KM Jonna Löf työskentelee opinto-ohjaajana ja YTM Johanna Sirviö TOP-hankkeen projektipäällikkönä Lapin ammattikorkeakoulussa. 

Johdanto 

Oman osaamisen ja vahvuuksien tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa osaamisen hankkimisen polkuja sekä työuria. Lisäksi oman motivaation ja minäpystyvyyden vahvistaminen edesauttavat polkujen rakentumista. Joustavuus ja taito tehdä omaa tulevaisuutta koskevia ratkaisuja on urasuunnittelussa tärkeää. Nämä taidot, osaamisen ja vahvuuksien tunnistaminen sekä jatkuva oppiminen koskettavat suurta osaa työikäisestä väestöstä, kun työmarkkinat vaativat muutoskyvykkyyttä.  

Heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevat tarvitsevat usein eri sektoreilla toimivien ammattilaisten tukea toimintakyvyn ja osallisuuden vahvistamiseen sekä opiskelu- ja työelämäosallisuuden tukemiseen. Tärkeään rooliin jatkuvan oppimisen ja työelämäjoustavuuden kysymyksissä nousevat opiskelu- ja työkyky. Nämä rakentavat yksilön hyvinvoinnin perustaa. Joustavuutta tarvitaan myös oppimisen rakenteissa, mahdollisuuksissa ja ohjauksessa.  

Opiskelu- ja työkyky käsitteinä 

Jokaisella on oikeus työhön ja opiskeluun. Opiskelu- ja työkyky kuvaavat yksilön toimintakykyä suhteessa kuvattuun toimintoon, opiskeluun tai työhön. Tämä toimintakyky voidaan nähdä rakentuvan yksilöllisistä terveyteen liittyvistä seikoista mutta myös opiskelutaidoista, ympäristöstä ja opetustoiminnasta. (Kippola-Pääkkönen ym. 2024, 23.) Työelämäosallisuutta pyritään edistämään työllistymisvalmiuksia kohentamalla ja tarjoamalla mahdollisuuksia oppimiseen ja opiskeluun. 

Työkyky muodostuu työntekijän ja työhön liittyvien tekijöiden vuorovaikutuksessa. Terveydentilan lisäksi siihen vaikuttavat monet tekijät kuten asenteet, arvot, motivaatio, elämäntilanne, työolosuhteet, työyhteisön tuki ja työtehtävät sekä taloudelliset kannustimet. (Kippola-Pääkkönen ym. 2024, 24.) Terveys ja toimintakyky ovat tärkeä perusta työkyvylle.  Osaaminen, joka muodostuu peruskoulutuksesta sekä ammatillisista tiedoista ja taidoista, on myös tärkeä osa ammatillista minäpystyvyyttä ja työkykyä. (Järvikoski & Juvonen-Posti 2025, 73–74.) 

Yksilöllinen työ- ja opiskelukyky osana jatkuvaa oppimista  

Työ- ja opiskelukyvyn määritelmät ovat viime aikoina monimuotoistuneet. Työkykykäsityksissä ja määritelmissä osaaminen ja osaamisen vahvistaminen ovat saaneet vahvempaa roolia. Aiemmin työkyky nähtiin vahvasti sairauden, vian tai vamman aiheuttamana työkyvyttömyytenä.  Nykykäsitykset siirtävät osaamisen lisäksi tarkastelua vahvemmin työ- tai opiskelu ympäristöön tai työtehtäviin.  (Järvikoski & Juvonen-Posti 2025, 67–68.)  

Osaaminen, tiedot, taidot ja niiden päivittäminen saavat työkykytarkastelussa keskeisen roolin osana kokonaisvaltaista työ- ja toimintakykyä. Mutta toisaalta uuden oppimiseen tarvitaan myös joustavia tukirakenteita ja toimintamalleja, jotta päivittämisen tarve ei johtaisi työttömyyteen tai synnyttäisi työkyvylle kuormitusta. (Väänänen ym. 2020, 11–12, 24–27.) Osaaminen ja tunnistetut taidot ja vahvuudet rakentavat keskeisesti yksilön työ- ja opiskelukykyä. Nämä antavat mahdollisuuden työmarkkinoilla tarvittavaan muutoskyvykkyyteen ja ylipäätään tukevat reittiä työelämäosallisuuteen. 

Koulutukseen tai työmarkkinoihin kiinnittymällä voidaan tukea aktiivista toimijuutta ja osallisuutta yhteiskunnassa ja ehkäistä syrjäytymistä (Valtioneuvosto 2023, 23). Mikäli opiskelukyky on heikentynyt, huolta aiheutuu mm. opintojen keskeytymisestä ja työelämään sijoittumisesta. Esimerkiksi oppimisvaikeuksien tai psyykkisen oirehdinnan vuoksi, opiskeluiden keskeyttämisen riski kasvaa ja avoimille työmarkkinoille pääseminen voi hidastua.  

Ohjauksessa on tärkeää löytää yhteinen ymmärrys ja herättää asiakkaan sisäinen motivaatio, kun tavoitellaan asiakkaan tulevaisuusorientaation vahvistumista ja myönteisen muutosprosessin käynnistymistä. Onnistuneessa ohjausprosessissa tarvitaan myös tietoa opiskelukyvystä ja toimintakyvyn muutosta selittävistä taustoista. Lisäksi ohjaajan olisi hyvä tunnistaa oma ohjausorientaatio vahvuusperustaiseen työotteeseen ja dialogiseen ohjaukseen. (Rahkola & Yliniemi 2024, 61–62.; Kangastie 2024, 30.) 

Uraohjaus tukee jatkuvaa oppimista 

Jatkuvan oppimisen erilaisilla mahdollisuuksilla voidaan ylläpitää ammattitaitoa ja hankkia syventävää tai kokonaan uutta osaamista. Jatkuva oppiminen on keskiössä työllistymisen parantamisessa ja osaamisen ylläpitämisessä. Tarvitaan myös jatkuvaa ohjausta, joka auttaa ohjattavaa tunnistamaan kykynsä, osaamisensa, vahvuutensa ja kehittämiskohteensa. Lisäksi ohjauksessa tuetaan ohjattavaa tekemään tarkoituksenmukaisia koulutuksellisia ja työuraan liittyviä päätöksiä. (OKM 2019, 12.) 

Osaamisen tunnistaminen on tärkeää muun muassa työn haussa, työtehtävien muuttuessa, alan vaihdossa ja uusia opintoja harkitessa. Osaamisen tunnistamiseen ja osaamisen kehittämiseen panostaminen voivat olla keino vahvistaa yksilöiden jaksamista, toimijuutta ja tulevaisuudenuskoa. Oppimisen, oivaltamisen ja onnistumisen kokemukset luovat merkityksellisyyttä ja resilienssiä. Yksilötasolla osaamisen tunnistaminen auttaa lisäämään itsetuntemusta ja -luottamusta. Se auttaa myös saavuttamaan ura- ja koulutustavoitteita sekä edistää työpaikan saantia. Yhteiskunnan tasolla osaamisen tunnistaminen parantaa työllisyyttä, osallisuutta, hyvinvointia ja yhteiskunnan toimivuutta. (Valtioneuvosto 2025, 37–38.)  

Uraohjauksella tavoitellaan urasuunnittelutaitojen kehittymistä, yksilön toimijuuden ja motivaation vahvistamista sekä päätöksenteon kehittymistä. Urasuunnittelussa keskeistä ovat tiedonhakutaidot, hyvä itsetuntemus sekä kyky arvioida omia vahvuuksia ja osaamista (Kasurinen 2018, 84). Uraohjauksessa on tärkeä vahvistaa ohjattavan minäpystyvyyttä ja rohkaista häntä miettimään oman näköistä urapolkua omista vahvuuksista ja osaamisista käsin. Hyvän ammattiosaamisen rinnalla on myös tärkeä vahvistaa yleisiä taitoja, joilla yksilön on mahdollista menestyä hyvinvoivina kilpailukykyisillä ja muuttuvilla työmarkkinoilla. (Hyvärinen ym. 2021, 86.) 

Vahvuusperustainen ohjaus tukee urasuunnittelua 

Vahvuusperustaisessa ohjaamisessa myönteisten elämän- ja urastrategioiden valinta pohjaa kykyyn tunnistaa ja hyödyntää omia vahvuuksia (Uusiautti 2019, 36–38). Vahvuusperustaisen ohjauksen tavoitteena on auttaa ohjattavaa tekemään oman hyvinvoinnin ja uran kannalta myönteisiä ratkaisuja. Ohjattavaa autetaan näkemään tulevaisuus avoimena, useita erilaisia vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia sisältävänä. (Hyvärinen ym. 2021, 86.) 

Vahvuutensa tuntevia työntekijöitä tarvitaan tulevaisuuden työelämässä. Valmiudet mukautua, ilo oppia ja kokeilla uutta sekä ajatella luovasti ovat tärkeitä vahvuuksia kaikille työntekijöille. Menestyksen avaimiksi voidaan tunnistaa yksilön halu ottaa vastaan haasteita, kehittää itseään ja kykyä arvioida omien ominaisuuksien soveltuvuutta eri tilanteisiin. (Hyvärinen ym. 2021, 86.) 

Taskisen (2024) väitöskirjatutkimus osoittaa, että myös aikuiset tarvitsevat tukea ja ohjausta urasuunnitteluunsa. Jatkuvan ohjauksen palvelujärjestelmää tulee kehittää vastaamaan paremmin aikuisten ohjauksen ja uraohjauksen tarpeita. Kattavalla ja yhdenvertaisesti saavutettavalla uraohjauksella tuetaan työllisyyttä ja vahvistetaan yhteiskunnassa yhdenvertaisuutta ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta.  

TOP – Työkykyä ja Osaamista Porukassa -hanke  

Työkyky rakentuu terveyteen, osaamiseen ja ympäristöön liittyvistä ulottuvuuksista. Toiminta- ja työkyvyn arviointi sekä tukeminen edellyttävät monialaista asiantuntemusta ja yhteistyötä. On tärkeä kehittää monitoimijaisesti työkyvyn varhaista tukea ja opiskelu- ja työelämäosallisuuteen tukevia hyviä käytäntöjä.  

Tähän haasteeseen on lähdetty vastaamaan 1.10.2025 alkaneella TOP – Työkykyä ja Osaamista Porukassa EU-rahoitteisella hankkeella. Hanke toteutetaan koulutusorganisaatioiden Lapin ammattikorkeakoulu, Lapin yliopisto, Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia ja Lapin hyvinvointialueen yhteistyönä. Hanketta rahoittaa Euroopan unionin sosiaalirahasto ja Pohjois-Suomen elinvoimakeskus. 

TOP-hankkeen tavoitteena on tukea heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden toiminta-, opiskelu- ja työkykyä sekä edistää heidän etenemistään kohti koulutusta ja työelämää. Monialaisella työkyvyn tuella edistetään osallisuuden mahdollisuuksia ja yhdenvertaisten sekä saavutettavien palveluiden kehittämistä. Tähän pyritään vahvistamalla monialaista verkostoyhteistyötä eri toimijoiden välillä.   

Hankkeessa vahvistetaan ammattilaisten osaamista, kehitetään yhdessä toimintatapoja ja tehostetaan verkostoyhteistyötä mm. työkyvyn tukemisessa sekä asiakasohjauksessa. Asiakkaiden tuen kehittämisessä korostuu mm. yksilöllinen uraohjaus ja jatkuvan oppimisen eri muotoihin liittyvät mahdollisuudet osaamisen vahvistamiseksi ja ammatillisen minäpystyvyyden tukemiseksi. Laki työllistymisen monialaisesta edistämisestä (L 381/2023) tarjoaa oppilaitoksille aiempaa vahvemman roolin työllistymisen monialaisessa edistämisessä, mutta tällä hetkellä koulutusorganisaatioilla ei ole vielä selviä toimintatapoja. Näihin kysymyksiin lähdetään etsimään ratkaisuja hankkeen aikana. 

Hankkeessa kehitetään palvelupolkuja osaamisen kehittämiseen ja yksilölliseen uraohjaukseen sekä koulutusorganisaatioiden sisällä että hyvinvointi- ja/tai työllisyysalueiden ammattilaisten kanssa. Hankkeessa ohjataan asiakkaita, jotka tarvitsevat apua koulutustarpeiden tunnistamisessa ja annetaan vahvuusperustaista uraohjausta. Hankkeessa tuetaan ja annetaan tehostettua tukea myös niille opiskelijoille, joiden opiskelukyky aiheuttaa huolta ja uhkana on opintojen keskeyttäminen ja työelämään sijoittumisen vaikeus. 

Lopuksi 

Monimuotoinen työelämä muutoksineen pitää sisällään vaateen jatkuvasta oppimisesta ja vahvuuksien tunnistamisesta, joustavuudesta ja muutoskyvykkyydestä. Työ- ja opiskelukyky rakentuvat terveyden, toimintakyvyn, osaamisen ja ympäristötekijöiden vuorovaikutuksesta. Työkyvyn määritelmissä osaaminen ja sen kehittäminen ovat keskeisiä työkyvyn osia tai osa kokonaisvaltaista tarkastelua. Yksilöllisen työllistymisen polulla heikoimmassa asemassa olevat tarvitsevat monialaista tukea toimintakyvyn, osallisuuden ja opiskelu- sekä työelämäpolkujen vahvistamiseen. Onkin pysähdyttävä pohtimaan, nähdäänkö määritelmien lisäksi osaaminen osana työkykyä näissä kaikissa työkyvyn tuen rakenteissa ja millaisilla käytännöillä osaamisen vahvistamisen ja jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia voidaan tuoda lähemmäs yksilön työkyvyn ja työllistymisen tuen polkua. 

Osaamisen ylläpitämisen kannalta jatkuva oppiminen, tietojen ja taitojen tarkastelu sekä sanoittaminen ovat keskeistä. Uraohjaus on prosessi, jossa vahvistetaan minäpystyvyyttä, motivaatiota ja kykyä tehdä tarkoituksenmukaisia uravalintoja. Kun ohjaus auttaa näkemään vaihtoehtoja ja luomaan myönteisiä urastrategioita, se lisää työmarkkinoilla tarvittavaa muutoskyvykkyyttä, osallisuutta ja vahvistaa tulevaisuudenuskoa. Voisiko vahvuuksiin ja pystyvyyksiin pohjaava uraohjaus olla yksi ratkaisu siihen, että yksilöt kokisivat oppimisen merkitykselliseksi ja osaksi työkykyään ja sen ylläpitämistä?  

Yhteinen ja jaettu ymmärrys osaamisesta osana työkykyä ja sen tuen palveluita on tärkeä lähtökohta työkyvyn varhaiselle tunnistamiselle ja sopiviin jatkuvan oppimisen palveluihin ohjaamiselle. Yhteinen ymmärrys rakentuu verkostoissa, dialogissa ja yhteisessä kehittämisessä – siinä, että tunnistamme toimijoina toisemme ja roolimme osana asiakkaan työ- ja opiskelukyvyn tuen ja työllistymisen polkua.  

Lähteet 

Hyvärinen S., Kangastie, H., Löf, J., Rautio, K. ja Uusiautti, S. 2021. Suuntamerkkejä käytäntöön. Teoksessa Hyvärinen, S., Kangastie, H., Löf, J., Rautio, K., Riponiemi, N. ja Uusiautti, S. (toim.) Vahvuusperustaisen tulevaisuusohjauksen kehittämismatka ja VAHTO-malli Lapin korkeakouluissa. Rovaniemi: Lapin yliopisto, 83–87. Osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-294-8  

Järvikoski, A. ja Juvonen-Posti, P. 2025.Työkyky käsitteenä. Teoksessa Kerätär, R. ja Koskela, L. (toim.) Toimintakyky ja työkyky. Helsinki: Duodecim, 65–77.  

Kangastie, H. 2024. Vahvuusperustainen työote. Teoksessa Kippola-Pääkkönen, A., Pantsar, H. ja Keskinarkaus, P. (toim.) Osaamisen vahvistaminen työkyvyn ja työllistymisen edistäjänä. Lapin ammattikorkeakoulun julkaisuja 6/2024, 28–30. Osoitteessa: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024090267837    

Kasurinen, H. 2018. Toivokeskeisyys ohjauksessa. Teoksessa Pirttiniemi, J. ym.(toim.) Opo 2: opinto-ohjaajan käsikirja. Helsinki: Opetushallitus, 82–89.  

Kippola-Pääkkönen, A., Yliniemi, P., ja Rahkola, M., 2024. Opiskelukyky ja työkyky käsitteinä. Teoksessa Kippola-Pääkkönen, A., Pantsar, H. ja Keskinarkaus, P. (toim.) Osaamisen vahvistaminen työkyvyn ja työllistymisen edistäjänä. Lapin ammattikorkeakoulun julkaisuja 6/2024, 24–35. Osoitteessa: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024090267837    

OKM 2019. Jatkuvan oppimisen kehittäminen. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:19. Osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-641-6  

Taskinen, H. 2024. Urasiirtymä keski-iässä. Koulutushakupäätöksen ja lähihoitaja-ammatinvalinnan merkitys ja rakentuminen keski-ikäisten lähihoitajakoulutukseen hakeneiden tarinoissa, väitöskirja. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. 

Uusiautti, S. 2019. Tunnista vahvuutesi ja menesty. Helsinki: Kirjapaja. 

Valtioneuvosto 2025. Osaamisen tunnistamisen työryhmän loppuraportti. Valtioneuvoston julkaisuja 2025:4 Helsinki. Osoitteessa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/server/api/core/bitstreams/9a9b1afd-4229-4fdc-b303-2c25a8c41fc8/content 

Rahkola, M. & Yliniemi, P. 2024. Tavoitteiden asettaminen ja ohjausmenetelmät asiakastyössä. Teoksessa Kippola-Pääkkönen, A., Pantsar, H. ja Keskinarkaus, P. (toim.) Osaamisen vahvistaminen työkyvyn ja työllistymisen edistäjänä. Lapin ammattikorkeakoulun julkaisuja 6/2025, 61–65. Osoitteessa: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024090267837    

Väänänen, A., Smedlund, A., Törnroos, K., Kurki A-L., Soikkanen, A., Panganniemi, N., Toppinen-Tanner, S. 2020: Ajattelu- ja toimintatapojen muutos. Teoksessa: Kokkinen, L. (toim.) Hyvinvointia työstä 2023-luvulla. Skenaarioita työelämän kehityksestä. Työterveyslaitos.