KTM Virpi Martikainen työskentelee liiketoiminnan kehittämisen asiantuntijana BusinessOulu Yrityspalveluissa  ja tradenomi (YAMK) Tanja Kukkamäki asiantuntijana Lapin ammattikorkeakoulun Vastuulliset palvelut -osaamisryhmässä. 

Tekoälykeskustelu on siirtymässä nopeasti yksittäisistä sovelluksista siihen, miten tekoäly muuttaa yritysten toimintaa laajemmin. Luovien alojen yrityksille tämä tarkoittaa uutta vaihetta: tekoälyä ei enää kannata tarkastella vain välineenä tekstin, kuvien tai videoiden tuottamiseen, vaan osana liiketoiminnan, työn ja palvelujen kehittämistä.

Kirjoituksen innoittajana toimivat SXSW London 2026 -tapahtuman keskustelut tekoälystä, luovuudesta ja tulevaisuuden työstä. Niistä nousi erityisesti kolme kysymystä:

  • miten tekoäly siirtyy kokeiluista osaksi yritysten arkea,
  • miten tekoälyagentit muuttavat työn tekemistä ja
  • millaista osaamista yritykset tarvitsevat, kun teknologia kehittyy yhä autonomisemmaksi? 

Kuva 1. SXSW London 2026 kokosi yhteen keskusteluja tekoälystä, luovuudesta ja tulevaisuuden työn muutoksesta. Kuva: Tanja Kukkamäki.

Kokeiluista kohti liiketoimintahyötyä

Monessa yrityksessä tekoälyn käyttöönotto on alkanut yksittäisistä kokeiluista. On testattu tekstin tuottamista, kuvageneraattoreita, käännöksiä, ideointia tai tiedonhakua. Se on ollut tärkeä vaihe, koska uusien työkalujen mahdollisuuksia on vaikea ymmärtää ilman käytännön kokeilemista. Seuraava askel on kuitenkin vaativampi. Yrityksen on tunnistettava, missä tekoäly todella tuottaa arvoa.

Tekoälyä voidaan hyödyntää esimerkiksi asiakaspalvelussa, sisällöntuotannossa, tiedon analysoinnissa, konseptoinnissa, palvelujen kehittämisessä ja sisäisissä prosesseissa. Olennaista ei kuitenkaan ole mahdollisimman monen tekoälyratkaisun käyttöönotto, vaan niiden kytkeminen yrityksen tavoitteisiin ja työprosesseihin.

SXSW Londonin ohjelmassa tätä muutosta tarkasteltiin siirtymänä yksittäisten AI-työkalujen käyttöönotosta kohti tekoälyn integroimista organisaation toimintaan, työnkulkuihin ja liiketoiminnan järjestelmiin (SXSW London, 2026a, 2026b).

Luovien alojen yrityksille muutos on kiinnostava juuri siksi, että monissa pienissä yrityksissä sama ihminen vastaa useista tehtävistä. Luovan työn rinnalla aikaa vievät esimerkiksi markkinointi, asiakasviestintä, tarjousten laatiminen, tiedonhaku ja hallinnollinen työ. Jos tekoäly vähentää näihin kuluvaa aikaa, sen merkittävin hyöty ei ehkä olekaan se, että yritys pystyy tuottamaan enemmän sisältöä. Arvokkaampaa voi olla se, että aikaa vapautuu asiakkaiden kohtaamiseen, uuden kehittämiseen ja varsinaiseen luovaan työhön.

Luovan työn roolit muuttuvat

Generatiivinen tekoäly pystyy jo tuottamaan tekstiä, kuvia, ääntä, videota ja ohjelmistokoodia. Siksi kysymys ei enää ole siitä, pystyykö tekoäly osallistumaan luovaan prosessiin. Olennaisempaa on miettiä, mikä osa prosessista kannattaa antaa tekoälyn tehtäväksi ja missä ihmisen panos on ratkaiseva.

Tekoäly voi esimerkiksi tuottaa vaihtoehtoja, tehdä ensimmäisiä luonnoksia, auttaa tutkimaan erilaisia näkökulmia tai nopeuttaa idean testaamista. Ihmisen rooli korostuu puolestaan suunnan määrittämisessä, kontekstin ymmärtämisessä ja siinä, millaisia valintoja prosessin aikana tehdään.

Ihmisen ja tekoälyn välinen yhteistyö luovassa työssä oli näkyvä teema myös SXSW Londonin ohjelmassa. Tekoälyä tarkasteltiin luovan työn kumppanina, joka voi laajentaa ideoinnin ja kokeilemisen mahdollisuuksia (SXSW London, 2026c).

Luovilla aloilla omaperäinen näkemys, asiakasymmärrys ja kyky rakentaa merkityksiä säilyvät siksi tärkeinä. Tekoäly voi auttaa toteutuksessa ja vaihtoehtojen tuottamisessa, mutta yrityksen oma näkökulma ratkaisee edelleen, mitä kannattaa tehdä ja mikä tekee lopputuloksesta asiakkaalle merkityksellisen.

Kuva 2. Tekoäly näkyi SXSW London 2026 -tapahtumassa myös fyysisissä sovelluksissa, kuten autonomisessa ajamisessa ja robotiikassa. Kuvat: Tanja Kukkamäki.

Tekoälyagentit voivat olla seuraava suuri muutos

Tekoälyagentit vievät kehitystä vielä pidemmälle. Perinteisessä chatbotissa käyttäjä esittää kysymyksen ja tekoäly vastaa. Agenttimainen järjestelmä voi puolestaan toteuttaa useita peräkkäisiä työvaiheita, hakea tietoa, käyttää erilaisia ohjelmistoja ja edetä kohti käyttäjän sille asettamaa tavoitetta.

Käytännössä tämä voi muuttaa tapaa, jolla yritysten työprosesseja rakennetaan. Tulevaisuudessa tekoälyagentti voi esimerkiksi etsiä tietoa useista lähteistä, koota siitä yhteenvedon, valmistella aineistoa, päivittää järjestelmää tai käynnistää seuraavan työvaiheen. Ihmisen tehtävä siirtyy tällöin yksittäisten toimintojen suorittamisesta enemmän tavoitteiden määrittelyyn, työn ohjaamiseen ja lopputuloksen arviointiin.

Agenttien kehitykseen liittyy samalla uusia kysymyksiä. Mitä enemmän tekoäly pystyy tekemään itsenäisesti, sitä tärkeämpää on määritellä, mihin sillä on pääsy, mitä se saa tehdä ja missä kohdassa tarvitaan ihmisen hyväksyntä. SXSW Londonin AI-agentteja käsittelevässä ohjelmassa korostuivat juuri käyttäjän kontrolli, yksityisyys, turvallisuus ja tekoälyn toiminnan valvonta (SXSW London, 2026d).

Yrityksissä ei siksi ole kyse vain teknisestä käyttöönotosta. Agenttien hyödyntäminen edellyttää myös työprosessien tuntemista. Jos prosessi on epäselvä ihmisille, sen automatisointi tekoälyn avulla ei välttämättä ratkaise ongelmaa.

Tekoälylukutaito muuttuu liiketoimintaosaamiseksi

Kun tekoäly tulee osaksi päivittäistä työtä, myös tekoälyosaamisen merkitys muuttuu. Alkuvaiheessa osaaminen on voinut tarkoittaa sitä, että henkilö osaa käyttää tiettyä sovellusta tai kirjoittaa hyvän kehotteen. Tulevaisuudessa tärkeämpää voi olla ymmärtää, mitä tehtäviä tekoälylle kannattaa antaa ja miten sen tuottamaa tietoa arvioidaan.

Tekoälylukutaitoon kuuluu myös kyky tunnistaa teknologian rajat. Tekoäly voi tuottaa uskottavalta kuulostavaa mutta virheellistä tietoa. Se ei tunne yrityksen tavoitteita, asiakkaita tai toimintaympäristöä samalla tavalla kuin yrityksessä työskentelevät ihmiset, ellei tarvittavaa tietoa ole sille annettu.

Siksi yritysten kannattaa kehittää tekoälyosaamista osana muuta liiketoimintaosaamista.

Hyvä kysymys ei ole vain: Mitä tällä työkalulla voi tehdä?

Vielä tärkeämpiä kysymyksiä ovat:

  • Mitä ongelmaa olemme ratkaisemassa? 
  • Missä työvaiheessa kuluu tällä hetkellä tarpeettomasti aikaa? 
  • Voiko tekoäly parantaa asiakkaalle syntyvää arvoa? 
  • Mitä tietoa tekoälyn käyttö edellyttää? 
  • Kenen vastuulla lopputulos on? 
  • Miten tiedämme, että ratkaisu todella toimii? 

Näiden kysymysten kautta tekoäly siirtyy teknologiakokeilusta liiketoiminnan kehittämiseksi.

Kaikkea ei kannata automatisoida

Tekoälyn mahdollisuuksista innostuttaessa on helppo lähteä liikkeelle siitä, mitä kaikkea voidaan automatisoida. Yrityksen näkökulmasta parempi kysymys on, mitä kannattaa automatisoida.

Jos työvaihe on toistuva, aikaa vievä ja selkeästi määriteltävissä, tekoäly voi olla hyvä apuväline. Jos taas tehtävä perustuu vahvasti ihmisten väliseen luottamukseen, tilanteen tulkintaan tai asiakkaan yksilölliseen ymmärtämiseen, automatisoinnin hyöty ei ole yhtä itsestään selvä.

Luovilla aloilla tämä raja on erityisen kiinnostava. Tekoäly voi nopeuttaa tuotantoa, mutta nopeus ei automaattisesti lisää työn arvoa. Jos kaikki käyttävät samoja työkaluja samalla tavalla, lopputulokset voivat myös alkaa muistuttaa toisiaan. Siksi kilpailuetua voi tulevaisuudessa syntyä yhä enemmän siitä, miten yritys yhdistää teknologian omaan erityisosaamiseensa.

Kuva 3. Tekijyys, luovuus ja merkitysten rakentaminen olivat esillä SXSW London 2026 -tapahtuman tekoälykeskusteluissa. Kuva: Tanja Kukkamäki.

Samalla tekoälyn käyttöön liittyvät tekijyys, käyttöoikeudet ja luottamus on huomioitava osana käytännön työprosesseja. Luovien alojen AI-keskustelussa esiin ovat nousseet erityisesti kysymykset siitä, miten teknologian mahdollisuuksia voidaan hyödyntää niin, että myös ihmisen luovan työn arvo säilyy (SXSW London, 2026e, 2026f).

Strategiseen tekoälyn hyödyntämiseen voi edetä kokeilujen kautta

Tekoäly kehittyy niin nopeasti, että täydellisen pitkän aikavälin suunnitelman rakentaminen ennen ensimmäisiä kokeiluja voi olla vaikeaa. Erityisesti pienelle yritykselle käytännöllinen tapa voi olla aloittaa yhdestä aidosta tarpeesta ja rakentaa ymmärrystä vaiheittain.

Lähtökohtana voi olla esimerkiksi paljon aikaa vievä tiedonhaku, markkinointimateriaalien ensimmäisten versioiden tuottaminen, asiakaspalautteen jäsentäminen tai uuden palveluidean testaaminen. Ratkaisua kokeillaan rajatusti ja sen jälkeen arvioidaan, säästikö se aikaa, paransiko se laatua tai synnyttikö se jotain sellaista, mistä asiakas on valmis maksamaan.

Jos hyötyä syntyy, kokeilua voidaan laajentaa ja siitä saatuja kokemuksia hyödyntää tekoälyn käytön suunnittelussa laajemmin. Jos hyötyä ei synny, kokeilusta saadaan silti arvokasta tietoa siitä, mikä ei toimi tai missä edellytyksiä pitäisi kehittää.

Tällainen kokeileva tapa edetä on erityisen perusteltu ympäristössä, jossa työkalut, mallit ja niiden ominaisuudet muuttuvat nopeasti. Samalla yksittäisistä kokeiluista voi vähitellen muodostua systemaattisempi tapa hyödyntää tekoälyä osana yrityksen liiketoiminnan kehittämistä.

Hanke tarjoaa yhteispohjoismaisen kokeilu- ja yhteistyöalustan

Createch North: AI Leap -hankkeessa tekoälyn mahdollisuuksia lähestytään käytännön tekemisen ja rajat ylittävän yhteistyön kautta. Hankkeessa vahvistetaan luovien alojen yritysten tekoälyosaamista, kokeillaan työkaluja, kehitetään prototyyppejä ja käytännön käyttötapauksia sekä jaetaan kokemuksia Suomen, Ruotsin ja Norjan toimijoiden välillä.

Yhteistyö tarjoaa mahdollisuuden tarkastella tekoälyn hyödyntämistä erilaisissa toimintaympäristöissä ja oppia myös siitä, millaiset ratkaisut toimivat eri yrityksissä ja eri puolilla Pohjoismaita.

Keskeinen kysymys ei ole, miten mahdollisimman moni yritys saadaan käyttämään tekoälyä. Tärkeämpää on selvittää, missä tekoälystä syntyy yritykselle todellista hyötyä. Se voi tarkoittaa tehokkaampaa työprosessia, parempaa asiakaskokemusta, uudenlaista palvelua, mahdollisuutta testata idea aikaisempaa nopeammin tai yksinkertaisesti enemmän aikaa siihen työhön, jossa ihmisen osaamisesta syntyy eniten arvoa.

Yrityksen tärkeimmäksi kyvykkyydeksi voikin yksittäisen työkalun hallinnan sijaan muodostua kyky kokeilla, arvioida, oppia ja hyödyntää opittua osana liiketoiminnan kehittämistä.

Lähteet

SXSW London. (2026a). Human-AI Strategy: From Adoption to Organisational Advantage. Sessioesittely. Laura Weis, WPP. Viitattu 4.9.2026. https://www.sxswlondon.com/session/human-ai-strategy-from-adoption-to-organisational-advantage-3c07e9b8

SXSW London. (2026b). The Reinvention Window: Future Stories from the Age of AI. Sessioesittely. Marc Warner, Faculty & Accenture. Viitattu 4.9.2026. https://www.sxswlondon.com/session/the-reinvention-window-future-stories-from-the-age-of-ai-45ae9bf2

SXSW London. (2026c). The Autonomous Muse. Sessioesittely. Hovhannes Avoyan, Picsart. Viitattu 4.9.2026. https://www.sxswlondon.com/session/the-autonomous-muse-671234c4

SXSW London. (2026d). My Agent, My Rules. Sessioesittely. William Carter, Carlos Ignacio Gutierrez & Henry Ajder. Viitattu 4.9.2026. https://www.sxswlondon.com/session/my-agent-my-rules-a8841025

SXSW London. (2026e). Creativity & AI: How Can We Build a Fairer Future? Sessioesittely. Baroness Thangam Debbonaire & Ed Newton-Rex. Viitattu 4.9.2026. https://www.sxswlondon.com/session/creativity-ai-how-can-we-build-a-fairer-future-66ac6f70

SXSW London. (2026f). Art, Culture, Authorship and Meaning. Sessioesittely. Sally Davies, Rachel Young, Anthony Achille, Ankur Patel, Jamie Sefton & Rebecca Swift. Viitattu 4.9.2026. https://www.sxswlondon.com/session/art-culture-authorship-and-meaning-ae2a439e