MMM, metsänhoitaja Maarit Timonen työskentelee lehtorina ja asiantuntijana Lapin ammattikorkeakoulun Tulevaisuuden biotalous -osaamisryhmässä.

Puhdas vesi on elämän edellytys

Vesi on kaiken elollisen perusta. Sen arvo on tiedostettu, kun makean veden vesivarannot ovat käymässä vähiin. Samaan aikaan yhä isommat alueet maailmassa kärsivät kuivuudesta ja sen seurannaisvaikutuksista kuten nälänhädästä ja katovuosista. Lisäksi useilla alueilla vesi on niin saastunutta tai likaista, että se on juomakelvotonta. Yhdistyneiden kansakuntien (2024) mukaan tänäkin päivänä 2,2 miljardia ihmistä maailmassa elävät ilman puhdasta vettä ja joka päivä noin 1000 lasta kuolee, koska heillä ei ole tarpeeksi puhdasta vettä.

Meillä Suomessa on hyvät vesivarannot niin pohja- ja kuin pintavesissä, mutta niiden laatu ja määrä on heikentynyt vuosien varrella. Tähän on vaikuttanut ennen kaikkea tehostunut maankäyttö, ja siellä erilaiset kuivaustoimet. Ruokatiedon (2026) mukaan Suomessa on makeita pintavesiä 10 prosenttia maa-alasta ja pohjavesivaratkin ovat suuret. Niistä käytössä on vain 10 prosenttia. Makean veden varannot henkilöä kohden Suomessa ovat vuodessa 20 000 kuutiometriä eli EU-maiden suurimmat (Kuva 1).

Kuva 1: Valuma-alue eri maankäyttömuotoineen. Lähde: Valuma-aluesuunnittelu | Vesi.fi

Geologian tutkimuskeskuksen (2024) tutkimuksissa kestävistä vesivarannoista on havaittu, että subarktisessa ja arktisessa ympäristössä muuttuva ilmasto aiheuttaa muutoksia sademääriin, haihduntaan, roudan syvyyteen sekä lumen määrään ja sulantaan vaikuttaen muodostuvan pohjaveden määrään ja laatuun. Erilaiset sään ääri-ilmiöt, kuten kuivuus ja tulvat yleistyvät, minkä seurauksena vesistöjen ja pohjavesivarastojen yhteydet moninaistuvat. Väestönkasvu ja kaupungistuminen tuovat haasteita, kun puhtaan veden tarve kasvaa ja rakennettu ympäristö muuttaa hydrologista kiertoa sekä nostaa pohjaveden haavoittuvuutta.

Valuma-aluesuunnittelu – uusi tapa ajatella ja toimia

Aikaisemmin ei ole kiinnitetty huomiota vesien hallintaan ja veden laatuun vaikuttaviin tekijöihin kokonaisvaltaisesti, vaan ongelmia on lähdetty ratkomaan paikallisesti yksittäisen kiinteistön tai metsän tasolla. Nykyisin vesitaloutta halutaan hallita laajempina kokonaisuuksina eli valuma-alueina, koska vesi ei tunne ihmisten määrittelemiä rajoja, vaan kulkee sieltä, mistä helpoiten pääsee joko luontaisesti tai ihmisen ohjaamana.

Valuma-aluesuunnittelussa (Kuva 2) kaikki maankäyttömuodot ja yksittäiset maanomistajat ovat samalla viivalla haettaessa yhteistä hyvää vesienhallintatapaa huomioiden maanomistus ja maankäyttömuodot, mutta myös muut asiaan liittyvät teemat kuten ilmaston- ja biodiversiteetin suojelu sekä ennen kaikkea vesien hyvä tila alueella.

Kuva 2: Valuma-aluesuunnittelun tasot isommasta pienempään. Lähde: Valuma-aluesuunnittelun tiekartta vuoteen 2030, grafiikka: Daddy Finland.

Jos aikaisemmin vesienhallinta oli yhden kohteen kuivatuksen tarkastelua, ojitussuunnitelma pellolla tai metsässä, niin nyt valuma-aluesuunnitelma on suuralueen vesienohjaussuunnitelma siten, että vettä ohjataan sieltä missä se on ongelma sinne missä sitä tarvitaan aiheuttamatta lisäongelmia. Kaikessa toiminnassa on huomioitava nykyiset ohjeistukset vesiensuojelusta ja siihen liittyvistä erilaisista rakenteista sekä niiden mitoituksista (Kuva 3). Mitoituksiin vaikuttavat veden määrä ja virtaamat erityisesti runsaan veden aikana kevät- ja syystulvissa.

Kuva 3: Valuma-alueen kunnostus ja siihen liittyvät erilaiset toimet. Alkuperäinen kuva: Mika Kautto.

Koulutusta valuma-alueen vesienhallintaan

European vocational excellence for climate smart agriculture, lyhyemmin Evecsa- hanke, on useamman eurooppalaisen koulutuslaitoksen yhteishanke, jossa järjestetään pilottikoulutuksia maatalouden ilmastotyön vauhdittamiseksi ympäri Eurooppaa. Hankkeen toimijat ovat valinneet koulutettavat teemat omista lähtökohdistaan erilaisista luonnonolosuhteista ja alueilla harjoitettavasta maataloudesta johtuen. Hankkeen suomalaiset partnerit, SEDU ja Lapin AMK, ovat järjestäneet koulutuskokonaisuuden vesienhallinnasta valuma-alueilla, koska teema on juuri nyt suomalaisen maankäytön ja siihen liittyvän vesien ja ilmastonsuojelun näkökulmasta ajankohtainen. Se on myös täysin uusi kokonaisvaltainen lähestymistapa vesien hallintaan koskettaen laajasti maa- ja metsätaloutta, mutta myös muuta maankäyttöä kuten taajamat ja niiden vesienhallinta.

Pilottikoulutukseen ilmoittautui noin sata innokasta opiskelijaa ympäri Suomea erilaisilla lähtötiedoilla ja – taidoilla. Mukana on ollut luonnonvara-alan tutkinto-opiskelijoita ammattikorkeakoulusta, maatalouden perustutkinto-opiskelijoita, eri organisaatioista työelämässä olevia täydennyskouluttautujia, ja ihan vaan ylipäänsä asiasta kiinnostuneita aktiivisia ihmisiä.

Koulutuksen teoriaosuus on sisältänyt viisi asiantuntijaluentoa eri teemoista verkossa mm. veden erilaisista ominaisuuksista, erilaisista maankäyttömuodoista ja niiden yhteensovittamisesta sekä valuma-alueen määrittelyyn käytettävien ohjelmien ja suunnittelun apuna käytettävien droonien esittelyä. Lisäksi opiskelijat ovat itsenäisesti opiskelleet aihetta oppimisalustan keskustelualueella tutustuen annettuihin ennakkomateriaaleihin ja kommentoiden niitä, sekä kertoen omia kokemuksiaan teemaan liittyen vertaisoppimisen hengessä.

Lumien sulattua siirrymme maastopäiville havainnoimaan vesien liikkumista ja soveltamaan teoriatietoa valuma-aluesuunnitelmiksi. Suunnittelun apuna käytämme eri tahojen tuottamaa avointa paikkatietoa vesitaloudesta, alueen historiasta sekä myös drooneilla saatavaa ajantasaista tilannekuvaa alueelta. Näin alueen vesitaloudesta pitäisi syntyä laajempi ja täsmällisempi kokonaiskuva valuma-alueen hyvän vesienhallintasuunnitelman tekemiseen, ja myöhempään toteuttamiseen.

Osaajista on pulaa

Koska valuma-aluesuunnittelu vaatii useiden erilaisten ohjelmistojen, datalähteiden, paikkatiedon ja useiden muuttujien kuten maalajit, isot vesimäärät ja virtaamat yhtäaikaista hallintaa, niin se haastaa suunnittelijaa ja hänen osaamistansa. Lisäksi samalla suunnittelulla pitäisi osata ottaa huomioon pelkän veden lisäksi ilmasto- ja biodiversiteettikysymykset ja metsätaloudellinen tai suojelullinen kannattavuus alueella. Tällaisista monialaosaajista on tällä hetkellä pulaa.

Koulutusta tullaan pilotoinnin jälkeen jatkamaan Lapin AMK:n toimesta luonnonvara-alan tutkintokoulutuksessa. Lisäksi kiinnostusta on ollut myös yrityksille räätälöitävistä täydennyskoulutuksista sekä lyhytkoulutuksista verkossa. Maastopäivien jälkeen olemme viisaampia koulutuskokonaisuuden kehittämistarpeista, kun saamme pilottikurssin palautteen kurssin suorittaneilta ja näemme opiskelijoiden oppimistulokset tehdyissä maastotehtävissä.

Lähteet

EVECSA. Hankkeen kotisivu. Viitattu 20.3.26 https://climatesmart4agri.eu/

Geologian tutkimuskeskus. GTK. Websivut. 2024. Kestävät vesivarat. Viitattu 20.3.26 https://www.gtk.fi/tutkimusalue/kestavat-vesivarat/

Ruokatieto. Websivut. 2026. Suomi on vesirikas maa. Viitattu 20.3.26 https://ruokatieto.fi/ruokatietoa/pellolta-poytaan/luonto/suomi-on-vesirikas-maa/

Yhdistyneiden kansakuntien viestintäkeskus. UNRIC. Websivut. 2024. Vesi: Elämän elinehto, joka kaipaa suojelua. Viitattu 20.3.26 https://unric.org/fi/vesi-elaman-elinehto-joka-kaipaa-suojelua/