Anne-Mari Järvelin, KTT, työskentelee Lapin AMKin tutkimuspäällikkönä ja Riikka Poikela, HTT, tuntiopettajana Vastuulliset palvelut osaamisryhmässä

Työelämäorganisaatiot, kuten yritykset, julkiset organisaatiot ja kolmannen sektorin toimijat, mielletään toisinaan korkeakoulujen toteuttaman tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan eli TKI-toiminnan vastakohdiksi. Yritysten arkea leimaa nopea rytmi ja käytännönläheiset ratkaisut, kun taas korkeakoulujen toteuttama TKI-toiminta mielletään aikaa vieväksi ja teoreettiseksi. Todellisuudessa vastakkainasettelu ei useinkaan johdu TKI-toiminnasta itsestään tai erilaisista kellotaajuuksista, vaan siitä, että tätä toimintaa ei ole vielä onnistuttu nivomaan erilaisten organisaatioiden tarpeisiin riittävän luontevalla tavalla kuvion 1 mukaisesti.

Kuvio 1. Tutkimuksen hyödyntämisen esteet (Rantala ym. 2022, 13)

Vaikuttavuussäätiön (Rantala, Sasunila & Ukko 2022) selvityksen mukaan suomalaiset pk-yritykset arvostavat tutkimusta ja haluaisivat hyödyntää sitä enemmän, mutta kokevat käytännön esteitä yhteistyön käynnistämiselle. Monet eivät tiedä, mistä lähteä liikkeelle, millaisia tutkijoita pitäisi etsiä, tai miten tutkimus kytkeytyy omaan liiketoimintaan. Haasteet eivät siis synny haluttomuudesta, vaan siitä, että polku TKI-yhteistyöhön näyttäytyy epäselvänä.

Selkeämpiä reittejä TKI-toiminnan pariin

Yritysten tiet kulkeutuvat TKI-toimintaan eri tavoin, ja korkeakouluilla on tärkeä rooli näiden polkujen rakentamisessa. TKI-toiminnan näkyväksi tekeminen, matalan kynnyksen kohtaamiset ja ymmärrettävät prosessit auttavat yrityksiä hahmottamaan, miten yhteistyö käytännössä alkaa. Korkeakouluna meillä on oltava valmiudet sekä rakentaa yhteistyötä ennakoiden että vastata yrityksistä esiin nouseviin, akuutteihin tarpeisiin.

Yritykset voivat liittyä TKI-toimintaan monella tavoin. Alku voi syntyä arjen haasteesta, kun yritys tunnistaa kehittämistarpeen ja hakee keskustelukumppania. Myös tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksien hahmottaminen on tavallinen lähtökohta. Kun markkina muuttuu tai asiakasryhmät kehittyvät, TKI-toiminnan näkökulmat tuovat päätöksentekoon selkeyttä. Toisinaan yhteys syntyy osaamisen kehittämisen kautta, kun henkilöstö osallistuu koulutuksiin tai yhteisiin kehittämisohjelmiin. Yhä useammin yhteistyö voi alkaa myös kokeilusta tai pilotista, jonka avulla uusi idea testataan matalalla riskillä.

Uudistuminen tapahtuu ekosysteemeissä

TKI-toiminta koostuu erilaisista ekosysteemeistä eli eri toimijoiden laaja-alaisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta yhteisen tavoitteen eteen. Uudistumisen johtaminen tapahtuukin yhä enemmän ekosysteemeissä hierarkkisten rakenteiden sijaan. Näissä kokonaisuuksissa ei välttämättä ole yhtä selkeää johtajaa, vaan vastuu jakautuu toimijoiden kesken. Luottamus, avoimuus ja yhteinen visio ovat tärkeämpiä kuin muodolliset rakenteet. TKI-toiminta voi osoittaa kehittämisen suunnan, mutta varsinainen muutos syntyy yhteistyöstä ja jaetusta toimijuudesta. Kun yritykset, korkeakoulut ja muut työelämäorganisaatiot toimivat saman tavoitteen eteen, syntyy tilaa uudistumiselle, joka palvelee laajemmin aluetta. Konkreettisesti tämä voi tarkoittaa esimerkiksi yhteistyön rakentamista yli organisaatiorajojen sekä halua etsiä ratkaisuja yhdessä, ei vain valmiiden tai rutinoituneiden mallien kautta, vaan uutta ja yllättävää kokeillen ja oppien.

Yritysten ja muiden työelämäorganisaatioiden kannattaa suhtautua TKI-toimintaan sijoituksena, sillä se ei aina tarjoa pikaratkaisuja, mutta se antaa vahvan perustan tulevaisuuden kehittämiselle. Korkeakoulujen tulisi puolestaan nähdä pitkäjänteisen yhteistyön ja ekosysteemien rakentamisen yritysten ja muiden työelämäorganisaatioiden kanssa samalla tavoin sijoituksena tulevaisuuteen. Tähän suuntaan korkeakouluja ajaa myös pyrkimys kohti koheesiorahoitusta kilpailullisempia rahoitusinstrumentteja, joissa korostuu yritysten aktiivinen rooli.

TKI-toiminta yrityksen strategisena voimavarana – korkeakoulut kumppanina ja mahdollistajana

TKI-toiminta voi toimia yritysten tai muiden työelämäorganisaatioiden keskeisenä resurssina monella tavalla, myös liiketoiminnan kehittämistä laajemmin. Se tarjoaa välineitä esimerkiksi johtamisen ja erilaisten prosessien kehittämiseen, henkilöstön osaamisen vahvistamiseen, organisaation muutoskyvykkyyden tukemiseen tai vaikkapa toimintaympäristön muutosten syvempään ymmärtämiseen. Vielä tärkeämpää on se, että TKI-toiminta auttaa katsomaan kokonaisuuksia ja havaitsemaan trendejä, jotka eivät vielä näy arjessa, mutta jotka vaikuttavat siihen pitkällä aikavälillä.

Liiketoiminnan uudistamisessa TKI-toiminnan keinoin on oleellista aktiivinen, tavoitteellinen ja ennakoiva ote, jonka avulla voidaan varautua tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Useinkaan uudet mahdollisuudet eivät ole pysyviä, vaan ne avautuvat ja sulkeutuvat. Esimerkiksi yrityksille tämä tarkoittaa, että on tärkeää tunnistaa sekä omat osaamisen vahvuudet että kehittämistarpeet, seurata ympärillä tapahtuvia muutoksia ja olla valmis tarttumaan rohkeasti hetkiin, jotka voivat viedä toimintaa eteenpäin. Yhteydenotto tutkijaan voi olla yhtä merkittävä askel yhteistyön kehittymisessä kuin uuden kumppanin löytyminen olemassa olevista verkostoista tai intuitiivinen havainto siitä, että jokin teema on nousemassa tärkeäksi.

Korkeakoululle edellä kuvattu tarkoittaa esimerkiksi sitä, että on tärkeää käydä jatkuvaa vuoropuhelua yritysten ja muiden työelämäorganisaatioiden kanssa, jotta varmistetaan TKI-toiminnan tarvevastaavuus.

TKI-toimintaan voi liittyä pienin askelin

Korkeakoulujen TKI-toiminta rakentuu hankkeiden ympärille. Yhteistyön rakentamisen tulisi kuitenkin rakentua yksittäisiä hankkeita pitkäjänteisemmin. Yrityksille TKI-toimintaan liittyminen ei vaadi suurta hanketta tai monimutkaisia prosesseja. Usein riittää, että yritys tekee omat tarpeensa näkyviksi ja uskaltaa käydä keskustelua tutkijoiden ja eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Suhteita tutkimusorganisaatioihin kannattaa rakentaa avointen kohtaamisten kautta jo ennen esimerkiksi varsinaisia rahoitushakuja, sillä parhaat ideat syntyvät luontevasta vuorovaikutuksesta.

Lopulta liiketoiminnan uudistaminen TKI-toiminnan avulla on yhteistä ajattelua. Se on tapa rakentaa ymmärrystä, joka mahdollistaa pitkäjänteisen kehityksen ja auttaa tarttumaan hetkiin, joissa uusi mahdollisuus avautuu. Korkeakoulujen TKI-toiminnan ja työelämäorganisaatioiden toisiaan täydentävät näkökulmat voivat tällöin muodostaa voimakkaan yhdistelmän, sellaisen, joka kantaa pitkälle tulevaisuuteen.

Lähteet:

Rantala, T., Saunila, M. & Ukko, J. 2022. Selvitys pk-yritysten tutkimustiedon hyödyntämisestä. Vaikuttavuussäätiö. ISBN 978-952-94-6452-4. Saatavilla: https://www.vaikuttavuussaatio.fi