DI Jussi Suopajärvi työskentelee lehtorina Lapin ammattikorkeakoulun Uudistuva teollisuus -osaamisryhmässä.

Energiavirasto on antanut 2.2.2026 (siirtymäaika 1.1.2029 saakka) harmonisointimääräyksen, jonka tavoitteena on yhtenäistää eri jakeluverkkoyhtiöiden hinnoittelukäytäntöjä sähkönsiirtomaksuun liittyen. Tällä hetkellä eri jakeluverkkoyhtiöiden alueilla on eroja siitä, miten sähkönsiirtomaksu määräytyy; osalla yhtiöistä on jo nyt käytössä tämä paljon keskustelua herättänyt tehomaksukomponentti omissa tuotteissaan.

Mikä on tehomaksu?

Tehomaksu on yksi komponentti sähkönsiirtomaksussa (Kuvio 1). Energiaviraston mukaan tehomaksu ei saisi nostaa sähkönsiirron kokonaishintaa. Kun tehomaksu otetaan käyttöön, verkkoyhtiön tulisi samalla muuttaa hinnoittelua perusmaksusta ja energiansiirtomaksusta siten, että laskun kokonaishinta on samaa luokkaa. Toisin sanoen maksujen rakenne muuttuu, mutta kokonaishinnan ei pitäisi kasvaa (Energiavirasto).

Kuvio 1. Sähkönsiirtomaksun muodostuminen. (Energiavirasto)

On myös mahdollista, että nykyinen omakotiliittymien hinnoitteluperuste, joka perustuu pääsulakkeiden kokoon, poistuisi ja käyttöön tulisi yhdellä perusmaksulla oleva liittymä. Tällöin asiakas maksaisi suuremman liittymän hinnan tehomaksuosuutena käytön mukaan, kuten Helenin hinnastosta voidaan havaita (Kuvio 2) (Helen).

Kuvio 2. Helen sähköverkon hinnasto kotitalousasiakkaille alkaen 1.10.2025. (Helen)

Tehomaksulla tarkoitetaan, että tietyn minimilaskutustehon ylittävästä osasta peritään €/kW/kk-perusteinen lisäosa. Minimilaskutustehoksi on määräyksessä asetettu 8 kW ja sen ylittävästä osasta maksetaan tehomaksu (Kuvio 3). Kuviosta voidaan nähdä, miten tehomaksu muodostuu. Se muodostuu 60 minuutin keskitehosta eli muutaman minuutin kestävät hetkittäiset tehopiikit eivät muodosta tehomaksua. Tehomaksu ei tule automaattisesti kaikille, vaan jakeluverkkoyhtiön siirtotariffin voi valita oman tarpeen mukaan. (Energiavirasto) On toki mahdollista, että sähkönsiirto on hinnoiteltu siten, että ainoa järkevä vaihtoehto on valita tehomaksullinen vaihtoehto.

Kuvio 3. Esimerkki tehomaksun muodostumisesta. (Energiavirasto)

Mitä se tarkoittaa?

Julkisuudessa on paljon ollut juttua tehomaksun minimilaskutustehon koosta, joka tulee olemaan 8 kW, että onko se riittävä. Otetaan esimerkiksi n 150 m2 kokoinen omakotitalo, jossa on n 50 m2 kokoinen puolilämmin autotalli. Talo sijaitsee Kemissä ja tammikuun sähköenergiankulutus siinä oli noin 3500 kWh. Suurin osa talon lämmityksestä hoituu suoralla sähköllä ja ilmalämpöpumpuilla, varaava takka hoitaa myös lämmitystä jonkin verran.   

Jos kyseisen kiinteistön tammikuun energiankulutus jaettaisiin tasan jokaiselle tunnille, tulisi tuntitehoksi noin 4.7 kW, eli tässä tilanteessa jäisi lähes puolet minimilaskutustehosta (8 kW) vielä reserviin. Tällainen tilannehan olisi jakeluverkkoyhtiöille kaikista mieleisin, mutta käytännössä haastava toteuttaa, ja vaatisi energiavarastoja (akkuja) sekä automaatiota, joilla piikkitehot saataisiin leikattua pois.

On myös melko varmaa, että vaatii aika paljon automaatiota ja tarkkaa kuormanohjausta, että saadaan 60 minuutin keskitehoksi esimerkiksi 3 x 25 A pääsulakkeiden sallima noin 17 kW. Sähkölaitteista hyvin harva ottaa koko aikaa nimellistä tehoaan: mieleeni tulee lähinnä sähköauton lataaminen ja lämminvesivaraaja. Esimerkiksi erilaiset lämmittimet eivät ole toiminnassa koko aikaa, vaan ovat termostaatin ohjaamia, ja sama koskee myös saunan kiuasta ja liettä.   

Esimerkki, miten tehomaksua käytetään jo nykyään

Helen-sähköverkolla on tällä hetkellä jo käytössä omalla jakeluverkkoalueella tehomaksuun perustuva hinnoittelu alle 3 x 80 A:n pääsulakkeille (Kuvio 2). Tästä hinnoittelusta saa jonkinlaisen käsityksen, miten tehomaksu voisi käytännössä muodostua. Tehomaksu muodostuu tässä tapauksessa €/kW/kk-periaatteella.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos sinulla on 3 x 25 A:n pääsulakkeet, voit ottaa tehoa silloin noin 17 250 kW ja tehomaksua joutuisit maksamaan 8 kW:n yli menevältä osasta eli maksimissaan 10 kW:n tehosta. Hinnaston perusteella tehomaksun osuudeksi tulisi maksimissaan 17,30 €.  Lisäksi on mahdollista, että tehomaksuun tulee yöaikaiseen käyttöön liittyviä vähennyksiä, kuten Helenillä on: heillä yöaikaan käytetystä tehosta huomioidaan laskutuksessa 80 prosenttia. (Helen)

Miksi tehomaksu on tulossa?

Esimerkiksi LUT Yliopiston tutkimusraportissa Sähköasiakas ja sähköverkko 2030 on ennustettu, että tulevaisuudessa sähköenergian kulutus vähenee, mutta sähkönkäyttöpaikkojen maksimitehon käyttö kasvaa. Tämä on seurausta esimerkiksi oman energiantuotannon lisääntymisestä ja liikennevälineiden sähköistymisestä. Omalla energiantuotannolla voidaan vähentää omaa kokonaisenergian kulutusta, mutta hetkittäistä tehoa voidaan tarvita suuria määriä esimerkiksi sähköajoneuvon latautuessa. Tästä seuraa sähkönjakeluverkkojen omistajille haastava tilanne, koska perinteisesti niiden tulot ovat tulleet siirretyn energiamäärän mukaan eli kWh-perusteisesti. Tehomaksuilla halutaan siirtää myös kustannuksia tehonkäytön mukaan jakautuviksi. Tätä perustellaan sillä, että kustannukset saadaan jaettua paremmin niille, joille nämä kuuluvat. (LUT)  

Kahvipöydissä on keskusteltu, että pörssisähkö ja sen hyödyntäminen taloudellisessa mielessä muuttuu tehomaksun jälkeen kannattamattomaksi. Tämä johtuisi siitä, että tehomaksu kumoaa saatavan hyödyn kulutuksen ajoittamisessa. Otetaanpa esimerkiksi sähköautonlataus.

Suomalainen liikkuu keskimäärin 34 km vuorokaudessa (Traficom). Jos lasketaan, että samalla henkilöautolla liikkuu kaksi ihmistä eri aikaan päivässä niin tämän mukaan henkilöautoon tulisi 68 km/vrk. Käytössä olisi sähköauto ja sen keskimääräinen kulutus olisi 25 kWh/100 km. Tällöin liikkumiseen käytetty energia olisi n. 17 kWh/vrk. Tämän energiamäärän pystyisi autoon lataamaan 11 kW tehoisella kotilatausasemalla noin 1.5 tunnissa. Jos lataus ajoitetaan yöaikana esimerkiksi kestämään 4 tuntia niin silloin keskiteho ei olisikaan kuin 4.25 kW ja vielä jäisi 3.75 kW:n edestä varaa lämmittää, vaikka vesivaraajaa.

Spot-hintakuvaajan (Kuvio 4) mukaan esimerkiksi 4 tunnin verran edullista hintaa löytyy yöaikaan.

Kuvio 4. Pörssisähkönhinnat helmikuussa 2026 (Oomi)

REDEP – Resilient Dynamic Energy Production –hanke

REDEP-hanke on kolme vuotta kestävä Interreg Auroran osa rahoittama hanke, jossa pääkoordinaattorina toimii Luulajan Teknillinen Yliopisto LTU ja toisena osallisena on Lapin ammattikorkeakoulu. Hanke vastaa arktisen alueen sähköverkkojen kasvavaan tarpeeseen vahvistaa toimitusvarmuutta ja mahdollistaa uusiutuvan energian tuotannon lisäämistä alueen jakeluverkkoihin.

Pohjoisilla alueilla on pitkät sähkönsiirtomatkat ja asutuskeskukset voivat olla pieniä näin myös sähkölinjojen kapasiteetti voi olla varsin rajallinen. Tällaisissa yhteisöissä hetkelliset suuret tehopiikit olivat ne sitten kulutuksessa tai tuotannossa voivat aiheuttaa ongelmia sähkönlaadussa ja -jakelussa. Hankkeen aikana tullaan tuottamaan ohjeistuksia, demonstraatioita ja käytännön ratkaisuita, jotka auttavat verkonhaltijoita uusiutuvaan energiaan ja varastointiin liittyvissä asioissa. Lisätietoja voi tiedustella Antti Niemelältä, joka toimii Lapin ammattikorkeakoulun osalta hankkeen projektipäällikkönä.

Lähteet

Energiavirasto, Harmonisointimääräys – mediainfo 2.2.2026. https://energiavirasto.fi/documents/11120570/254454414/Energiaviraston%20esitys%20mediatilaisuudessa%20020226.pdf/2f43246b-a25a-1438-7674-86214c041e62/Energiaviraston%20esitys%20mediatilaisuudessa%20020226.pdf?t=1770020136073

Helen, Sähköverkkopalveluhinnasto. https://www.helensahkoverkko.fi/globalassets/hinnastot-ja-sopimusehdot/hsv/hsv-sahkon-verkkopalvelumaksut-1.10.2025.pdf

LUT Lappeenranta-Lahden Teknillinen Yliopisto, Sähköasiakas ja sähköverkko 2030. https://www.lut.fi/sites/default/files/media/documents/Sa%CC%88hko%CC%88asiakas%20ja%20sa%CC%88hko%CC%88verkko%202030-loppuraportti.pdf

Tieto.Traficom, Suomalaisten liikkumistottumukset. https://tieto.traficom.fi/fi/tilastot/suomalaisten-liikkumistottumukset