Kirjoittajat: Sanna Viinonen, YTM, lehtori, Osallisuus ja toimintakyky, Lapin ammattikorkeakoulu; Mirva Moisanen, KM, projektipäällikkö, Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia; Janne Hirvonen, erityisasiantuntija, Lapin ammattikorkeakoulu ja Marko Palmgren, YTM, erityisasiantuntija, Lapin ammattikorkeakoulu.

Miten hankkeen todelliset vaikutukset saadaan näkyviin suunnitelmista toteutukseen ja arviointiin? Yhdenvertaiset koulutuspolut Lapin alueella -hankkeessa pilotoitiin looginen viitekehys (Logical Framework Approach LFA) -menetelmän käyttöä hankkeen suunnittelussa, väliarvioinnissa ja loppuarvioinnissa. Kokemukset osoittavat, että menetelmä auttaa jäsentämään monitoimijaista kehittämistyötä, tukee yhteistä suuntaa ja tekee näkyväksi sen, mitä hankkeessa on aidosti saatu aikaan.

Tässä blogiartikkelissa tarkastelemme kokemuksia LFA:n käytöstä hankkeen eri vaiheissa.

Looginen viitekehys LFA ja sen käyttö

Logical Framework Approach -menetelmä eli loogisen viitekehyksen lähestymistapa (LFA) kehitettiin 1960–70-lukujen taitteessa Yhdysvalloissa konkretisoimaan hankkeiden valmisteluprosessia ja loogista rakennetta. Nykyään LFA on yksi menetelmistä, joita ohjeistetaan käyttämään esimerkiksi eurooppalaista kilpailtua tutkimusrahoitusta haettaessa.

LFA on projektien suunnittelun, seurannan ja arvioinnin työkalu, jonka avulla hankkeen tavoitteet, toimenpiteet, tulokset ja vaikutukset kuvataan loogisena rakenteena. LFA-työskentelyssä keskeistä on jäsentää projektin tavoitteet, tulokset, toimenpiteet, mittarit sekä kartoittaa riskit. LFA-menetelmästä on lukuisia erilaisia sovelluksia ja toimivia toteutusesimerkkejä (Ks. Helameri ym., 2022; The Logical Framework, 1971). Menetelmän avulla hankesuunnittelussa ja -toteutuksessa voidaan varmistaa, että hankkeen osaset ovat johdonmukaisia ja sen eteneminen on seurattavissa ja arvioitavissa systemaattisesti.

LFA:n soveltaminen Yhdenvertaiset koulutuspolut Lapin alueella -hankkeen suunnittelussa

LFA-menetelmä on ollut kiinteästi käytössä ESR+ rahoitteisen Yhdenvertaiset koulutuspolut Lapin alueella -hankkeen (2024–2026) suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Hankesuunnittelu toteutettiin useassa muutaman tunnin pituisessa Teams-työpajassa yhdessä hankkeen viiden toteuttajan ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Työpajoissa määriteltiin LFA-prosessin mukaisesti hankkeen kehittämistavoitteet, tarkoitus, osatulokset, toimenpiteet ja tulosmittarit. LFA-matriisin pohjalta hankkeelle muotoiltiin hanketoteuttajien yhteinen hankesuunnitelma. Valmiin suunnitelman pohjalta jaettiin toteuttajille roolit ja vastuut. Esimerkiksi hankkeen päätoteuttaja (Lappia) ja osatoteuttajat (Lapin AMK, Opiskelijakunta Rotko, REDU ja Peräpohjolan opisto) määriteltiin noin kuukausi ennen hankehakemuksen jättämistä.

Hankkeen suunnittelutyöpajoissa edettiin menetelmän mukaisesti ongelma-analyysin pohjalta tavoiteanalyysiin. Ongelma- ja tavoiteanalyysien avulla saatiin kartoitettua kehittämisteemaan liittyvät kehittämiskohteet sekä yhteiset tavoitteet. Tavoitteista valittiin yhteisellä päätöksellä se keskeinen tavoite eli projektin tarkoitus, johon koko hankkeella oli tarkoitus hakea parannusta. Hankesuunnitelma muotoiltiin työpajoissa tavoiteanalyysin pohjalta, joka varmisti, että koko hankkeen toteutus tavoitteineen, tuloksineen ja toimenpiteineen oli linjassa ja tähtäsi projektin tarkoituksen toteutumiseen.

LFA-työpajoissa tunnistettiin toimijoita yhdistäviksi seikoiksi muun muassa alueen elinkeinon jatkuvan oppimisen tarpeisiin vastaaminen sekä yhdenvertaisten ja joustavien opiskelumahdollisuuksien tukeminen. Ongelma- ja tavoiteanalyysien perusteella osatavoitteeksi muotoutui muun muassa joustavoittaa hankkeen kohderyhmien yksilöllisten ja omannäköisten koulutuspolkujen rakentamista. Tällä tavoitteella pääsisimme työskentelemään sekä ammatillisella toisella että korkea-asteella huolimatta koulutusasteisiin liittyvistä eroistamme. Osatavoitteeksi muotoutui myös opiskelijoiden koulutussiirtymiin liittyviä kehittämistarpeita. Hankkeen toteutukseen sisälletyistä osatavoitteista muotoiltiin hankkeen työpaketit, jotka toteutettiin sekä yhteisinä että toteuttajakohtaisina osatoteutuksina.

Yhteisen työpajatyöskentelyn jälkeen koostimme tavoitteita, jotka kohdistuivat pääasiallisesti yhdenvertaisten koulutusmahdollisuuksien lisäämiseen, joustavien opintopolkujen kehittämiseen sekä työelämän ja elinkeinon osaamistarpeisiin vastaamiseen paikallisesti ja Lapin alueella. Kuten hankesuunnittelussa aina, tavoitteiden saavuttamiseksi määriteltiin loogisesti etenevät työpaketit. Päädyimme jakamaan työpaketit vielä pilotteihin, joihin osallistuisimme osatoteuttajakohtaisesti. Hankkeesta tuli suuri ja monitahoinen.

Yhdenvertaiset koulutuspolut Lapin aluella –hankkeen tavoitteet

Yhdenvertaiset koulutuspolut Lapin alueella –hankkeen tavoitteet olivat laajat. Viiden toimijan hankkeesta näin voisi ajatellakin. Hankkeemme tavoitteena oli edistää koulutuksessa aliedustettujen ryhmien ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien yhdenvertaisia ja saavutettavia koulutusmahdollisuuksia Lapissa, joustavoittaa yksilöllisten koulutuspolkujen rakentamista sekä vastata työelämän muutoksista aiheutuviin osaamistarpeisiin, edistää työyhteisöjen monimuotoistumista ja opiskelijoiden kiinnittymistä lappilaisiin yrityksiin sekä edistää heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä ja taklata Lapin kohtaanto-ongelmaa. Loimme käytännön toteutuksesta yksityiskohtaisen toimenpidekartan selkeyttämään hanketta.

LFA-rakenne oli apunamme tarkentamassa pilottien sisällöllistä koostamista. Hankesuunnitteluvaiheessa se ohjasi indikaattoreiden valintaa. Piloteissa keskeistä oli jakaa ja konkretisoida tavoitteita toteuttajakohtaisiksi ja yhteiskehittämistä vaativiksi toimenpiteiksi. LFA-rakenne pakotti hanketta suunnittelevat kirkastamaan, mitä ollaan tekemässä ja miksi. Näin hanke pysyi laajuudestaan huolimatta johdonmukaisena.

Indikaattoreiksi valikoituivat rahoitusinstrumentin mukaisesti sekä henkilö että yritysindikaattorit. Hankkeen toteutumisen seuranta tehtäisiin yhteisissä hankepäivissä, mutta myös osatoteuttajittain Sosiaalisen kädenjäljen hankeperheen erityisasiantuntijoiden tuella.

LFA väliarviointityökaluna hankkeen toteutusvaiheessa

Palasimme osatoteuttajajoukolla hyväksi koettuun LFA-työskentelyyn hankkeen puolivälissä hankkeen edetessä ns. täyttä höyryä. Lapin sosiaalinen kädenjälki -hankeperheessä oli kokemusta ja osaamista LFA-menetelmän käyttämisestä ja pyysimme Lapin AMKn erityisasiantuntijoita avuksemme kokoamaan ajatuksia ja pohtimaan hankkeen kokonaistilannetta.

Ohjausryhmän ja sidosryhmien palaute hanketoteutuksesta oli ollut hyvää, mutta toivoimme yhteistä ryhmähankkeen yhteistä laajaa keskustelua suunnasta ja halusimme varmistaa tavoitteidemme toteutumista. Väliarviointipäivä toteutui lopulta noin vuosi ennen hankkeen päätöstä. Väliarviointipäivään koostettiin hankesuunnitelman ja toimenpidekartan pohjalta LFA-matriisi tukemaan arviointikeskustelua. Arviointipäivänä koko hankkeen henkilöstö (kuva 2) oli läsnä Lapin AMKin Rovaniemen kampuksella.

Kuva 1. Hankkeen toteuttajat ja Lapin AMK:n erityisasiantuntijat väliarviointipäivässä.

Väliarviointipäivässä käytiin LFA-matriisin avulla läpi kaikki se, mitä oli tehty ja havaittiin ne kohdat, jotka olivat jääneet joko huomiotta tai niitä ei ollut edistetty riittävästi. Totesimme, että väliarvioinnin jälkeen on aikaa tehdä korjausliikkeitä. Väliarviointi tuotti erilaisia suunnanmuutoksia: hankkeen osatoteutuksissamme jätettiin muun muassa muutoshakemus ja mukaan otettiin uusi kehittäjäopettaja ammatilliselle toiselle asteelle yhteisten aineiden opetuksen kehittämiseen.

Väliarvioinnissa hanketta tarkasteltiin syvällisesti ja yhteinen keskustelu ja yhteisen tilannekuvan luominen koettiin antoisaksi. Väliarvioinnissa katsottiin hankkeessa sekä taakse- että eteenpäin ja näin piirtyi ajantasainen myös jokaisen toteuttajan osalta. LFA-matriisi toimi hankkeen loppuajan muistilistana asioista, joihin on erityisesti kiinnitettävä vielä huomiota. Projektijohtamisen näkökulmasta yhteinen LFA-lähtöinen koonti ja hankkeen tarkastelu oli arvokas tuki.

LFA loppuarviointityökaluna hankkeen loppuvaiheessa

Palasimme LFA-työskentelyyn hankkeen loppumetreillä. Tuolloin loppuarviointi oli katsetta ajassa taaksepäin. Keskusteluissa ei väliarvioinnin tapaan menty syvälle, vaan nyt tarkistettiin olivatko asiat, joihin väliarvioinnissa kiinnitettiin huomiota, toteutuneet. Loppuarvioinnin yhteydessä koostettiin kokonaiskäsitystä hankkeesta loppuraportin asiakohtien mukaisesti sekä hankkeen ohjausryhmän viimeistä kokousta varten että toteuttajien omien loppuraporttien laatimisen tueksi.

Loppuarviointi tuotti kokonaiskäsityksen hankkeen tilasta ja sen ajankohta paria kuukautta ennen hankkeen päättymistä oli varsin sopiva. Arviointipäivänä olivat kaikki hanketoimijat läsnä Lapin AMK:n Kemin kampuksella.  Hanketoteuttajat saivat keskittyä ohjattuun keskusteluun ja arvioinnin fasilitoijat kirjasivat keskustelua ylös.

Lopuksi: LFA:n hyödyt Yhdenvertaiset koulutuspolut Lapin aluella –hankkeelle

Yhdenvertaiset koulutuspolut Lapin alueella -hanke toimi pilottina LFA-mallin hyödyntämisessä hankkeen eri vaiheissa valmistelusta hankkeen päättämiseen. Malli on varsin toimiva usean toteuttajan hankkeessa, jossa toimenpiteiden kirjo oli laaja ja niiden yhteensovittaminen on erittäin tärkeä hankkeen tarkoituksen saavuttamiseksi.

LFA-työkalu oli hyödyllinen hankkeen eri vaiheissa. Keskeinen etu on se, miten työkalun avulla on mahdollista selkeyttää tavoitteita ja syy–seuraussuhteita. Näin myös hankkeen vaikuttavuutta ja toimia arvioivien mittareiden määrittely helpottui. Työkalu toi myös riskit näkyviksi ja valmisti kaikkia hankkeessa mukana olevia pohtimaan niitä osaltaan varhaisessa vaiheessa.

LFA-työskentely helpotti ja paransi raportointia sekä mahdollisti hanketoteuttajien yhteisen virittäytymisen samaan suuntaan eri vaiheissa hanketta. Näin myös päätöksenteko suunnitelluista toimenpiteistä ja niiden ajoituksesta on pääosin tukenut tavoitteiden ja erityisesti hankkeen tarkoituksen saavuttamista. Totesimme myös haasteet ja niistä keskustelua helpotti ulkopuolisten asiantuntijoiden tuella loogisen viitekehyksen mukaisesti rakennettu hankeprosessi.

Kaiken kaikkiaan LFA helpotti erityisesti loppuvaiheessa hankkeen raportointia ja vahvisti yhteistä ymmärrystämme hankkeen kulusta ja tavoitteiden saavuttamisesta.

Hankeinfo

Yhdenvertaiset koulutuspolut Lapin alueella -hanke oli viiden osatoteuttajan ryhmähanke, jossa Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia toimi päätoteuttajana. Hanke oli suurehko ja se suunniteltiin ja sen toteutusta seurattiin LFA-suunnittelu- ja arviointi työkalulla. Käsittelimme tässä artikkelissamme kokemuksia LFA-menetelmän soveltamisesta ja käytöstä läpi koko hankeprosessin esimerkkinämme ESR+ 4.2 Uutta osaamista työelämään erityistavoitteen hankkeemme Yhdenvertaiset koulutuspolut Lapin alueella.

Lähteet

Helameri, E., Krastina, A. & Raasakka, E. 2023. EU Project Planning and Management Handbook.  Viitattu 19.5.2026. EU Project Planning and Management Handbook by Lapin AMK – Issuu

The Logical Framework. 1971. Practical Concepts Incorporated. Washington D.C. Viitattu 19.5.2026 Wayback Machine