Työpaketissa kehitetään Arctic Sport -verkoston etäliikunnanohjauksen ja -valmennuksen osaamista. Tavoitteena on vahvistaa liikuntapalveluiden saavutettavuutta erityisesti Lapissa sekä tukea liikunta-alan digitalisaatiota ja siihen liittyvää liiketoimintapotentiaalia.

Hankkeessa toteutetaan kolme pilottikokeilua, joissa testataan etäohjauksen ja -valmennuksen toimintamalleja. Mukana ovat kunnat, seurat, pk-yritykset ja paikalliset asukkaat. Piloteissa hyödynnetään olemassa olevaa teknologiaa ja tarvittaessa tehdään pienhankintoja.

Tulokset:

• Mallinnus etäliikunnanohjauksesta Arctic Sport -verkostolle
• Uusia mahdollisuuksia liikuntapalvelujen tarjoamiseen ja yritystoimintaan Lapissa
• Teknologian testaus- ja kehitysalusta yrityksille

Työpaketista vastaa asiantuntija Mika Karusaari (mika.karusaari@lapinamk.fi).

CASE Aslakin liike -kuntosali

Digital Sport -hankkeessa toteutettu pilotti Kittilässä yhdisti Aslakin liike -kuntosalin, Lapin AMKin ja Kittilän kunnan kehittämään verkkokursseja ikäihmisille fyysisen hyvinvoinnin tukemiseksi. Yrittäjä Juuso Laitisen vetämä kuntosali toimii hankkeen keskiössä, ja yhteistyössä liikunnanohjaajaopiskelijan kanssa luotiin monipuolista videomateriaalia eri tasoisille liikkujille. Kurssien tavoitteena on parantaa ikäihmisten jaksamista ja lisätä sosiaalista vuorovaikutusta. Verkkokurssit julkaistaan vuoden 2025 aikana, ja jatkossa niitä voidaan laajentaa muille kohderyhmille sekä kehittää yritysyhteistyötä ja tilojen tehokasta käyttöä.

Työpaketissa on perustettu hankehautomo Project Lab, joka tarjoaa asiantuntijatukea ideoiden jatkojalostamiseen ja yhteistyökumppanien tunnistamiseen Lapin alueella. Hautomopalveluja voivat hyödyntää kunnat, yritykset, seurat ja opiskelijat. Project Labin toiminnan pohjana ovat yhteistoiminnalliset verkkotyöpajat, jotka ovat kaikille avoimia. Työpaketista vastaa lehtori Kaisa Pyykkönen (kaisa.pyykkonen@lapinamk.fi).

Project Labin toimintaprosessi pähkinänkuoressa:

1. Kerätään Lapin alueen toimijoilta kehittämisideoita.
2. Valitaan kehittämisideoista sopivia aiheita jatkojalostukseen.
3. Kirkastetaan kehittämisidean aihe hankkeeksi, etsitään sopivia kumppaneita sekä rahoitusta.
4. Kirjoitetaan hankesuunnitelma.
5. Haetaan rahoitusta.

Työpaketissa tuotetaan hankeideoinnin tekoälyä hyödyntävä työkalu. Tavoitteena on pilotoida hankeideoinnin työkalua syksyllä 2025 muun muassa verkkotyöpajoissa sekä julkaista työkalu kaikille avoimesti saataville.

Project Labin toimintaprosessin kautta useampi kehittämisidea on päätynyt jo eteenpäin rahoitushakuihin ja osa ideoista on vielä haudutettavana. Project Lab voi auttaa myös pienempien kehittämisideoiden edistämisessä ja ohjata työelämän toimeksiantoja esimerkiksi opiskelijoille harjoittelun tai opinnäytetöiden aiheiksi.

Työpaketissa toteutetaan kolme tutkimuspilottia, joiden tavoitteena on luoda uusia toimintamalleja ja palveluja yrityksille sekä lisätä niiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatiovalmiuksia​. Tarkoituksena on, että pilottien tutkimustuloksia voidaan hyödyntää jatkossa käytännössä yritysten toiminnassa, esim. valmentajien työkaluna. Työpaketista vastaa asiantuntija Saara Koho (saara.koho@lapinamk.fi).

CASE Katseenkäyttäytymisen tutkiminen FitGolfin kanssa

Tutkimuspilotissa tutkittiin eri tasoisten golfaajien katseenkäyttäytymistä puttauksessa. Tutkimuspilotti toteutettiin yhdessä paikallisen yrityksen, FitGolfin, kanssa. Tutkimuspilotin tarkoituksena oli tuottaa paikallisia yrittäjiä hyödyttävää tutkimustietoa havaintomotoriikasta ja innostaa yrittäjiä kehittämään toimintaansa ja palveluitaan teknologian ja tutkimustiedon avulla.

Puttauksista tarkasteltiin seuraavia muuttujia: 1) lyöntilinjan piirtäminen katseella pallosta reikään ennen lyöntiä, 2) katseen säilyminen lyöntilinjalla, kun maila lähestyy palloa, 3) katseen kohdistuminen palloon ennen lyöntiä ja 4) katseen kohdistuminen palloon lyönnin alkaessa (eli mailan liikkeen alkaessa). Kahden ensimmäisen muuttujan osalta tarkasteltiin, miten lyhyt valmennustuokio vaikuttaa muuttujiin.

Tutkimukseen osallistui 9 vapaaehtoista golfin harrastajaa, jotka luokiteltiin golf-tasoituksen mukaan: tasoitus alle 10 (n = 2), tasoitus alle 20 (n= 5) ja tasoitus 20 tai yli (n = 2). Tutkittavat suorittivat puttauksia katseenkäyttäytymistä seuraavat Tobii Pro Glasses 3 -lasit silmillään. Mittaukset toteutettiin sisätiloissa tekonurmella. Puttausmatka oli 4 metriä. Tutkittavat suorittivat aluksi 10 puttausta omalla puttaustyylillään (pre). Tämän jälkeen tutkittaville annettiin ohjeet puttauksen suorittamiseen. Kaikille tutkittaville annettiin sama ohjeistus. Ohjeistuksen jälkeen tutkittavat tekivät uudestaan 10 puttausta, joiden aikana heitä kehotettiin noudattamaan juuri saamiaan ohjeita (post). Jokaiselta pelaajalta valittiin analysoitavaksi yksi puttaus (lyönti), joka osui reikään.

Tulokset

• Lyöntilinjan piirtämisen osalta tuloksista voitiin havaita tasoitukseen viittaavia trendejä. Kumpikin parhaimman tasoituksen omaavista pelaajista alkoi piirtää katseella lyöntilinjaa ohjeistuksen saamisen jälkeen. Keskimmäisen tasoituksen pelaajista kaksi viidestä alkoi myös piirtää lyöntilinjaa katseellaan ohjeistuksen jälkeen. Nämä pelaajat olivat sellaisia, jotka tutkimuksessa mukana olleen valmentajan mukaan ovat tasoitukseensa nähden hyviä puttaajia. Lyöntilinjan piirtämistä katseella ei ollut havaittavissa lopuilla tämän ryhmän eikä alhaisimman tasoituksen pelaajilla.
• Valmennuksen vaikutus katseen säilymiseen linjalla lyönnin aikana vaikuttaa olevan yksilöllistä. Tuloksista ei voida havaita selkeitä tasoitukseen viittaavia trendejä tämän muuttujan suhteen.
• Myöskään katseen kohdistumisen osalta tuloksista ei voida havaita yhtä selkeää tasoitukseen viittaavaa trendiä. Osalla tutkittavista ei voitu erottaa kumpaakin tarkastelupistettä: 1) pelkkää katseen kohdistumista palloon ennen lyönnin alkamista ja 2) sitä seurannutta uutta katseen kohdistusta, jonka aikana maila lähti liikkeelle. Tällaisilla pelaajille katse pysyi yhtäjaksoisesti samassa pisteessä ennen lyöntiä ja sen alkaessa. Kummallakin alhaisimman tasoituksen pelaajilla yhden tarkastelupisteen aikainen katseenkohdistumisen kesto oli alle 100 ms, muutoin kaikilla pelaajilla kaikkien tarkastelupisteiden aikaisten katseen kohdistusten kesto oli vähintään 100 ms.

Pilotin hyödyt muille yrityksille. Tämä tieto on suoraan hyödynnettävissä mukana olleen yrityksen omassa valmennustyössä, mutta se tarjoaa käytännön hyötyä kaikille alueen valmennus‑ ja liikunta‑alan pk‑yrityksille, jotka haluavat kehittää palvelujaan kohti yksilöllisempää, dataan perustuvaa ohjausta. Katseenseurantateknologian käyttö soveltuu myös muihin lajeihin ja palveluihin, kuten palloilulajeihin, ammuntaan sekä kuntoutukseen, ergonomia‑analyyseihin ja markkinointiin. Tämän myötä pilotilla on potentiaalia laajentaa katseenseurannan hyödyntämistä useiden pk‑toimijoiden palveluihin ja lisätä Lapin asemaa teknologiaa hyödyntävän valmennuksen edelläkävijänä ja palveluiden tuottajana. 

CASE Silmädominanssin tutkiminen Silmäaseman kanssa

Tutkimuksen tekemissä olivat mukana Silmäasema ja Santasport Lapin Urheiluopisto. Tutkimuksessa pilotoitiin testimenetelmiä silmädominanssin tutkimiseksi. Lisäksi tutkiin vahvan ja heikon silmädominanssin vaikutusta motorisiin suorituksiin sekä vilkkuvien Senaptec Strobe -lasien käyttöintervention vaikutusta havaintomotoriikkaan. Kyseisten lasien avulla pyritään harjoituttamaan näköaistia ja aivojen toimintaa liikunta- ja urheilusuorituksissa.

Interventiotutkimus toteutettiin syksyn 2024 ja kevään 2025 välisenä aikana. Siihen osallistui 16-vuotiaita liikunnallisia ja urheilullisia nuoria. Pilottia ja sen tuloksia esiteltiin 31.10.2025 Pelisilmä 2 -seminaarissa Rovaniemellä. Strobe-lasien käytön vaikutus reaktioaikaan vaikuttaa lupaavalta ja stroboskooppinen harjoittelu voi olla osa valmentajan työkalupakkia, kun halutaan kehittää urheilijan pelisilmää. Lasien käytöllä osana yksilöllistä harjoittelua voidaan haastaa urheilijan havainnointikykyä ja kehittää keskittymiskykyä.

Silmäasema kehittää urheilijoiden näöntestausta ja tämän tutkimuksen tulokset ovat tärkeä työkalu kyseisessä työssä. Tutkimus on ollut antoisa kokemus myös Lapin AMKin ja Santasportin asiantuntijoille havaintomotoriikan ymmärryksen ja tutkimuksen toteuttamisen näkökulmasta.

Jatkossa Strobe-laseja ja ymmärrystä havaintomotoriikasta voidaan hyödyntää esimerkiksi valmennuksessa ja tutkimuksen tekemisessäkin. Pilotin myötä yrityksille on tarjolla selkeä malli ja harjoitusohjelma, miten teknologiaa voidaan hyödyntää esimerkiksi taito- ja yksilövalmennuksessa, lajikohtaisessa harjoittelussa sekä kuntoutuksen ja hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. Kannustamme yrityksiä ja muita toimijoita olemaan yhteydessä, jotta voimme ideoida yhdessä ja räätälöidä lasien käyttömahdollisuuksia!

Lue Iltalehden kirjoittama artikkeli tutkimuspilotista!

CASE Voimalevyn validointitutkimuksen pilotointi

Tutkimuksessa pilotoitiin tutkimusmenetelmiä Lapin AMK Sports Labilla olevan Desmotec Eboard -voimalevyn validointia varten. Mittauksia tehtiin kolmella eri voimalevyllä. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin kiihtyvyysanturin ja videoanalyysisovelluksen luotettavuutta ja käytettävyyttä valmennuksen apuna. Tutkimuksen toteutukseen ja tulosten analysointiin osallistui Lapin AMKin liikunnanohjaajaopiskelijoita.

Validointitutkimuksen jälkeen valmennuksen sekä kuntoutuksen ammattilaiset ja yrittäjät voivat hyödyntää laitteita työssään niistä saatavan objektiivisen palautteen myötä. Pilotti antoi valmiuksia toteuttaa validointitutkimuksia myös jatkossa, joten toimijoiden omia laitteiden tai välineiden luotettavuutta on myös mahdollista arvioida.