KTM Päivi Kilpimaa työskentelee asiantuntijana ja YTM Risto-Matti Lausto projektipäällikkönä Lapin ammattikorkeakoulun Vastuulliset palvelut -osaamisryhmässä.

Esihenkilötyö vieraanvaraisuus- ja tapahtuma-alalla rakentuu usein kahteen samanaikaiseen rooliin. Työ koostuu operatiivisesta tekemisestä, nopeista ratkaisuista ja jatkuvista keskeytyksistä, mutta samalla pitäisi johtaa ihmisiä, tukea työssä onnistumista ja rakentaa toimivaa työyhteisöä. Johtaminen tapahtuu työn lomassa, usein kiireen keskellä. Tämä näkyy arjessa kesken jäävinä keskusteluina, siirtyvänä palautteena ja oletuksina yhteisesti ymmärretystä suunnasta.

Merkityksellisyys rakentuu arjessa

Työn merkityksellisyys kytkeytyy vahvasti siihen, miten työssä voidaan, sitoudutaan ja kehitytään. Kun työ koetaan tärkeäksi ja arvokkaaksi, se näkyy haluna panostaa työhön, oppia uutta ja olla osa yhteistä kokonaisuutta.

Työn merkityksellisyys on keskeinen osa työntekijäkokemusta. Se kumpuaa työntekijän omasta kokemuksesta, eikä sitä voida tuottaa ulkoapäin, ainoastaan mahdollistaa (Angeria & Kemi, 2025). Merkityksellisyys rakentuu itsensä kehittämisestä, yhteydestä muihin, oman potentiaalin ilmaisemisesta ja muiden palvelemisesta sekä näiden tasapainosta suhteessa työarkeen (Lips-Wiersma & Morris, 2010).

Miten merkityksellisyyttä mahdollistaan nyt

Merkityksellisyyden mahdollistamista tarkastellaan Merkityksellinen työntekijäkokemus vieraanvaraisuus- ja tapahtuma-alalla -kehittämisohjelmassa kerätyn aineiston pohjalta (MERIT, 2025). Aineisto koostuu matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-alan työntekijöiden, esihenkilöiden ja yrittäjien verkkokyselyvastauksista sekä täydentävistä haastatteluista.

Alkukartoitus, johon vastasi yli sata alan esihenkilöä, yrittäjää ja työntekijää, osoittaa, että motivaation lähteet tunnistetaan hyvin. Ne liittyvät osaamisen kehittämiseen, itsensä toteuttamiseen ja hyvän tekemiseen muille. Näiden tekijöiden vahvistaminen on keskeistä esihenkilötyössä, sillä ne luovat perustan merkityksellisyyden rakentumiselle, sitoutumiselle ja työssä pysymiselle.

Kartoitus tuo esiin myös alan keskeisiä kehittämiskohteita, kuten yhteisöllisyyden rakentamisen, uramotivaation tukemisen, työn ja osaamisen yksilöllisyyden sekä tasapuolisen johtamisen. Nämä paikantavat konkreettisesti, missä kohdin esihenkilötyötä ja johtamiskäytäntöjä on tarpeen kehittää.

Aineisto osoittaa lisäksi, että merkityksellisyyden johtaminen ei tapahdu irrallaan toimintaympäristöstä. Lapissa, joka on Suomen kansainvälisesti vetovoimaisin matkailualue, työ rytmittyy vahvasti sesonkien mukaan. Kansainvälinen kasvu on lisännyt työvoiman tarvetta, mutta samalla sen saatavuudesta on tullut keskeinen haaste. Työvoiman vaihtelu, ulkomaisen työvoiman käyttö sekä käytännön järjestelyt kietoutuvat osaksi esihenkilötyötä. Näissä olosuhteissa merkityksellisyys on sidoksissa siihen, miten työ saadaan sujumaan.

Merkityksellisyys vahvistuu johtamista kehittämällä

MERIT-aineiston perusteella työn merkityksellisyys kytkeytyy johtamistilanteisiin, joissa palaute, kohtaaminen ja yhteinen suunta konkretisoituvat. Merkityksellisyyden mahdollistaminen edellyttää, että arjen pienet hetket ymmärretään työntekijäkokemuksen ja työssä sitoutumisen kannalta keskeisiksi. Esihenkilötyö kytkeytyy työn kokemiseen mielekkäänä, arvokkaana ja yhteiseksi koettuna.

Keskeiseksi haasteeksi nousee se, että merkityksellisyyttä pyritään johtamaan perinteisin keinoin, vaikka se mahdollistetaan päivittäisessä vuorovaikutuksessa. Tämä edellyttää johtamisosaamisen kehittämistä: tarve ei kohdistu pelkästään uusiin työkaluihin, vaan siihen, että esihenkilötyössä opitaan tunnistamaan ja johtamaan työssä syntyviä tilanteita merkityksellisyyden näkökulmasta.

Esihenkilöhaastattelut nostivat esiin myös tarpeen esihenkilökoulutukselle ja moninaisuuden johtamisen vahvistamiselle. Samalla aiemmin aineiston pohjalta muodostetut esihenkilöpersoonat (Angeria & Kemi, 2025; soveltaen Plaskoff, 2017) jäsentävät havaintoja siitä, miten merkityksellisyyttä johdetaan käytännössä erilaisissa tilanteissa ja toimintaympäristöissä, ja tarjoavat rakenteen esihenkilötyön kehittämistarpeiden tarkasteluun. Näitä persoonia on avattu tarkemmin aiemmassa Pohjoisen tekijät -blogissa.

MERIT-kehittämisohjelman valtakunnallisessa esihenkilövalmennuksessa tähän tarpeeseen vastataan Lapin ammattikorkeakoulun toteuttamissa verkkovalmennuksissa, joihin on kahden ensimmäisen toteutuskerran aikana osallistunut yli 130 alan esihenkilöä.

Valmennuksessa on mukana kymmenen johtaja- ja päällikkötason asiantuntijaa alan eri yrityksistä jakamassa osaamistaan ja kokemuksiaan. Dream Crew Academy – verkkovalmennuksessa kehitetään valmiuksia tunnistaa keskeisiä johtamistilanteita ja toimia niissä tarkoituksenmukaisesti. Samalla vahvistetaan ymmärrystä siitä, miten merkityksellisyys rakentuu yksilöllisesti ja miten se kytkeytyy työntekijöiden sitoutumiseen ja pitovoimaan.

Valmennuksissa syntynyttä ymmärrystä kootaan kesäkuussa lanseerattavaan esihenkilöille suunnattuun oppaaseen, jossa jäsennetään johtamistyön keskeisiä tilanteita ja niihin liittyviä käytännön oivalluksia merkityksellisyyden vahvistamiseksi.

Kirjoittajat työskentelevät MERIT – Merkityksellinen työntekijäkokemus vieraanvaraisuus- ja tapahtuma-alalla -hankkeessa.

Ajalla 1.9.2024-31.8.2026 toteutettavan Keski-Suomen ELY-keskuksen rahoitteisen hankkeen päähallinnoija on LAB-ammattikorkeakoulu, osatoteuttajat Lapin ammattikorkeakoulu ja Tampereen ammattikorkeakoulu.

Lähteet

Angeria, M. & Kemi, J. 2025. Matkailu- ja palvelualan työntekijät löytävät merkitystä työstään, mutta silti lähes puolet harkitsee lähtöä. Pohjoisen tekijät –

Lapin AMKin asiantuntijablogi. Viitattu 1.4.2026 Matkailu- ja palvelualan työntekijät löytävät merkitystä työstään, mutta silt i lähes puolet harkitsee lähtöä – Lapin ammattikorkeakoulu

Angeria, M & Kemi J. 2025. Matkailu- ja palvelualan esihenkilöt merkityksellisyyden mahdollistajana. Pohjoisen tekijät -Lapin AMKin asiantuntijablogi. Viitattu

6.4.2026. Matkailu- ja palvelualan esihenkilöt merkityksellisyyden mahdollistajana – Lapin ammattikorkeakoulu

Lips-Wiersma, M., & Morris, L. (2009). Discriminating between ’meaningful work’ and the ’management of meaning’. Journal of Business Ethics, 88, 491–511. Viitattu

1.4.2026  https://doi.org/10.1007/s10551-009-0118-9

MERIT – Merkityksellinen työntekijäkokemus 2025. Viitattu 1.4.2026 https://merkityksellinentyo.fi/

Plaskoff, J. 2017. Employee experience: the new human resource management approach, Strategic HR Review, Vol. 16 Nro 3 (2017), 136–141. Viitattu

1.4.2026 https://doi.org/10.1108/SHR-12-2016-0108.