FT Mirva Juntti on Lapin ammattikorkeakoulun vastuullisuuspäällikkö ja Reetta Rekonen tradenomi.

Oppimisen tutkimus osoittaa, että ihmiset omaksuvat tietoa eri tavoin. Multimediaoppimisen teoria korostaa, että monikanavaisuus, eli kuva, ääni ja teksti yhdessä tukevat ymmärtämistä tehokkaammin kuin pelkkä teksti (Mayer & Fiorella, 2021). Parhaimmillaan eri aineistotyypit muodostavat yhtenäisen, monikanavaisen kokonaisuuden, jossa sama sisältö on tarjolla eri muodoissa eri käyttötilanteisiin. Audiovisuaalinen sisältö voi tehdä asiantuntijatiedosta helpommin hahmotettavaa, erityisesti silloin kun tarvitaan konkretiaa ja käytännön esimerkkejä.

Tekoäly on tuonut audiovisuaalisen sisällön tuotantoon uusia mahdollisuuksia. Synteettistä puhetta, virtuaalisia esiintyjiä ja automaattisesti editoituja videoita voidaan luoda ilman aiempaa kokemusta tai osaamista. Tässä blogissa tarkastellaan, miten asiantuntijasisältöä voidaan muokata tekoälyn avulla videoiksi sekä millaisia mahdollisuuksia ja haasteita tähän liittyy. Tässä blogissa kuvataan myös kokeilu, jossa kolmea tekoälytuotantoon sopivaa ohjelmaa sovitettiin asiantuntijaviestinnän tarpeisiin tilanteessa, missä käyttäjillä ei ollut aikaisempaa käyttäjäkokemusta tekoälyvideoita tuottavista ohjelmista tai videoinnista.

Tekoäly tukee ymmärtämistä

Videointi tekee parhaimmillaan abstraktista tiedosta konkreettista. Se konkretisoi etenemisen ja auttaa hahmottamaan, miten toimia käytännössä (Kiikeri, 2026). Tutkimusten mukaan tekoälyllä tuotetut videot tuottavat yhtä hyviä oppimistuloksia kuin perinteiset opetusvideot (Leiker et al., 2023; Arkün-Kocadere & Çağlar-Özhan, 2024).

Samalla monet käyttäjäkokemusta rakentavat asiat, eli pedagoginen rakenne, puheen laatu ja eleiden visuaalisuus sekä synteettisen esiintyjän uskottavuus jäävät ihmisen tekemää videota heikommaksi (Netland et al., 2025).

Käytännön kokeilu: asiantuntijasisältö videoksi

Tätä blogia varten tehdyn kokeilun tarkoituksena oli testata, miten asiantuntijasisältöä voidaan muokata lyhyiksi videoiksi tekoälytyökaluilla. Aineistona käytettiin hyvän hallinnon käsikirjan teemoja.

Työkaluiksi valittiin kolme erilaista tekoälyavusteista videotuotanto-ohjelmaa. Videoihin kokeiltiin liittää erilaisia elementtejä; avatareja, synteettistä ääntä ja kuvapankkimateriaalia. Tuotanto tehtiin ilmaisilla versioilla, mikä rajoitti joitakin ohjelman toiminnallisuuksia ja kokeiluun käytettävää aikaa. Valmiita videoita arvioitiin suhteessa toisiinsa sekä perinteisellä videotuotannolla tehtyyn tuotantoon. Tarkastelun kohteena olivat lopputuloksen rakenne, visuaalisuus, puhe ja uskottavuus. Arvio perustui videoiden laatijoiden havaintoihin sekä videoiden keskinäiseen vertailuun.

Ohjelmistovalinta vaikuttaa kokemukseen

Tekoälyavusteisen videotuotannon tueksi on tullut nopeasti erilaisia ohjelmia, joissa on hieman toisistaan poikkeavia toiminnallisuuksia. HeyGenin kerrotaan soveltuvan erityisesti avatarvideoiden tuottamiseen. Työkalussa käyttäjä voi valita virtuaalisen esiintyjän, lisätä sille käsikirjoituksen sekä määrittää puheen, kielen ja visuaalisen ilmeen. Synthesian etuna mainitaan sen laaja kielivalikoima. Ohjelmiston kerrotaan sopivan erityisesti organisaatioiden koulutus-, perehdytys- ja sisäiseen viestintään tarkoitettuihin avatarvideoihin. Pictory puolestaan muuntaa tekstin, käsikirjoituksen, esityksen tai verkkosisällön kuvapohjaiseksi videoksi. Työkalu rakentaa tekstistä kohtauksia, ehdottaa tai tuottaa visuaalista materiaalia, sekä lisää sopivan puheäänen ja tekstitykset. Käyttäjä voi valita kuvituskuvat kuvapankista, käyttää omia kuvia tai videoita taikka hyödyntää näiden yhdistelmiä. Tämä ohjelma toimii hyvin silloin, kun tavoitteena on tehdä asiantuntijasisällöstä videoita ilman avatarta.

Ensimmäinen video tehtiin HeyGenillä, ja avatar upotettiin tekstin lomaan. Videoon valitun avattaren antama vaikutelma on kohtuullisen realistinen ja sen käyttämä kielimalli kasvonilmeineen yllättävän hyvä. Avattaren lisäarvo pelkkään tekstiin nähden jää kuitenkin epäselväksi, ja se vie paikoin jopa huomiota pois itse asiasta.

Oho! Tämä YouTube-upotus ei näy, koska et ole hyväksynyt markkinointievästeitä. Hyväksy markkinointievästeet.

Videoupote 1. Tekoälyavusteinen videotuotanto, case 1: Heygen. Mikäli upote ei evästevalinnoistasi johtuen näy, katso se Youtubessa: https://youtu.be/_Bu8yUnEndg

Toisen videon tuotannossa käytettiin kahta ohjelmaa yhdessä. Avatar luotiin HeyGenillä, ja Synthesiaa käytettiin diaesitysmäisen, koulutusvideolle tyypillisen rakenteen rakentamiseen. Lopputulos on kielimalliltaan kohtuullisen selkeä ja luentomainen esitys. Virtuaalinen avatar, joka oli edelliseen tapaan upotettavissa diaan, auttoi kyllä jossain kohdissa jäsentämään sisältöä, mutta useimmiten se oli edelleen tarpeeton. Tekstimäärä olisi pitänyt rajata tarkemmin, jotta puhe ja visuaalinen materiaali eivät olisi kilpailleet katsojan huomiosta.

Oho! Tämä YouTube-upotus ei näy, koska et ole hyväksynyt markkinointievästeitä. Hyväksy markkinointievästeet.

Videoupote 2. Tekoälyavusteinen videotuotanto, case 2: Heygen & Synthesia. Mikäli upote ei evästevalinnoistasi johtuen näy, katso se Youtubessa: https://youtu.be/SfCKN4nNFA0?si=CZajJAe-UUyX7KK0

Pictorylla tuotettu, kolmas video tuntui helpommin lähestyttävältä. Avattaren sijasta asiaa taustoitti kertojan ääni ja kuvitus rakentui vaihtuvien kuvien varaan. Kuvapankkimateriaali oli tässä yhteydessä pelkästään tekoälyn valitsema, vaikka ohjelma sallii myös käyttäjän omien kuvien käytön. Myös puhe oli tässä kokeilussa synteettinen, vaikka ohjelma olisi sallinut myös ihmisäänen käytön. Lopputulos on siirtymiltään varsin sujuva ja dokumenttimainen. Kuvien ja puheen yhteys vaatisi kuitenkin vielä muokkausta ja kuvien valinta huolellisempaa arviointia.

Oho! Tämä YouTube-upotus ei näy, koska et ole hyväksynyt markkinointievästeitä. Hyväksy markkinointievästeet.

Videoupote 3. Tekoälyavusteinen videotuotanto, case 3: Pictory. Mikäli upote ei evästevalinnoistasi johtuen näy, katso se Youtubessa: https://youtu.be/DVzyTx5Abxo.

Yhteenveto kokeilusta

Tämä kokeilu osoitti, että kaikkien esimerkkiohjelmien käyttö oli helppoa myös käyttäjälle, joka ei ollut aikaisemmin tehnyt työssään audiovisuaalista tuotantoa. Työkalun valinnalla oli lopputuloksen kannalta iso merkitys. Synthesia ja HeyGen sopivat tämän kokeilun perusteella vaiheittain etenevään asiantuntijasisältöön, kun taas Pictoryn voisi nähdä toimivan tilanteissa, joissa käyttäjällä on tiedossa joukko ennalta valittuja kuvia, mitkä sopivat tukemaan tekstiä.

Avattaren käyttöä voisi tämän kokeilun perusteella harkita tilanteessa, missä halutaan rakentaa katsojalle henkilökohtaisempi puhuttelun kokemus, johdattaa lyhyeen aiheeseen tai tehdä yksittäisestä toimintaohjeesta keskustelunomainen. Tässä kokeilussa avattaren käyttö paljasti myös riskin: avattaren ilmeiden vähäisyys ja puheen tasainen intonaatio tekivät esityksestä konemaisen, vaikka kielimalli olikin yllättävän kehittynyt.

Tekoälyääni oli kaikissa ohjelmissa tasalaatuinen. Ääniraita toi videoon rytmiä ja läsnäolon tunnetta. Kokeilun perusteella voitaisiinkin sanoa, että pelkkä ääni oli uskottavampi kuin avattaren ja äänen yhdistelmä.

Johtopäätökset: tekoäly täydentää asiantuntijaviestintää

Tekoälyavusteinen videotuotanto tarjoaa varmasti asiantuntijaviestintään uudenlaisen keinon tehdä monimutkaisista asioista helpommin lähestyttävää. Tekoälyvideot konkretisoivat tilanteita, havainnollistavat toimintamalleja ja auttavat katsojaa muodostamaan nopeasti kokonaiskuvan siitä, miten esitetty tieto liittyy omaan työhön.

Tässä kokeilussa käytetyt ohjelmat osoittivat, että asiantuntijavideoita voidaan tehdä myös ilman aiempaa videotuotannon osaamista. Eri ohjelmavaihtoehtoja on paljon ja ne soveltuivat eri tarkoituksiin. Työkaluvalinta vaikutti siihen, millaiseksi videoiden rakenne, visuaalisuus ja uskottavuus muodostuivat.

Avattaren käyttö ei tuonut asiantuntijasisältöön automaattisesti lisäarvoa. Virtuaalinen esiintyjä voi toimia tätä kokeilua paremmin esimerkiksi lyhyissä johdannoissa, henkilökohtaisessa puhuttelussa tai yksittäisten toimintaohjeiden esittämisessä. Tällä kertaa avatar vei turhaan huomiota itse asiasta ja tuntui teennäiseltä. Pelkkään ääneen sekä kuvitukseen perustuva toteutus sen sijaan tuntui luontevammalta. Tekoälyääni oli tasalaatuinen ja helposti hallittava, mutta sen vaihtaminen ihmisääneen voisi kuitenkin tuoda asiantuntijaviestintään uskottavuutta.

Tämän kokeilun keskeinen havainto on, että tekoälyavusteinen sisällöntuotanto oli itsessään helppoa. Tekoälyavusteisen sisällöntuotannon onnistuneisuus sen sijaan näyttää olevan monen asian summa. Ratkaisevaa on onnistunut ohjelmavalinta ja onnistunut sisällöllinen rajaus. Asiantuntijan tehtäväksi jää edelleen myös sen arvioiminen, mitkä elementit tukevat aidosti ymmärtämistä ja miten mm. sisällön oikeellisuus, pedagoginen rakenne, saavutettavuus, tietosuoja ja käyttöoikeudet tulee kulloinkin huomioida.

Yhteenvetona voitaneen kuitenkin todeta, että tekoälyavusteinen videotuotanto tukee asiantuntijaviestintää erityisesti silloin, kun tavoitteena on konkretisoida prosessi, tiivistää keskeinen toimintaohje tai ohjata käyttäjä nopeasti tiedon äärelle. Ihminen näyttää kuitenkin olevan vielä tekoälyä etevämpi päättämään sisällön selkeydestä, toteutuksen tarkoituksenmukaisuudesta sekä siitä, millainen esitystapa lopulta vakuuttaa käyttäjänsä.

Lähteet

Arkün-Kocadere, S., & Çağlar-Özhan, Ş. (2024). Video lectures with AI-generated instructors: Low video engagement, same performance as human instructors. International Review of Research in Open and Distributed Learning, 25(3), 350–369. https://doi.org/10.19173/irrodl.v25i3.7815

Kiikeri, P. (2026). Näin luomme oppimista ja hyvinvointia tukevat dia- ja videoesitykset tekoälyn aikakaudella. eSignals Pro.

Leiker, D., Ricker Gyllen, A., Eldesouky, I., & Cukurova, M. (2023). Generative AI for learning: Investigating the potential of synthetic learning videos. Proceedings of the 24th International Conference on Artificial Intelligence in Education.

Mayer, R. E., & Fiorella, L. (2021). Basic principles of multimedia learning. In R. E. Mayer & L. Fiorella (Eds.), The Cambridge handbook of multimedia learning (3rd ed.). Cambridge University Press.

Netland, T. H., von Dzengelevski, O., Tesch, K., & Kwasnitschka, D. (2025). Comparing human-made and AI-generated teaching videos: An experimental study on learning effects. Computers & Education, 224, 105164. https://doi.org/10.1016/j.compedu.2024.105164