TaM, YTM, Outi Kugapi työskentelee asiantuntijana Lapin ammattikorkeakoulun Vastuulliset palvelut -osaamisryhmässä ja BrainBuusti-hankkeessa.

Istut koneen ääressä tiiviisti koko päivän, palaverit vaihtuvat etäyhteyksillä lennossa, lounas hoituu näppäimistön vieressä. Palavereiden lisäksi saat eri kanavia pitkin useita viestejä, jotka vaativat välitöntä huomiotasi koko työpäivän ajan. Kellon lähestyessä kahta, pää alkaa tuntumaan raskaalta, ajatus takkuaa eikä kahvikaan enää pelasta tilannetta. Kotiin päästyäsi sohva kutsuu heti etkä enää meinaa päästä siitä ylös.

Kuulostaako tutulta? Tällainen arki ei ole vain kiireen seurausta, vaan se kertoo kognitiivisesta kuormituksesta. Jokainen keskeytys vie osan keskittymiskyvystä ja kasvattaa aivokuormaa. Ja kun tauot jäävät väliin, palautuminen kärsii.

Henkilö käyttää samaan aikaan puhelinta ja tietokonetta. Viestisovellusten kuvakkeet symboloivat keskeyttäviä asioita.

Kuva 1. Työpäivää keskeyttävät monet eri asiat

Kun puhutaan kognitiivisesta ergonomiasta, moni saattaa yhdistää sen fyysiseen ergonomiaan, eli työpisteen ja työtilan mukavuuteen. Se on kuitenkin ajattelun ja kuormituksen hallintaa sekä työn sujuvoittamista. Sen ytimessä on työn suunnittelu niin, että se tukee keskittymistä, muistia ja palautumista. Säännölliset, pienetkin tauot, keskeytysten hallinta ja työn rytmittäminen ovat avaimia siihen, että jaksamme paremmin, ajattelemme kirkkaammin ja teemme laadukkaampaa työtä. (Kalakoski ym. 2020; Kalakoski ym. 2022).

Aivotyökyselystä vauhtia kognitiivisen ergonomian sujuvoittamiseen

Syksyllä 2025 lähdimme tarkastelemaan lappilaisten yritysten henkilöstön kognitiivisia valmiuksia ja sujuvan työn esteitä yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa. Prosessi lähti liikkeelle Työterveyslaitoksen lanseeraamalla aivotyökyselyllä, jonka avulla voidaan helposti tunnistaa työpaikoilla kognitiivista kuormitusta aiheuttavia tekijöitä, mutta myös iloa tuottavia asioita. Kyselyn tarkoituksena oli tunnistaa lappilaisten yritysten henkilöstön arjen pullonkaulat ja voimavarat sekä tukea aivotyön sujuvoittamista kognitiivisen ergonomian keinoin.

Kyselyyn vastasi Lapissa 133 henkilöä kuudesta eri yrityksestä. Lisäksi Työterveyslaitos järjesti näiden yritysten henkilöstöille suunnatut kognitiiviseen ergonomiaan liittyvät valmennustuokiot. Niissä perehdyttiin tarkemmin kyselystä nousseisiin teemoihin, pohdittiin ratkaisuja haasteisiin ja testattiin erilaisia työkaluja käytännössä.

Aivotyötä kuormittavat ja voimavaroja tuovat tekijät

Aivotyön kyselyn tulokset osoittivat, että monitekeminen on merkittävin sujuvan työn este tutkimukseen osallistuneiden yritysten keskuudessa. Monitekeminen, toisin sanoen multitaskaaminen, tarkoittaa usean asian samanaikaista työstämistä joko konkreettisesti tai ajatuksen tasolla. Tällöin huomio siirtyy jatkuvasti asiasta toiseen ja aiheuttaa kuormitusta aivoillemme. (Kalakoski ym. 2022). Vaikka monitekeminen ei aina olekaan pahasta, monihan pystyy esimerkiksi keskittymään paremmin neulomalla ja kuuntelemalla samaan aikaan (Kankaro 2021), voi sillä kuitenkin olla vaikutusta esimerkiksi kognitiiviseen kuormitukseen ja tarkkaivaisuuteen (Yuan & Zhong 2024). 

Toinen merkittävä este on keskeytykset, joita voivat olla kollegoilta tulevat kiireelliset pyynnöt, työkavereiden kyselyt, muualta aiheutuvat meluhäiriöt tai viestintäkanavista tulevat äänet. Esimerkiksi Markin, Gudithin ja Klocken (2008) mukaan keskeytyksistä palautuminen voi viedä useita minuutteja, joten niillä on suuri merkitys työpäivän sujumiseen ja työn toteuttamiseen.

Kolmantena esteenä kuvataan puutteellisia ohjeistuksia, jotka voivat tuoda mukanaan epäselvyyksiä esimerkiksi vastuunjaossa, ristiriitaisia ohjeistuksia tai ohjeiden hajanaisuus. Nämä eivät ainoastaan hidasta työntekoa vaan kuluttaa myös kognitiivista ergonomiaa työntekijän tehdessä tulkintoja siitä mitä häneltä odotetaan tai mistä ohjeet saattavat löytyä (Kalakoski ym. 2022).

Kuva 2. Aivotyötä kuormittavia ja voimavaroja tuovia tekijöitä

Kuormitustekijöiden lisäksi kyselyssä tarkasteltiin voimavaroja ja innostumista tuovia asioita. Erityisesti nämä tuovat työhön merkityksellisyyttä ja motivaatiota, lisäksi ne sujuvoittavat aivotyötä ja palautumista (Kalakoski ym. 2022). Tähän aivotyökyselyyn vastanneet nostivat voimavaratekijöikseen luovan ajattelun, onnistuneen tiimityön ja uusien ratkaisujen keksimisen ja kehittämisen.

Kalakosken ym. (2022) mukaan luova toiminta toimii mielekkäänä voimavarana aktivoiden kognitiivista ergonomiaa ja työstä palautumista ja tiimityö puolestaan helpottaa yksilön kokemaa kuormitusta, sillä vastuita ja kognitiivista kuormaa pystyy helposti jakamaan muiden kesken. Uusien ratkaisujen kehittäminen liittyvät selkeästi myös luovaan ajatteluun ja sitä kautta työn imun löytämiseen. (Kalakoski ym. 2022.)

Mielenkiintoista on, että verrattaessa lappilaisten yritysten henkilöstön aivotyön sujuvuuden kuormittavia ja voimavaroja tuovia tekijöitä, ovat ne linjassa Työterveyslaitoksen laajemman tutkimuksen kanssa. Työterveyslaitos on kerännyt vuodesta 2016 lähtien yli 17 000 vastausta aivotyökyselyyn eri aloilla toimivien henkilöiden keskuudessa. (Heusala 2025; Kalakoski, Paajanen & Valtonen 2021; Kalakoski ym. 2022).

Aivotyön haasteiden painotukset kuitenkin vaihtelevat hiukan toimialan mukaan. Esimerkiksi Lapissa osa vastaajista koki haasteelliseksi etätyön epäselvät käytänteet, mutta paljon hybridi- ja etätyötä tekevissä organisaatioissa aivotyön sujuvuuden haasteet liittyivät muihin asioihin. Kognitiivisen ergonomian ratkaisut kannattaakin räätälöidä aina yrityskohtaisesti, sillä samat ratkaisut eivät välttämättä aina päde jokaisen yrityksen tarpeisiin.

Kohti sujuvampaa aivotyötä

Omaa työntekoaan ja sitä kautta kognitiivista ergonomiaa voi sujuvoittaa suhteellisen helposti. Aina muutosten ei tarvitse edes olla suuria, sillä pienetkin teot riittävät. Voit kokeilla esimerkiksi lisäämällä kalenterimerkintöjä keskeytyksettömälle työajalle, tapaamisia itsesi kanssa kiireettömien tehtävien suorittamiseen tai pitämällä säännöllisiä mikrotaukoja. Lisää vinkkejä työn sujuvoittamiseen annamme kevään 2026 aikana järjestetyissä Aivojen huoltotauko -valmennuksissa, joissa syvennymme tarkemmin monitekemiseen, palautumiseen ja luonnon merkitykseen. Tarkemmin valmennuksesta ja muista hankkeen tapahtumista luet lisää LinkedIn-kanavaltamme .

Vaikka jokainen henkilö voi tietyllä tasolla vaikuttaa omaan kognitiiviseen ergonomiaan, on tärkeää tarkastella myös itse työtä ja sen olosuhteiden parantamista ihan yritystasolla (Kalakoski ym. 2022). Toteutammekin yrityksille myös omia valmennuksia edellä mainituista teemoista, joissa asioita pääsee pohtimaan oman yrityksen henkilöstön kesken. Ota rohkeasti yhteyttä, mikäli aivotyön sujuvoittaminen kiinnostaa!

Tämä blogikirjoitus on tuotettu osana Lapin ammattikorkeakoulun toteuttamaa BrainBuusti – Kestävää aivotyötä vahvistamassa -hanketta. Hankkeen toiminta-aika on 1.3.2025-30.4.2027 ja sen kokonaisbudjetti on 225 362 €, josta EU-tuen osuuden 180 290 €. Hanke on EU:n osarahoittama ja sen on myöntänyt Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus / Lapin Elinvoimakeskus.

Lähteet

Heusala, T. 2025. Brainbuusti-valmennus osa I, 30.10.2025. Viitattu 3.2.2026.

Kalakoski, V., Selinheimo, S., Valtonen, T., Turunen, J., Käpykangas, S., Ylisassi, H., Toivio, P., Järnefelt, H., Hannonen, H. & Paajanen, T. 2020. Effects of a cognitive ergonomics workplace intervention (CogErg) on cognitive strain and well-being: a cluster-randomized controlled trial. A study protocol. BMC Psychol 8, 1. Viitattu 9.12.2025. https://doi.org/10.1186/s40359-019-0349-1

Kalakoski, Virpi., Paajanen, Teemu & Valtonen, Teppo. 2021. Aivotyö kuormittaa ja innostaa joka alalla. Työterveyslaitos. Viitattu 28.1.2026. https://www.tyoelamatieto.fi/fi/etusivu/aineistot/aivotyossa-on-erilaisia-tehtavia-ja-tilanteita/analyysit/arvioinnilla-saavutetaan-vaikuttavampaa-toimeenpanoa

Kalakoski, V., Lahti, H., Paajanen, T., Valtonen, T., Ahtinen, S., Kauppi, M., Turunen, J., Ojajärvi, A. & Luokkala, K. 2022. Viisi avausta aivotyöhön – Viisikko. Tutkimushankkeen loppuraportti. Työterveyslaitos. Viitattu 27.1.2026 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-391-044-7

Kankaro, P. 2021. Neulo aivosi vahvemmiksi – näin käsitöilä voi kehittää kognitiivisia kykyjään. Laine Publishing. Viitattu 29.1.2026 https://lainepublishing.com/fi/blogs/journal/knit-yourself-a-better-brain-how-can-crafting-improve-our-cognitive-skills?srsltid=AfmBOoqQ5S9x0BVPi8x6KOdPzKkswPrnkndh3xFLY538czLr6EUQSayd 

Mark, G., Gudith, D. & Klocke, U. (2008). The cost of interrupted work: More speed and stress. Proceedings of the SIGCHI Conference on Human Factors in Computing Systems. pp. 107-110. Viitattu 27.1.2026 https://dl.acm.org/doi/epdf/10.1145/1357054.1357072

Yuan, X., Zhong, L. 2024. Effects of multitasking and task interruptions on task performance and cognitive load: considering the moderating role of individual resilience. Current Psychology 43, 23892–23902. Viitattu 27.1.2026 https://doi.org/10.1007/s12144-024-06094-2