LitM Saara Koho työskentelee asiantuntijana Lapin ammattikorkeakoulun Osallisuus ja toimintakyky -osaamisryhmässä ja KM Mika Karusaari asiantuntijana Vastuulliset palvelut -osaamisryhmän liikunnan tiimissä.

Lähtöpiste

Lapin AMKissa on käynnissä keskimäärin 150 tutkimus- ja kehittämishanketta (TKI), joiden tarkoituksena on hyödyttää lappilaisia yrityksiä ja muita organisaatiota sekä paikallisia ihmisiä tukemalla alueen elinvoiman ja hyvinvoinnin kasvua ja kehitystä.

Vaikka hankkeiden tavoitteena on nimenomaan auttaa paikallisia ihmisiä lisäämään osaamistaan tai yrityksiä viemään toimintaansa nykyistä pidemmälle, kohderyhmien mukaan saaminen voi olla vaikeaa. Lisäksi hankkeiden tarjoama käytännön hyöty voi jäädä kohderyhmille epäselväksi.

Lähdimme itse mukaan Digital Sport and Healthy Active Lifestyle Ecosystem –hankkeeseen hanketyön ensikertalaisina projektipäällikön ja asiantuntijan rooleissa. Tällä kirjoituksella haluamme tuoda esille, mitä ajatuksia yritysten mukaan saaminen hankkeeseen on herättänyt hanketyön tekemisen alkutaipaleella. Haluamme myös nostaa esille konkreettisia esimerkkejä siitä, mitä hankkeissa mukana oleminen voi tarjota yrityksille.

Reitti jargonista konkretiaan

Hankkeisiin ja niistä viestimiseen liittyy usein hanketyötä tekevien käyttämää ammattikieltä eli jargonia, jonka myötä niiden tavoitteet voivat kuulostaa yleviltä ilman esimerkkejä konkreettisista hyödyistä yrityksille. Siten kohderyhmien kynnys lähteä mukaan hankkeisiin tai osallistua niiden puitteissa järjestettyihin tapahtumiin voi olla korkea.

Kuten odottaa saattaa, myös Digital Sport -hankkeen suunnitelma sisälsi asiantuntijakieltä. Tiivistäen ja käytännönläheisesti kuvattuna hankkeen tavoitteena oli muun muassa toteuttaa yrityslähtöisiä kokeiluja, jotka tukevat Lapin yritysten liiketoimintaa.

Hankkeen pilotit, jotka keskittyivät etävalmennukseen ja havaintomotoriikkaan, vaativat toteutuakseen alueellisten yritysten mukaan saamista. Pilottien suunnittelun ensimmäinen vaihe olikin sopivien yritysten etsiminen ja mukaan saaminen. Huomasimme, että hanke ja sen tarjoama konkreettinen hyöty piti esitellä kullekin yritykselle yksilöllisesti. Tärkeimpänä hyötynä yrityksille korostimmemahdollisuutta asiantuntijatukeen ja uuden teknologian käyttämiseen heidän omassa liiketoiminnassaan. Oman työskentelymme kannalta oli tärkeää pitää myös mielessä, kuinka myös muut kuin mukana olleet yrityksen hyötyvät piloteista.

Yritysyhteistyön muodostamisen ensiaskeleet

Käytännössä yritykset saatiin mukaan siten, että hyödynsimme olemassa olleita yhteyksiämme ja tarjosimme yhteistyötä aktiivisesti yrityksille. Esimerkiksi ideat LähiTapiola Lapin kanssa tehtyyn etävalmennusjaksoon ja Fitgolfin kanssa toteutettuun tutkimukseen saivat alkunsa jo aiemmin tehdyn yhteistyön myötä. Toinen piloteista lähti liikkeelle puhtaasti yrityksen omasta tarpeesta ja toinen yhteisen ideoinnin seurauksena.

Havaintomme mukaan yritysyhteistyössä keskeistä on, että kehittämistarpeet tulevat yrityksiltä itseltään, jotta ne sitoutuvat yhteistyöhön ja kokevat saavansa konkreettista hyötyä. Yhteistyön aloittaminen eri yritysten kanssa konkretisoi meille, että yrityksillä ei välttämättä ole tietoa käynnissä olevista hankkeista. Tällöin haasteeksi voi muodostua se, kuinka tavoittaa kohdeyritykset ja viestiä niille hankkeista. Meidän kokemuksemme mukaan aktiivinen omien ja työyhteisön yhteyksien hyödyntäminen edesauttoi yritysten mukaan saamista.

Yhteistyön aloittamiseen liittyvä tärkeä oppi oli myös, että yritysten liiketoiminnan rytmi on usein nopeampi kuin hankkeiden eteneminen, ja yritysten tarpeet voivat muuttua jo hankkeen aikana. Osa piloteistamme jäikin kesken, kun yritysten tarpeet ja hankkeen tarjoamat mahdollisuudet eivät lopulta kohdanneetkaan. Tämä korosti meille perusteellisen yhteisen suunnittelun merkitystä yhteistyön alkuvaiheessa.

Yhteistyön anti matkakumppaneille, meille ja muille

LähiTapiola Lapin kanssa tehty etävalmennuksen pilotti toimi meille itsellemme hyvänä esimerkkinä yhteistyöstä, joka muodostui perusteellisen hankkeen esittelyn ja yhteisen suunnittelun tuloksena. Yrityksellä oli tahto lähteä mukaan hankkeeseen, mutta ei täysin selvää, mikä on hankkeen puitteissa mahdollista.

Päädyimme tarttumaan merkittävään ajankohtaiseen aiheeseen ja lähdimme edistämään yrityksen henkilöstön työhyvinvointia, sillä siitä huolehtiminen vähentää tutkitusti sairauspoissaoloja ja lisää työntekijöiden tehokkuutta (Pankkonen & Salonen 2025). Toteutimme yksilöllisiä hyvinvointivalmennusjaksoja ja lyhyitä yhteisiä hyvinvointituokioita työpäivien aikana. Lisäksi selvitimme työhön liittyviä kuormitustekijöitä, joten pilotin avulla yritys pystyy jatkossa kohdentamaan henkilöstön hyvinvointia tukevia toimia niihin, mitkä ovat tehokkaimpia ja tarpeellisimpia.

Hanketyön ensikertalaisille pilotti oli tärkeä osoitus siitä, kuinka montaa tahoa yksittäinen pilottikin voi hyödyttää. Mukana olleen yrityksen lisäksi pilotti tarjosi muillekin yrityksille konkreettisen esimerkin, kuinka tukea henkilöstön työhyvinvointia ja –kykyä. Lisäksi pilotti yhdistyi mukavasti opetukseen, sillä AMKin liikunnanohjaajaopiskelijat toimivat pilotissa hyvinvointivalmentajina. Opiskelijat pääsivät siis harjoittelemaan käytännön taitojaan oikeiden asiakkaiden kanssa ja saivat kokemusta yritysyhteistyöstä.

Koska hankkeemme ensisijaisena kohderyhmänä olivat urheilu- ja liikunta-alan yritykset, meidän oli tärkeää tarkastella pilottia myös niiden näkökulmasta koko prosessin ajan. Pilotin avulla alan yrittäjät saavat konkreettisen mallin siitä, millaisia yksilöllisiä ja helposti toteutettavia palveluita he voisivat jatkossa tarjota organisaatioille niiden henkilöstön hyvinvoinnin tukemiseksi.

Liikunta-alan yrittäjät voivat ottaa mallia myös etävalmennuspalveluiden tekniseen toteutukseen liittyvistä havainnoista. Kokemuksesta opimme, että asiakkaalle uutta teknologiaa käyttöönotettaessa kannattaa arvioida sen tuoma hyöty ja miten pitkäaikaista sen käyttö tulee olemaan. Nämä tekijät vaikuttavat käytettävän teknologian valitaan ja helpottavat teknologian käytön perustelua asiakkaalle.

Muita tärkeitä matkamuistoja yhteistyön tekemisestä

Fitgolfin kanssa toteutetussa tutkimuspilotissa tutkimme eri tasoisten golfin harrastajien silmänliikkeitä ja katseenkohdistumista puttauksen aikana. Katseenseurantateknologian avulla toteutettu kokeilu tarjosi käytännön hyötyä paitsi alueen valmennus‑ ja liikunta‑alan yrityksille, myös muilla aloilla toimiville yrityksille, jotka haluavat kehittää palvelujaan dataan perustuen. Samaa teknologiaa voidaan nimittäin hyödyntää myös muilla aloilla, kuten markkinoinnissa.

Ajatuksenamme oli, että pilotti madaltaa yritysten teknologian hyödyntämisen kynnystä, sillä se lisää tietoisuutta teknologian mahdollisuuksista osana valmennusta. Havahduimme kuitenkin siihen, että pilotti haastoi myös meitä itseämme uuden teknologian haltuunotossa ja avun pyytämisessä.

Pilotissa käytetyistä Tobii Pro 3 –laseista saadun datan analysointi ilman aikaisempaa kokemusta vaati valmiutta pyytää apua, mihin asiantuntijatyössä voi olla korkea kynnys. Avun pyytäminen osoittautui kuitenkin ainoaksi keinoksi päästä eteenpäin. Se tiivisti myös yhteistyötä oman organisaation sisällä. Tärkeä havainto olikin, että työskentelyssä kannattaa mahdollisuuksien mukaan hyödyntää muidenkin osaamista. Se on sekä hankkeen että yritysten etu.

Tuliaiset tulevaisuuteen

Digital Sport -hankkeessa kertyneet kokemukset osoittavat, että hanketyö on parhaimmillaan konkreettista ja yrityslähtöistä yhdessä tekemistä. Tärkeää on, että yhteistyö syntyy yritysten todellisista tarpeista ja tuottaa niille lisäarvoa. Hanketyöntekijöiden tulee osata viestiä hankkeista selkeällä kielellä ja olla valmiita käymään perusteellisia, yrityskohtaisia keskusteluja hankkeiden tarjoamista realistisista mahdollisuuksista.

Ensikertalaisen innolla koko hankkeen toimenpiteisiin osallistuminen ja ennakkoluuloton yhteistyön aloittaminen yritysten kanssa mahdollistaa itselle oppimisen työskentelyn aikana. Havaintojemme mukaan myös hankkeen perusasioiden, kuten hankesuunnitelman ja tehtyjen toimenpiteiden, kriittinen tarkastelu ja oman työskentelyn reflektointi esimerkiksi blogikirjoituksen kautta voivat edesauttaa omaa oppimista.

Tulevaisuuden hanketyöskentelyn näkökulmasta tämä onkin kannattavaa, sillä oppimishaluinen ja hyvää yhteistyötä tekevä asiantuntija on mielekäs yhteistyökumppani jatkossakin. Yritykset hyötyvät hankkeista, joiden asiantuntijat ymmärtävät yritysten tarpeita ja osaavat tarkastella hankkeiden tarjoamia mahdollisuuksia sekä monipuolisesti että kriittisesti. Sitä kautta hankkeet tarjoavat yrityksille tietoa ja tilaisuuden koko aluetta hyödyttävien palveluiden tuottamiseen, kilpailukyvyn vahvistamiseen sekä liiketoiminnan kehittämiseen.

Haastamme muutkin hanketyöntekijät tarkastelemaan aktiivisesti omaa hankematkaansa ja pohtimaan, miltä hankkeet näyttävät yrityksille ja miten yhteistyötä tehdään kohti konkreettista lopputulosta. Laadittu matkasuunnitelma ja siihen tuleviin muutoksiin suhtautuminen vaikuttavat matkan onnistumiseen.

Lähde

Pankkonen, Otto & Salonen, Laura 2025. Työterveyslaitoksen uutinen 24.9.2025. Viitattu 13.2.2026: https://www.ttl.fi/ajankohtaista/uutinen/tyoterveyslaitoksen-tutkimuskatsaus-syyskuu-2025?utm_source=copilot.com