FT, dosentti Sanna-Mari Renfors työskentelee yliopettajana Lapin ammattikorkeakoulun Vastuulliset palvelut -osaamisryhmässä. 

Kansainvälinen TKI-toiminta Lapissa koetaan tärkeäksi, mutta sen edistäminen edellyttää pitkäjänteistä ja suunnitelmallista ponnistelua sekä resursseja, osoittaa SustainBizz-projektin haastattelut lappilaisten kehittäjätoimijoiden kanssa.  

Prioriteettina kansainvälisen TKI-rahoituksen nosto 

Ammattikorkeakoulut harjoittavat tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (TKI) erilaisina työelämää ja aluekehitystä edistävinä ja alueen elinkeinorakennetta uudistavina projekteina (Arene 2026). Rahoitusta näille projekteille haetaan yhä laajemmin erilaisista kansainvälisistä rahoituslähteistä.  

Kansainvälisen tutkimusrahoituksen osuus ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan kokonaisrahoituksesta on kuitenkin vielä vaatimaton (Laakso, Stormi & Mikkonen 2020). Kansallisen tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden tiekartan (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2021) mukaan prioriteettina onkin nostaa kansainvälisen rahoituksen osuutta TKI-rahoituksen kokonaisuudesta, vahvistaa organisaatioiden osaamista sekä varmistaa riittävät resurssit rahoitusohjelmiin osallistumiseksi ja niiden hyödyntämiseksi.   

Nykytilan kartoitus taustoittamassa lappilaisten kehittäjätoimijoiden ajatuksia 

Lapin ammattikorkeakoulu on tarttunut kyseiseen haasteiseen käynnistämällä EAKR-rahoitteisen SustainBizz-projektin, jonka tavoitteena on kasvattaa Lapin poikki-/monialaista kansainvälistä TKI-toimintaa ja -yhteistyötä alueen elinkeinojen ja yritysten kestävän uudistumisen, kasvun ja kilpailukyvyn tukemiseksi. Projekti luo maakuntaan edellytykset kytkeytyä osaksi strategisia kansainvälisiä TKI-verkostoja, rakentaa kumppanuuksia ja vahvistaa kansainvälisessä TKI-toiminnassa tarvittavaa osaamista.  

Ensimmäisenä projektissa tunnistetaan maakunnan kansainvälisen TKI-toiminnan nykytila ja tulevaisuuden tarpeet, joiden pohjalta tätä voidaan lähteä rakentamaan. Tässä artikkelissa tarkastellaan projektin lappilaisille kehittäjätoimijoille tehtyjen haastatteluiden pohjalta työstettävän tilannekuvan havaintoja. Haastateltavina ovat olleet kansainvälisen TKI-toiminnan asiantuntijat, jotka toimivat tämän kehittämisen, suunnittelun ja edunvalvonnan parissa Lapissa. Haastateltavat toimivat myös eri toimialoilla kuten matkailun, luonnon virkistyskäytön, rakentamisen ja kulttuurin kentällä.   

Aktiivista osallistumista niukoilla resursseilla 

Projektissa tehtyjen haastatteluiden mukaan lappilaiset kehittäjätoimijat kokevat kansainvälisen TKI-toiminnan Lapissa erittäin tärkeäksi, mutta toteavat samalla sen nykytilan olevan haasteellinen. Kansainvälisen TKI-toiminnan parissa työskentelee harva organisaatio ja maakunnallisten toimijoiden välinen yhteistyö on hajanaista. Haasteet heijastuvat erityisesti toimintaan vaadittavien resurssien niukkuuteen. Organisaatioiden työaikapanostukset ja käytettävissä oleva omarahoitus ovat rajallisia, mikä rajoittaa aktiivista osallistumista kansainvälisiin projekteihin.  

Samanaikaisesti maakunnalliset rahoitusmuutokset lisäävät painetta kehittää kansainvälistä TKI-toimintaa entistä suunnitelmallisemmin maakunnan älykkään erikoistumisen strategian ohjaamana. Painopiste on siirtymässä projektien määrästä laatuun ja vaikuttavuuteen, mikä edellyttää tarkkaa resurssien kohdentamista.  

Edunvalvontaa ja inspiraatiota 

Lappilaiset kehittäjätoimijat kuitenkin korostavat kansainvälisen TKI-toiminnan tuovan alueelle runsaasti hyötyjä. Tämä mahdollistaa uusia näkökulmia ja niiden toimintojen ja osaamisen kehittämisen, mihin organisaatioiden perusbudjetti ei riitä. Maakunnallisella tasolla kansainvälinen TKI-toiminta toimii edunvalvonnan välineenä, tuoden harvaanasuttujen alueiden näkökulmaa EU:ssa esille ja vaikuttaen jopa komission työohjelmiin.  

Kansainvälinen TKI-toiminta edistää erityisesti uusien näkökulmien oppimista, ammattitaidon kasvua ja kokemusten vaihtoa. Maakunnassa toimivat yritykset saavat tästä ideoita ja inspiraatiota voidessaan verrata omaa toimintaansa laajempaan toimintaympäristöön ja jo toteutettuihin ratkaisuihin toiminnan kehittämiseksi.  

Kansainvälinen TKI-toiminta ei tarjoa pikavoittoja  

Kehittäjätoimijat painottivat kansainvälisen TKI-toiminnan pitkäjänteisyyttä. Verkostot, kumppanuudet ja henkilökohtaiset kontaktit sekä näiden jatkuva ylläpito ovat toiminnan kulmakivi. Nämä mahdollistavat kansainvälisen TKI-toiminnan monipuolistumisen ja uusien avausten syntymisen. Yksittäisten kumppanuuksien valinnassa on tärkeä huomioida se, että kumppaneilla on keskenään relevanttia jaettavaa ja opittavaa.   

Erityisesti kansainväliset temaattiset verkostot ja klusterit ovat merkittävässä roolissa. Kansainvälisten yhteistyörakenteiden tunnistaminen, joissa toimiminen on luonnollinen osa organisaatioiden toimintaa, on olennaista. Verkostoituminen erityisesti Pohjoismaiden toimijoiden kesken on keskeistä, mutta yhteistyö erilaisten toimintaympäristöjen kanssa voi avata arvokkaita uusia näkökulmia. Lisäksi suurlähetystöt ovat varteenotettavia kumppaneita näiden suhteiden ja kokonaiskuvan vuoksi.  

Pohja kansainväliseen TKI-toimintaan rakennetaan paikallisesti 

Kansainvälinen yhteistyö ponnistaa paikallisesta ja valtakunnallisesta toiminnasta ja näiden tarpeiden ennakoinnista. Ensimmäinen asia on tunnistaa, mitä lisäarvoa kansainvälinen TKI-toiminta voi tuoda maakunnalliseen toimintaan ja elinkeinojen uudistamiseen sekä milloin tarvitaan kansainvälistä rahoitusta. Toiminnan hyödyt elinkeinoon tulee aina voida todentaa. Samalla on huomioitava oman toimintaympäristön erityispiirteet, sillä arktiset olosuhteet edellyttävät erikoistunutta osaamista.  

Toinen asia on huomioida kansainvälisessä TKI-toiminnassa paikalliset toimijat kuten kunnat ja seutukunnat sekä heidän roolinsa ja osallistamisensa, koska kansainvälinen yhteistyö tukee alueita. Kolmanneksi valtakunnallinen yhteistyö on kansainvälisen TKI-toiminnan perusta. Valtakunnallisten kumppaneiden kanssa voidaan yhdessä edistää omaa teemaa kansainvälisesti ja jakaa tässä tarvittavaa osaamista.  

Lopuksi 

Kansainvälisen TKI-toiminnan volyymin ja laadun kasvu edellyttävät osaamistason nousua ja TKI-toiminnan ammattilaisia. Kasvu ei onnistu ilman erikoistuneita työnkuvia, joissa painottuu kehittämismahdollisuuksien yhdistäminen kansainvälisten rahoitusohjelmien painopisteisiin ja rahoitusohjelmien syvällinen osaaminen. Lisäksi kansainvälinen TKI-toiminta vaatii koordinoitua markkinointia: näkyvyyttä ja osallistumista keskeisiin temaattisiin tapahtumiin EU:n ytimessä ja organisaation vetovoiman lisäämistä haluttuna kumppanina.

Aktiviinen, sitoutunut ja osaava toiminta vaati siten resursseja, mutta samalla tuottaa maakunnalle hyötyjä monesta eri näkökulmasta.  

Lähteet 

Arene ry 2026. Mikä ihmeen TKI? Viitattu 19.1.2026. https://tki.fi/ 

Laakso, A., Stormi, I., & Mikkonen, A. 2020. Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta Suomen kilpailukyvyn edistäjänä. Tieteessä tapahtuu, 38(5), 33-39. Viitattu 19.1.2026 https://journal.fi/tt/article/view/99571/57225 

Opetus- ja kulttuuriministeriö 2021. Kansallinen tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden päivitetty tiekartta. Viitattu 19.1.2026 https://okm.fi/documents/1410845/22508665/Kansallinen+tutkimuksen,+kehitt%C3%A4misen+ja+innovaatioiden+p%C3%A4ivitetty+tiekartta.pdf/b47931b4-3490-01a4-b2e2-83193329c5ef/Kansallinen+tutkimuksen,+kehitt%C3%A4misen+ja+innovaatioiden+p%C3%A4ivitetty+tiekartta.pdf?t=1639483581267