahdollista ja mielekästä.

Yhteistyön aikana on havaittu, että parhaimmillaan kokemusnuoren ja ammattilaisten välinen kumppanuus synnyttää uudenlaista ymmärrystä, jossa kokemustieto ja ammatillinen tieto täydentävät toisiaan. Tämä on mahdollistanut entistä realistisemman kuvan muodostumisen nuorten tarpeista sekä tukenut sellaisten toimintamallien kehittämistä, jotka vastaavat paremmin nuorten arjen todellisuuteen.

Lähteet

Aaltonen, Hytti, Lepistö & Mäkitalo 2016. Yhteiskehittäminen: kaikki siitä puhuu, mutta mitä se on ja miten siinä onnistua? Viitattu 23.9.2026. https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/uutinen/yhteiskehittaminen-kaikki-siita-puhuu-mutta-mita-se-on-ja-miten-siina

THL 2026. Ohjeita ammattilaisille. Jälkihuolto. https://thl.fi/ohjeita-ammattilaisille/lastensuojelun-jalkihuolto