PsM, työ- ja organisaatiopsykologi Anne Puro työskentelee lehtorina Lapin ammattikorkeakoulun Tulevaisuuden terveyspalvelut -osaamisryhmässä ja asiantuntijana KITT-hankkeessa. Sosionomi AMK Virva Jääskeläinen työskentelee Valo-Valmennusyhdistys ry:ssä koordinaattorina ja KITT-hankkeessa kehittäjäkoordinaattorina. 

Generatiivinen tekoäly muuttaa parhaillaan työelämää vauhdilla. Keskustelu pyörii usein sen ympärillä, mitä tekoäly korvaa, mitä se helpottaa ja millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan. Se on tärkeää, mutta ei vielä riitä. Yhtä tärkeää on kysyä, millä ehdoilla tekoälyä käytetään. Miten varmistamme kestävyyden, inhimillisyyden, syrjimättömyyden ja yhdenvertaisuuden toteutumisen? Entä miten pidämme huolta työhyvinvoinnista ja kuka lopulta kantaa vastuun tekoälyn käytöstä työssä?  

Tekoäly voi parhaimmillaan parantaa työn laatua ja sujuvuutta. Samalla se voi kuitenkin lisätä huolia esimerkiksi työn intensiteetistä, datan käytöstä, valvonnasta ja työntekijöiden autonomiasta (OECD 2024). Gmyrek, Berg ja Bescond (2023) muistuttavatkin, että tekoälyn vaikutukset näkyvät työelämässä ennen kaikkea työn sisällössä ja laadussa, eivät ainoastaan työpaikkojen määrässä. 

Valo-Valmennusyhdistys ry:n ja Lapin ammattikorkeakoulun toteuttamassa valtakunnallisessa Kestävää ja inhimillistä työelämää tekoälyllä – KITT -hankkeessa (11/2025–6/2028) kehitetään uusia tekoälyyn perustuvia toimintatapoja niin, että samanaikaisesti voidaan edistää työhyvinvointia ja työn sujuvuutta. Tavoitteena on vahvistaa tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja saavutettavuutta sekä huomioida tekoälyn käyttöön liittyvät keskeiset eettiset kysymykset. 

Tässä blogissa avaamme KITT-hankkeen toimintaa ohjaavia eettisiä periaatteita. Niiden avulla tekoälyn käytöstä voidaan rakentaa kestävää, inhimillistä ja reilua. Haluamme myös  kutsua mukaan keskusteluun: eettiset periaatteet eivät ole koskaan täysin valmiita, vaan ne tarkentuvat yhteisen oppimisen ja vuoropuhelun myötä. 

Kestävyys osana vastuullista tekoälyn käyttöä 

Tekoälyn kehityksessä ja käytössä ei voi katsoa vain hyötyjä tässä hetkessä. On huomioitava myös ympäristövaikutukset ja pitkän aikavälin kestävyys: energiankulutus, ekologinen jalanjälki ja sosiaalinen kestävyys. Jobinin, Iencan ja Vayenan (2019) mukaan juuri kestävyys, ihmisarvo ja solidaarisuus näkyvät tekoälyä koskevissa ohjeistuksissa yllättävän harvoin. Tämä on ongelmallista, sillä tekoälyn vaatimiin aineellisiin resursseihin liittyvät ympäristövaikutukset ovat eettisesti olennaisia. Kestävyys liittyy myös solidaarisuuteen esimerkiksi ilmastokriisin humanitaaristen vaikutusten kautta. 

KITT-hankkeessa kestävä kehitys näkyy näin: 

  • Toteutamme ja tuemme generatiivisen tekoälyn vastuullista käyttöä ohjeistuksilla, koulutuksella ja läpinäkyvyydellä. 
  • Huomioimme ekologisen, taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden kaikissa prosesseissa ja niiden vaiheissa. 
  • Arvioimme generatiivisen tekoälyn käytön vaikutuksia vaikuttavuuteen, resursseihin ja eriarvoisuuteen sekä suosimme kohtuullista ja tarkoituksenmukaista käyttöä. 

Meille kestävyys tarkoittaa erityisesti sitä, että tekoälyä käytetään silloin, kun siitä syntyy aidosti lisäarvoa työn tehokkuudelle, laadulle tai työhyvinvoinnille. Samalla pysähdymme kysymään, milloin tekoäly ei ole tarkoituksenmukainen ratkaisu. Joskus tavoiteltu ajansäästö voikin kääntyä informaatiotulvaksi tai tunteeksi siitä, ettei työn lopputulos enää tunnu omalta. 

Tämä ei tarkoita, etteikö uusia käyttötapoja kannattaisi kokeilla. Päinvastoin, kokeilut ovat olennainen osa oppimista. Niiden avulla voidaan tunnistaa, mitkä käyttötavat todella toimivat osana työn arkea. Siksi kokeiluja on tärkeä arvioida suhteessa työn laatuun, käytettyyn aikaan ja työn kuormitukseen. 

Usein suurin hyöty syntyy vasta silloin, kun kokeiluista keskustellaan yhdessä. Yhteinen reflektio auttaa jakamaan osaamista, oppimaan toisilta ja tunnistamaan entistä kestävämpiä käyttötapoja. KITT-hankkeessa näitä keskusteluja käydään sekä moniammatillisessa hanketiimissä että yhdessä yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa. 

Inhimillisyys on arvovalinta 

Vaikka tekoäly muuttaa työelämää, se ei tee sitä itsenäisesti. Muutosta ohjaavat aina ihmiset ja heidän tekemänsä valinnat. Siksi inhimillisyys on ennen kaikkea arvovalinta. Se näkyy siinä, miksi, mihin ja miten tekoälyä käytämme. 

On paljon kiinni käyttötavasta, rikastaako tekoäly työtä ja vapauttaako se tilaa luovuudelle vai kaventaako se työnkuvaa ja viekö se pois merkityksellisiksi koettuja tehtäviä (Bankins & Formosa 2023). Parhaimmillaan tekoäly vapauttaa aikaa olennaiseen ja tukee luovuutta, mutta heikoimmillaan se voi heikentää työn merkityksellisyyttä (Budhwar ym. 2023). Siksi ihmisen on pysyttävä kehittämisen keskiössä myös nopean teknologisen muutoksen aikana. 

Inhimillisyyden periaatetta edistetään seuraavilla tavoilla: 

  • Säilytämme toimijuuden ihmisellä: ihminen ohjaa, arvioi, muokkaa ja täydentää tekoälyn tuottamaa sisältöä asiantuntijuutensa, kokemustietonsa ja inhimillisen ymmärryksensä pohjalta. 
  • Käytämme tekoälyä inhimillisiin tarpeisiin perustuen: tekoälyä käytetään vain silloin, kun se tukee aidosti ihmisten, yhteisöjen ja asiakkaiden tarpeita. 
  • Generatiivinen tekoäly toimii apuvälineenä, ei ihmisen korvaajana. 

Ihminen on työssään aktiivinen toimija. Päätöksenteko ja vastuu työstä, työn tekemisen tavoista sekä työn tuloksista säilyvät aina ihmisellä myös silloin, kun työssä hyödynnetään tekoälyä. Tekoäly voi tarjota ehdotuksia, näkökulmia ja luonnoksia, mutta ihminen arvioi, muokkaa ja päättää, miten niitä käytetään. 

Yhteiskunnalliset organisaatiot toimivat vahvasti arvopohjalta, ja se näkyy myös siinä, miten tekoälyn käyttötapoja kehitetään. KITT-hankkeessa hyödynnetään organisaatioiden omaa kokemustietoa ja toimialakohtaista osaamista, jotta ratkaisut palvelevat todellisia tarpeita. Inhimillisyys ei siis näy vain siinä, miten tekoälyä käytetään, vaan myös siinä, mihin sitä päätetään käyttää. 

Organisaatioilla on valtaa tehdä tietoisia valintoja siitä, millaista työtä ja työelämää tekoälyn avulla rakennetaan. Tähän liittyy myös vastuu työn monimuotoisuuden säilyttämisestä. On tärkeää, että työelämä tarjoaa erilaisia tehtäviä ja osallistumisen mahdollisuuksia myös esimerkiksi täsmätyökykyisille. Mahdollisuus osallistua työelämään on keskeinen hyvinvoinnin lähde sekä yksilölle että yhteiskunnalle. 

Hanketiiminä olemme sitoutuneet kehittämään tekoälyn käyttöä vain sellaisiin tarkoituksiin, jotka tuottavat myönteisiä vaikutuksia ihmisille ja yhteiskunnalle. Tehokkuuden lisääminen ei voi tapahtua hyvinvoinnin kustannuksella. 

Syrjimättömyys ja yhdenvertaisuus eivät toteudu itsestään 

Generatiivisen tekoälyn vaikutukset eivät kohdistu kaikkiin työntekijöihin samalla tavalla. Tämä herättää perusteltuja kysymyksiä sen vaikutuksista eriarvoisuuteen ja tuloeroihin (Kopka ym. 2022; Marler 2024). Gmyrekin ym. (2023) mukaan vaikutukset osuvat erityisesti tiettyihin tehtäviin ja ammatteihin, ja ne voivat olla myös sukupuolittuneita. Tekoäly voi lisätä eriarvoisuutta, jos pääsy työkaluihin, koulutukseen ja hyötyihin jakautuu epätasaisesti eri työntekijäryhmien välillä. Toisaalta tekoäly voi tukea osallisuutta ja esteettömyyttä, jos sitä kehitetään ja käytetään tietoisesti yhdenvertaisuutta vahvistaen. (OECD 2024.) 

KITT-hankkeessa syrjimättömyyden ja yhdenvertaisuuden periaatteet näkyvät seuraavasti: 

  • Edistämme yhdenvertaisia mahdollisuuksia osaamisen vahvistamiseen ja ehkäisemme osaamisvajeesta johtuvaa syrjäytymistä. 
  • Tunnistamme ja minimoimme tekoälyn mahdolliset vinoumat sekä arvioimme kriittisesti tuotosten vaikutuksia eri ihmisryhmiin. 
  • Huolehdimme saavutettavuudesta ja kerromme avoimesti tekoälyn käytöstä ja sen rajoitteista. 

Koska generatiivinen tekoäly voi toistaa ja vahvistaa olemassa olevia vinoumia, sen tuottamia tekstejä ei voi automaattisesti pitää neutraaleina tai luotettavina. Siksi tarkistamme esimerkiksi ohjeistusten ja koulutusmateriaalien kieliasun, käsitteet, esimerkit, saavutettavuuden ja läpinäkyvyyden. Esimerkkien tulee olla moninaisia, eivätkä ne saa perustua yleistäviin oletuksiin. Ensisijaisesti niitä tuotetaan kohderyhmissä tunnistetuista todellisista tilanteista. 

Hanketiimissä hyödynnetään koko tiimin osaamista materiaalien tarkistamisessa, kommentoinnissa ja muokkaamisessa. Näin voidaan arvioida laajemmin, tukevatko materiaalit yhdenvertaisuutta, ehkäisevätkö ne syrjäytymistä ja ovatko ne aidosti saavutettavia. 

Tekoälyyn liittyvää osaamista odotetaan nykyään yhä enemmän niin työntekijöiltä kuin organisaatioiltakin. Osaaminen ei kuitenkaan jakaudu tasaisesti. Koulutus ja työntekijöiden osallistaminen ovat yhteydessä myönteisempiin kokemuksiin tekoälyn vaikutuksista, mikä korostaa osaamisen kehittämisen merkitystä myös yhdenvertaisuuden näkökulmasta (OECD 2024). Siksi huomioimme materiaalien ja sisältöjen tuottamisessa erilaiset osaamistasot ja huolehdimme siitä, että sisällöt ovat saavutettavia myös niille työntekijöille, joilla on vähemmän tietoa tai kokemusta tekoälyn käytöstä. Tekoälyn käyttö ei rajaudu IT-osaajille vaan on kaikkien työntekijöiden asia. 

Sukupuolten tasa-arvoa voidaan edistää vahvistamalla tekoälyyn liittyvää osaamista esimerkiksi naisvaltaisissa kohdeorganisaatioissa. Organisaatioita ohjataan jakamaan vastuuta organisaation tekoälykäytäntöjen kehittämisestä erilaisissa tehtävissä toimiville työntekijöille. Johdon vastuulla on varmistaa, että kaikilla työntekijöillä on riittävä tieto ja osaaminen tekoälyn käyttöön. 

Tekoälyn käyttö voi olla tarkoituksenmukaista myös silloin, kun sillä lisätään työn tai lopputuloksen saavutettavuutta. Parhaimmillaan tekoäly voi toimia työn tekemistä mahdollistavana apuvälineenä esimerkiksi työntekijälle, jolla on lukivaikeus. Tekoäly voi auttaa sellaisia työntekijöitä, jotka muuten kohtaavat esteitä työelämässä. Hyödyt toteutuvat kuitenkin vain, jos käyttöönotto on saavutettavaa ja tukea on saatavilla. (OECD 2024.) Selkokieliset materiaalit, kielenhuoltoa tukevat välineet ja puhetta tekstiksi muuttavat ratkaisut voivat tukea tekoälyosaamisen tasapuolista kehittämistä merkittävästi. 

Tekoäly voi tukea työhyvinvointia – tai heikentää sitä 

Tekoäly ei automaattisesti lisää työhyvinvointia. Vaikutus riippuu siitä, vahvistaako se työn hallittavuutta, mielekkyyttä ja osaamisen hyödyntämisen mahdollisuuksia vai lisääkö se työn intensiteettiä, epävarmuutta, valvonnan kokemusta tai toimijuuden menetystä. Generatiivisen tekoälyn merkittävin vaikutus työssä on useimmiten työtehtävien täydentäminen eikä koko työn korvaaminen, mutta juuri työn laatuun, autonomiaan ja työn intensiteettiin kohdistuvilla muutoksilla voi olla suuria vaikutuksia työhyvinvointiin (Gmyrek ym. 2023). Tekoälyn käyttäjät raportoivat usein parempaa suoriutumista ja joskus myös työn mielekkyyden vahvistumista, mutta samalla työntekijät ilmaisevat huolia muun muassa työn tahdin kiristymisestä, datan keruusta ja yksityisyydestä (OECD 2024). 

Parhaimmillaan tekoälylle voidaan antaa vähän lisäarvoa tuottavia rutiinitehtäviä ja vapauttaa näin aikaa asiantuntijuutta, vuorovaikutusta ja luovuutta vaativaan työhön. Tämä voi lisätä työn merkityksellisyyttä ja mielekkyyttä. (Bankins & Formosa 2023.) Heikoimmillaan tekoäly voi kuitenkin kaventaa työntekijän autonomiaa, lisätä epäselvyyttä ja kuormitusta sekä heikentää oikeudenmukaisuuden kokemusta, jos sen käyttöä ei ohjata läpinäkyvästi ja eettisesti kestävällä tavalla (Soulami ym. 2024). Siksi tekoälyn onnistunut käyttöönotto edellyttää työntekijöiden osallistamista, jatkuvaa koulutusta ja sellaista tekoälyn hallintaa, jossa työhyvinvoinnin näkökulma pidetään aidosti keskiössä. Tätä korostaa myös tutkimuskirjallisuus, jossa tekoälyn vaikutukset työntekijöihin kietoutuvat erityisesti oikeudenmukaisuuden, työautonomian, stressin ja mielenterveyden kysymyksiin. (OECD 2024; Soulami ym. 2024.) 

KITT-hankkeessa työhyvinvoinnin vahvistamisessa keskeistä ovat seuraavat asiat: 

  • Tiedostamme ja ehkäisemme työhyvinvointia uhkaavia tekijöitä, kuten työn merkityksellisyyden vähenemistä, arvoristiriitoja, kognitiivista kuormitusta ja teknologian käytön tuomaa painetta. 
  • Kehitämme ja vahvistamme työhyvinvointia edistäviä käytäntöjä, kuten ajan vapauttamista vuorovaikutukseen ja kuormittavien tehtävien keventämistä. 
  • Seuraamme tekoälyn käytön vaikutuksia työn kuormitukseen ja mielekkyyteen ja teemme tarvittavat korjausliikkeet ajoissa. 

Hankkeessa tekoälyn käyttöä edistetään työhyvinvointia tukevana ja työn kuormitusta vähentävänä välineenä. Sekä hanketiimissä että osallistuvissa organisaatioissa sovitaan aikataulutuksista, jotka mahdollistavat perehtymisen, uuden tiedon omaksumisen ja kokeilut. Vaikka jatkuva oppiminen voi lisätä kognitiivista kuormitusta, sitä voivat lisätä myös tekoälyn käytön vaikutukset työtehtäviin, työn sisältöön ja eettisiin kysymyksiin. Siksi pysähdymme yhdessä pohtimaan kokemuksia, opittuja asioita ja kuormittavia tekijöitä. 

Palautumisen mahdollistamiseksi tarkastelemme myös palautumisen keinoja ja sovimme yhteisistä toimintatavoista, jotka tukevat palautumista sekä hanketiimissä että kohderyhmien kanssa. Työhyvinvoinnin kannalta tärkeästä työn merkityksellisyyden kokemuksesta huolehditaan keskustelemalla työn tavoitteista, niiden toteutumisesta ja hanketoiminnan näkyvistä hyödyistä osallistuvissa organisaatioissa. 

Arvioimme omassa toiminnassamme ja osallistuvissa organisaatioissa myös sitä, pysyykö tekoälyn käyttö järkevissä raameissa. Jos käyttö alkaa tuottaa liikaa käsiteltävää tietoa, vaihtoehtoja tai epäselvyyttä, palaamme lähtökysymykseen: mitä ongelmaa olemme ratkaisemassa? Työhyvinvoinnin kannalta on tärkeää osata rajata ja tyytyä tekemään riittävän hyvää. 

Periaatteet ohjaavat arjen valintoja 

KITT-hankkeen periaatteet – kestävyys, inhimillisyys, syrjimättömyys, yhdenvertaisuus ja työhyvinvointi – näkyvät käytännössä pieninä, toistuvina valintoina. Tekoälyn vastuullista hyödyntämistä rakennetaan askel askeleelta tarkastelemalla työtehtäviä, joissa on haasteita esimerkiksi ajankäytön, kuormittavuuden tai laadun suhteen. Samalla on pohdittava, olisiko tekoälyn käyttö tarkoituksenmukainen ratkaisu tunnistettuihin tarpeisiin ja millä tavalla sitä olisi mielekästä käyttää. 

Jos tekoälyn hyödyntämistä päätetään kokeilla, tarvitaan yhteisiä pelisääntöjä käytäntöjen ja vastuiden suhteen. Yhteiset sopimukset koskevat myös tekoälyn tuottamien sisältöjen arviointia ja tarkistamista sekä sitä, miten tekoälyn käytöstä viestitään avoimesti. Työyhteisöissä on tärkeää arvioida yhdessä, millaisia vaikutuksia tekoälyn käytöllä on työn sujuvuuteen, kuormitukseen, laatuun ja oikeudenmukaisuuden kokemukseen. Samalla on hyvä pohtia, ketkä hyötyvät kokeilusta, mitä pitäisi edelleen kehittää ja milloin valittua suuntaa on tarpeen muuttaa. 

Lopulta tärkein kysymys ei ole se, mikä sovellus tai työkalu valitaan. Olennaisempaa on se, millaista työtä ja työelämää haluamme rakentaa ja millä ehdoilla sitä tehdään. Vastuullinen tekoälyn käyttöönotto ei ole vain tekninen suoritus, vaan osa laajempaa toimintakulttuurin muutosta. Siksi tarvitsemme yhteistä oppimista, vertaisuutta ja tilaa myös keskeneräisyydelle. Eettiset periaatteet auttavat tekemään harkittuja valintoja myös silloin, kun valmista vastausta ei vielä ole. 

KITT-hankkeen periaatteet ovat myös kutsu vuoropuheluun. Mitä vastuullinen tekoälyn käyttö käytännössä tarkoittaa kestävyyden, inhimillisyyden, yhdenvertaisuuden ja työhyvinvoinnin näkökulmista? Mitkä muut eettiset näkökulmat tulisi ottaa tekoälyn käytössä huomioon? Miten sinun työyhteisössäsi puhutaan tekoälyn käytöstä juuri nyt? 

Lähteet 

Bankins, S., & Formosa, P. (2023). The Ethical Implications of Artificial Intelligence (AI) For Meaningful Work. Journal of Business Ethics, 185(4), 725–740. https://doi.org/10.1007/s10551-023-05339-7 
Budhwar, P., Chowdhury, S., Wood, G., Aguinis, H., Bamber, G. J., Beltran, J. R., Boselie, P., Cooke, F. L., Decker, S., DeNisi, A., Dey, P. K., Guest, D., Knoblich, A. J., Malik, A., Paauwe, J., Papagiannidis, S., Patel, C., Pereira, V., Ren, S., … Varma, A. (2023). Human resource management in the age of generative artificial intelligence: Perspectives and research directions on ChatGPT. Human Resource Management Journal, 33(3), 606–659. https://doi.org/10.1111/1748-8583.12524 
Gmyrek, P., Berg, J., & Bescond, D. (2023). Generative AI and jobs: A global analysis of potential effects on job quantity and quality. ILO Working Paper 96. Geneva: International Labour Office. https://doi.org/10.54394/FHEM8239 
Jobin, A., Ienca, M., & Vayena, E. (2019). The global landscape of AI ethics guidelines. Nature Machine Intelligence, 1, 389–399. https://doi.org/10.1038/s42256-019-0088-2 
Kopka, A., & Grashof, N. (2022). Artificial intelligence: Catalyst or barrier on the path to sustainability? Technological Forecasting and Social Change, 175, 121318. https://doi.org/10.1016/j.techfore.2021.121318 
Marler, J. H. (2024). Artificial intelligence, algorithms, and compensation strategy: Challenges and opportunities. Organizational Dynamics, 53(1), 101039. https://doi.org/10.1016/j.orgdyn.2024.101039 
OECD (2024). Using AI in the workplace: Opportunities, risks and policy responses, OECD Artificial Intelligence Papers, No. 11, OECD Publishing, Paris, https://doi.org/10.1787/73d417f9-en. 
Soulami, M., Benchekroun, S., & Galiulina, A. (2024). Exploring how AI adoption in the workplace affects employees: a bibliometric and systematic review. Frontiers in Artificial Intelligence, 7, 1473872. https://doi.org/10.3389/frai.2024.1473872