HTM Satu Valli työskentelee lehtorina Lapin ammattikorkeakoulun Digitaaliset ratkaisut -osaamisryhmässä.

Tammikuussa 2025 Torniossa aloitti liiketalouden tradenomitutkinnossa opinnot 111 opiskelijaa suuntautuen esihenkilötyön ja johtamisen asiantuntijuuteen.

Suuret opiskelijaryhmät ovat aiheuttaneet haasteen, miten saada opiskelijat sitoutumaan opiskeluun. Tavoitteena on luoda opiskelijoille oppimisympäristö, jossa jokainen opiskelija kokee olevansa osa yhteisöä ja saa tukea opintojensa edistämiseen.

Tornion liiketalouden tradenomikoulutuksessa esihenkilötyön ja johtamisen opiskelijoille muodostetaan opiskelujen aloitusvaiheessa pienryhmät, joissa opiskelee pääsääntöisesti kuusi henkilöä. Näiden pienryhmien tarkoituksena on edistää ryhmäytymistä, vertaistukea ja yhteisöllistä oppimista, jotka ovat keskeisiä tekijöitä opintojen sujuvassa etenemisessä.

Yhteisöllinen oppiminen opiskelun arjessa

Marjo Suhonen, Pirjo Kaakinen, Raimo Kaasila & Vesa-Matti Sarenius (2015) ovat tutkineet yhteisöllistä oppimista. Heidän mukaansa yhteisöllinen oppiminen on yhteisen ymmärryksen rakentamista tiedosta vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Se edellyttää osallistujalta sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin, toimintaan ja järjestelmälliseen ongelmanratkaisuun.  Valmistuttuaan opiskelijat tulevat työskentelemään asiantuntijatehtävissä, joten opiskeluaikana saadut valmiudet lisäävät yhteisöllisen tiedon rakentamisen taitoa sekä kasvua kohti asiantuntijuutta. Opiskelijan itsenäisen opiskelu ei enää täytä työelämän vaatimuksia.

Tutkittaessa Laurean korkeakoulun opiskelijoiden näkemyksiä ryhmätyöskentelystä, nousi esille haasteita yhdessä opiskelusta. Ryhmätyöt saattoivat hidastaa opiskelujen sujuvuutta.  Ryhmätöissä haasteita aiheuttivat opiskelijoiden mukaan seuraavat asiat.

  • Opintojen alussa ei oltu käytetty aikaa tutustumiseen,
  • opiskelijoilla oli erilaiset tavoitteet oppimiselle,
  • aikataulutus tekemiselle oli haasteellinen tai
  • työmäärä oli ryhmän kesken epätasainen.

Tutkimuksessa tuli esille yksittäisiltä opiskelijoilta haasteisiin liittyviä näkemyksiä. Ryhmän jäsenet

  • eivät vastanneet viesteihin,
  • eivät osallistuneet etätapaamisiin,
  • eivät pitäneet kiinni sovituista asioista sekä
  • vähättelivät tehtävien tavoitteita.

Lisäksi ryhmänä toimivat opiskelijat olivat huomanneet, että palautetta ei osattu ottaa vastaan sekä motivaatio-ongelmien annettiin vaikuttaa ryhmän toimintaan (Akiola & Gröhn 2023). 

Mainitut haasteet ovat nousseet esiin myös Tornion liiketalouden tradenomiopiskelijoiden ryhmissä. Marjo Suhonen & kumpp.  (2015) tutki opiskelijoiden kokemuksia ryhmätyöskentelystä. Tutkimuksen vastauksissa nousi esiin vastaavasti useita ryhmätyöskentelyä tukevia tekijöitä.

  • Puhumalla toisille opiskelijoille joutuu jäsentämään ajatuksia.
  • Ryhmässä työskentely antaa uudenlaisia näkökulmia asioihin.
  • Keskustelut ja vuorovaikutus on tärkeää oppimiselle.
  • Ryhmä antaa vertaistukea. (Tämä näkökulma on tärkeä tuoda esiin uusille opiskelijoille heti opintojen alussa.)

Oulun AMKissa on toteutettu Study Group -tuutorointia. Opiskelijaryhmissä on ollut 7–8 opiskelijaa ja ryhmät kokoontuivat opettajan kanssa lukuvuoden aikana kuusi kertaa. Kolmelle ensimmäisen lukukauden tapaamiskerralle oli suunniteltu teemalliset sisällöt. Ensimmäinen Study Groupin tapaaminen oli toisella opiskeluviikolla, silloin teemana oli pelisäännöt pienryhmälle. Kuuden viikon päästä toisessa tapaamisessa oli teemana ryhmä- ja tiimityöskentely sekä urasuunnittelu. Kolmannessa tapaamisessa teemana oli lukukauden opintojen reflektointi sekä perehtyminen seuraavaan lukukauteen (Oulun ammattikorkeakoulu 2025).   

Elokuussa 2025 valmistuneessa opinnäytetyössä tutkittiin Lapin AMKin liiketalouden aikaisempien verkko-opiskelijoiden kokemuksia ryhmässä opiskelusta. Tutkimustuloksissa todettiin, että opintojen aloitus herättää opiskelijoissa epävarmuutta ryhmään kuulumisesta. Opiskelijat kokivat, että yhteisöllisyyden rakentaminen oli hyvä keino sitoutua opiskeluun (Tervaniemi 2025, 53).      

Miten Lapin AMK ohjaa ja sitouttaa opiskelijan

Opiskelija on päätoimija siinä, että hän ottaa opiskelun haltuun. Opiskelijan velvollisuus on osallistua opintojen alussa yhteiseen ohjaukseen. Näin opiskelija pääsee käsitykseen siitä, mitä ohjausmahdollisuuksia hänellä on käytettävissä ja miten opiskelu tapahtuu. 

Opettaja tukee opiskelijan oppimisprosessia tarjoamalla ohjaavaa ja kehittävää palautetta sekä edistämällä opiskelijaryhmän vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Lisäksi opettajan tehtäviin kuuluu opintopalautteen kerääminen ja sen analysointi osana opintojakson pedagogista kehittämistä (Lapin AMK 2025).

Opinto-ohjaaja tukee opiskelijaa koko opintopolun ajan – erityisesti opintojen alussa, haasteiden kohdatessa.  Pääsääntöisesti henkilökohtainen opintosuunnitelma on laadittu opinto-ohjaajan kanssa. Nyt on yli 100 opiskelijan aloittavia ryhmiä, joten opiskelija on päätoimija siinä, että ottaa yhteyttä tarvittaessa opinto-ohjaajaan  (Lapin AMK 2025).

Kuraattori auttaa elämänhallinnan tilanteissa sekä muissa opiskelun haasteissa ja opiskelijatuutori ovat perehdyttämässä opiskelijoita korkeakoulukulttuurin. Lisäksi opiskelijalla on käytössä terveyspalvelut, eritysopettaja sekä opintopsykologi (Lapin AMK 2025).

Vuoden 2025 tammikuussa aloitti 111 opiskelijan ryhmä Tornion liiketalouden tradenomi koulutuksessa. Haasteeksi oli tunnistettu opiskelijoiden sitoutuminen opintoihin. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun Torniossa ohjataan näin isoa verkkoryhmää.

Ratkaisuna haasteeseen opiskelijat jaettiin 5–6 hengen pienryhmiin. Opiskelijat valitsivat opintojen alussa ryhmänsä sen mukaan, milloin pystyivät opiskelemaan, mikä arvosanatavoite opiskelijalla oli sekä kuinka pitkään he olivat toimineet alan työtehtävissä. Syksyllä 2025 toisena lukukautena pienryhmien kokoonpanoa jouduttiin muuttamaan. Ryhmistä oli poistunut opiskelijoita ja heitä oli siirtynyt aikaisemmille vuosikursseille. Tammikuussa 2025 aloittaneelle ryhmälle toteutetulla kyselyllä haettiin vastausta siihen, miten pienryhmät ovat toimineet.

Kysely opiskelijoille pienryhmätyöskentelystä

Opiskelijoilla on yhden lukukauden kokemus pienryhmätyöskentelystä. Opiskelijat ovat aloittaneet toisen lukukauden opinnot ja toista lukukautta on ehditty opiskella neljä viikkoa. Kysely tehtiin elokuun lopussa. Kyselyssä oli 1–5 vastausvaihtoehdot; 1 – täysin eri mieltä 2 – jokseenkin eri mieltä 3 – ei samaa eikä eri mieltä 4 – jokseenkin samaa mieltä 5 – täysin samaa mieltä.

Perustiedot vastaajista

Kyselyyn vastasi 32 opiskelijaa. Vastanneista 24 opiskelijaa oli 26–40 vuotta tai vanhempia.  Nuorempia vastaajia eli alle 25-vuotiaita opiskelijoita oli kahdeksan.  Opiskelijoista oli päätoimisesti työssäkäyviä 72 prosenttia.  Päätoimisia opiskelijoita tai osa-aikatyötä tekeviä oli noin kolmannes.  Verrattaessa opiskelijoiden ikäjakaumaa oli pääteltävissä, että vanhemmat opiskelijat työskentelevät pääsääntöisesti opiskelujen ohessa.  Vastaajista 70 prosentilla oli ammattiopistotutkinto ja vastaavasti kolmanneksella ylioppilastutkinto tai muu korkeakoulututkinto.    

Ohjauksesta ja palautteesta

Lapin AMKin verkkosivujen informatiivisuus ja opintojenohjaus oli opiskelijoiden kokemusten perusteella hyvällä tasolla.  Kyselyyn vastanneista opiskelijoista 90 prosenttia ilmoitti löytäneensä hyvin tietoa opinnoista Lapin AMKin verkkosivuilta, mikä osoittaa verkkosivujen toimivan tehokkaana tiedonlähteenä. Vain 10 prosenttia vastaajista koki, ettei ollut löytänyt tarvitsemiaan tietoja verkkosivujen kautta.

Positiivista palautetta saatiin opintojenohjauksesta. Tilastolliset tunnusluvut: keskiarvo (ka) ja mediaani olivat molemmat 4 (asteikolla 1–5), mikä viittaa yleisesti hyvään ohjauksen laatuun. Opettajan tuki oppimisprosessissa koettiin tärkeäksi.  Opiskelijoista 90 prosenttia oli samaa mieltä opettajan tuen tärkeydestä oppimisprosessissa (keskiarvo 4,5; mediaani 5). Tärkeänä pidettiin myös sitä, että opettaja tukee opiskelijaryhmän vuorovaikutusta ja yhteistyötä (keskiarvo 4,0; mediaani 4). 

Opiskelijoiden kokemukset opintojen alkuvaiheen ohjauksesta

Lähes kaikki esihenkilötyön- ja johtamisen aloittavat opiskelijat osallistuivat aloitusvaiheen ohjaustilaisuuteen. He kokivat ohjauksen hyväksi (keskiarvo 4,3; mediaani 4). Vastaajista 62 prosenttia koki saaneensa ohjausta lähes toivomallaan tasolla, ja lisäohjausta opiskelijoista olisi kaivannut noin kolmannes.  Yhteinen ohjaus opintojen alussa koettiin merkitykselliseksi, ja se tuki opiskelun käynnistymistä. Ohjaustilaisuudet järjestettiin aloitusviikolla kahtena iltana ja niiden tärkeys tunnistettiin. Opiskelijatuutoreiden läsnäoloon toivottiin vahvempaa panosta.

Opiskelijat toivoivat saavansa kehittävää palautetta, mutta eivät itse kokeneet palautteen antamista tarpeelliseksi. Vain kolmannes vastaajista koki opintojakso palautteen vaikuttavaksi. Yli puolet vastaajista oli neutraaleja eli heillä ei ollut näkemystä opintopalautteen vaikutuksista. Tulokset heijastavat yleistä haastetta saada opiskelijoilta palautetta opintojaksoista.

Opiskelijatuutorit ja heidän roolinsa on jäänyt todella heikoksi, lisäksi esimerkiksi haalareiden tilaamiseen ei ole ollut mitään neuvoja, ilmeisesti ne olivat alku vuodesta loppuneet ja uusia odotettiin, mutta tästä ei mitään isompaa informaatiota ole tullut.

Meillä ei vissiin ollut opiskelijatuutoreita? Ainakaan tammikuussa ei tästä mitään puhuttu. Mikä on omasta mielestä huono asia 🙁 Alussa oli hyvä, että nostettiin terveyspalvelut hyvin esille, tätä voisi elokuussa/syksyllä kerrata tai muistutella.

Opiskelijoiden näkemykset itsenäisestä ja ryhmässä opiskelusta

Kysyttäessä opiskelijoilta edistääkö itsenäinen opiskelu opintoja. Vastaajat olivat vahvasti sitä mieltä, että itsenäisesti tehtävät opinnot edistävät opintoja. Yksikään vastaaja ei kokenut, että itsenäinen opiskelu ei edistäisi opintoja.  Kuviosta 1 näemme, että vastaajista 91 prosenttia oli joko täysin samaa mieltä tai lähes samaa mieltä siitä, että itsenäinen opiskelu edistää opintoja. Vain yhdeksän prosenttia vastaajista koki, että itsenäinen opiskelu ei edistä opintoja (keskiarvo 4,7; mediaani 5).

Kuvio 1. Väittämä: ”Opintojani edistää itsenäinen opiskelu.”  

Opiskelijoilta kysyttiin, hidastaako ryhmätyöskentely opintojen etenemistä.  Vastaajista vähän yli puolet ei kokenut ryhmätöiden hidastavan opintoja (ka 3,2; mediaani 3). Vastaajista 43 prosenttia oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämän kanssa, että ryhmätyöt hidastavat opintojen etenemistä.

Kysyttäessä ryhmätyöskentelyn positiivisesta vaikutuksesta opintojen edistymiseen. Noin puolet vastaajista oli täysin tai lähes samaa mieltä väitteen kanssa. Vastaajista 15 prosenttia oli vahvasti sitä mieltä, että ryhmätyöskentely ei edistä opintoja (kuvio 2).  Neutraalien vastauksien ollessa reilu kolmannes voidaan todeta, että opiskelijoiden näkemyksen mukaan ryhmätyöskentely pääsääntöisesti edistää opintoja.

Kuvio 2. Väittämä: ”Ryhmätyöskentely edistää opintojani.” 

Avoimissa vastauksissa opiskelijat ovat analysoineet, miten he ovat kokeneet työskentelyn ryhmissään lukukauden aikana. 

Olen aika nopeatahtinen opiskelija ja välillä on hankalaa saada kaikki ryhmäläiset yhteisiin tapaamisiin, hidastaa opintoja.

Ryhmäläisiltä on myös vaikea saada vastauksia viesteihin, miten saadaan asiat eteenpäin.

Ryhmä todella rikkonainen, kun on hyväksilukuja ym. niin nytkin syksyllä muodostunut ongelmaksi, etteivät ryhmäläiset siitä ole kertoneet. Tämän myötä ryhmätöiden aloitus viivästynyt, kun ei vastata viesteihin.

Työelämässä harvoin voit valita kenen kanssa työskentelet ja onko teillä millaiset tavoitteet työlle. Myös työelämässä joudutaan tekemään kompromisseja omista tavoitteistaan. Näin ollen painottaisin enemmän noihin aikatauluihin.

Työt tuntuvat raskailta ja tuskaisilta kun kaikki tekevät opintoja omien aikataulujensa mukaan. Sitten yritetään yhdessä lopuksi korjailla ryhmätyöt näyttämään siltä, ettei niitä olisi koottu palapelin paloista.

Etenkin nyt, kun ryhmät muuttuivat, niin on vaikeaa sopia aika joka kaikille sopisi. Mielestäni helpottaisi, kun sellaiset tehtävät, missä kaikkien tarvitsee olla mukana, pystyisi tekemään tuntien aikana. Parasta olisi, kun ryhmän sisäisesti saisi jakaantua kaikissa tehtävissä esim. 2–3 hengen ryhmiin.

Koska toiset tekevät ”etupeltoon” ja toiset viime minuutilla, niin se tuottaa ryhmässä haasteita, kun joutuu ”hoputtamaan” hitaampia.

Koulun alku on muuten lähtenyt hyvin liikkeelle, mutta syyslukukauden alussa tapahtunut ryhmien räjäytys toi melkoisen loven opiskelumotivaatioon. Tuntuu että koko alkuvuoden työ, mikä on tehty ryhmädynamiikan eteen, on vedetty vessasta alas.

Haasteet pienryhmässä

Vastaajista reilusti yli puolet ei ollut kokenut haasteita ryhmätyöskentelyssä. Ryhmätyöskentelyn koki haasteelliseksi vain noin vähän yli kolmannes. Haasteita kokeneet opiskelijat pystyivät yksilöimään haasteet, joista yleisimpiä olivat erilaiset arvosanatavoitteet (taulukko 1). Avoimissa vastauksissa korostuivat aikataulujen yhteensovittamisen vaikeudet, persoonallisuuserot, osaamistasojen vaihtelu sekä viestinnän haasteet, jotka lisäsivät opiskelijoiden stressiä ja ahdistusta.

Taulukko 1. Mitkä asiat ovat tuottaneet haastetta ryhmätöissä  

Ryhmätyöskentelyn haasteisiin liittyvää palautetta tuli runsaasti. Avoimia vastauksia saatiin kymmenen. Ryhmätyöskentelyssä haasteita kokeneista lähes kaikki antoivat tarkentavaa avointa palautetta. Tämä osoittaa, että haasteiden kokeminen lisää halukkuutta tuoda esiin myös kehitysehdotuksia.

Pienryhmien muuttaminen uuden lukukauden alkaessa toi lisäsäätöä opintoihin. Olimme vanhan ryhmän kanssa saaneet hiottua omat työskentelyaikataulut ja -tavat sopiviksi. Emme osanneet odottaa ryhmien muuttuvan, koska alusta asti sanottiin, että tässä on nyt nämä ryhmät, joissa tullaan työskentelemään koko opiskeluiden ajan.

Kun ryhmässä on vain kaksi henkilöä ja toinen on suurimman osan ajasta tavoittamattomissa, jää tehtävien teko yhden henkilön varaan.

Toinen ääripää on se, että ryhmässä on turhaa painetta tuovia henkilöitä, joilla päämääränä tehdä tehtävät mahdollisimman nopeasti, kun ne voi tehdä pikkuhiljaa sallitun ajan puitteissa huolellisesti ja perehtyen asiaan kunnolla.

Pienryhmä on positiivinen asia, jos sen jäsenet ovat samoissa tavoitteissa ja heillä on sama tahtotila. Jos jäsenet ovat hyvin eri linjoilla siitä, mikä on riittävästi, opiskelu hankaloituu. Ryhmätöiden määrä on liian iso, koska jokaisella on oma muukin elämä ja yhteistä aikaa tekemiselle ei löydy helposti. Opintojaksoilla tulisi ehdottomasti vähentää isojen ryhmätöiden määriä ja jakaa opittavat asiat esimerkiksi yhteen pienempään ryhmätyöhön ja yhteen yksilötyöhön. Myös todella ajan hukkakäyttöä on, että jokaisesta raportista tulee erikseen tehdä vielä videoesittely. Raportin esittely vaatii usein huomattavasti pidemmän ajan, kuin videolle on ohjepituutena annettu, joten videosta ei kuitenkaan saa haluamansa kaltaista ja asiat tulee kerrottua hutiloiden.                                                                                                                     

Elokuussa muodostimme uudet pienryhmät ja tähän uuteen pienryhmään olisi ollut kiva saada aikaa tutustua, vähän niin kuin tammikuussa oli. Harmi, kun pienryhmät menivät melkein kokonaan uusiksi.

Aikatauluhaasteet arjessa ovat luoneet todella paljon haasteita viedä ryhmätyöt loppuun asti.                                                        

Johtopäätökset

Opintojen alun ohjauksen saavutettavuus ja tiedonsaanti auttaa opiskelijat alkuun opinnoissa.  Opiskelijat ovat pääosin osallistuneet opintojen aloitusohjaukseen, mutta osa ei ollut mukana myöhemmissä ohjausinfoissa. Tämä näkyi vastauksissa tiedon puutteena esimerkiksi terveyspalveluista, opiskelijayhdistystoiminnasta ja hyväksilukukäytännöistä. Tulokset korostavat yhteisten infojen saavutettavuuden merkitystä – joko läsnäolona tai tallenteiden hyödyntämisenä. Lisäksi opiskelijatuutoreiden roolia tulisi vahvistaa erityisesti verkko-opiskelun kontekstissa

Isoissa opiskelijaryhmissä korostuu itsenäisten tehtävien toteuttamisen haasteet ja ryhmätyön pedagoginen merkitys. Opiskelijaryhmien kasvaessa itsenäisten tehtävien toteuttaminen on haastavaa. Mahdollisia ratkaisuja ovat Moodlen automaattisesti tarkistettavat tehtävät sekä tentit, jotka tukevat yksilöllistä oppimista. Toisaalta ryhmätyöskentely, erityisesti esihenkilötyön suuntautumisessa kehittää samalla opiskelijoiden esihenkilötaitoja. Tätä pedagogista näkökulmaa tulisi korostaa jo opintojen alkuvaiheessa.

Ryhmäjaon perusteet ja ryhmätyöskentelyn haasteet ovat hyvin tunnistettavissa. Ryhmäjaot on toteutettu opiskelijoiden arvosanatavoitteiden sekä aikataulullisten mahdollisuuksien perusteella, jotta ryhmätyöskentely tukisi opiskelijoiden oppimista ja edistäisi sujuvaa yhteistyötä. Jatkossa näiden tekijöiden merkitystä tulee korostaa entistä selkeämmin ryhmäjakoa tehtäessä.

Aikaisemmassa tutkimuksessa Laurean opiskelijoiden kokemukset ryhmätyöskentelystä ovat yhteneväisiä esihenkilö- ja johtamisen opiskelijoille tehdyn tutkimuksen kanssa. Haasteita aiheuttivat muun muassa erilaiset arvosanatavoitteet, aikataulujen yhteensovittaminen, epätasainen työmäärän jakautuminen, osallistumattomuus tapaamisiin sekä puutteellinen viestintä. Tulokset osoittavat, että ryhmätyöskentelyyn liittyvät haasteet ovat toistuvia ja tunnistettuja korkeakoulukontekstissa.

Opiskelijoille tehdyssä tutkimuksessa oli nousut esille ryhmässä tekemiseen puoltavia asioita. Ryhmässä joutuu jäsentämään ajatuksia, työskentely antaa uudenlaisia näkökulmia asioihin, vuorovaikutus on tärkeää oppimiselle ja ryhmästä saa tukea (Suhonen & kumpp. 2015).

Lapin AMKin opintojen alkuvaiheessa olevat opiskelijat eivät vielä tunnistaneet ryhmätyöskentelyn hyviä puolia. Kuitenkin yli puolet vastaajista ei kokenut ryhmätöiden hidastavan opintoja ja lähes puolet vastaajista piti ryhmätöitä opintoja edistävinä. Reilusti yli puolet vastaajista ei ollut kokenut haasteita ryhmätyöskentelyssä. Voidaan todeta, että opiskelijat tiedostavat ryhmätyöskentelyn hyvät puolet.  Näitä ryhmätyöskentelyyn liittyviä positiivisia asioita on hyvä sanoittaa opiskelijoille heti opintojen alkuvaiheessa.  

LÄHTEET

Akiola, J. & Gröhn, S. 2023. Ryhmätyöskentelyn huoneentaulu luotiin yhteisällisesti vastaamaan korkeakouluopiskelijoiden ryhmätyöskentelyn haasteisiin. Laurea Journal.  Viitattu 09.09.2025 https://journal.laurea.fi/ryhmatyoskentelyn-huoneentaulu-luotiin-yhteisollisesti-vastaamaan-korkeakouluopiskelijoiden-ryhmatyoskentelyn-haasteisiin/#8fac5659.

Korhonen E., Saarinen S. & Viinikka S. 2023. Study Group-tuutoroinnilla yhteenkuuluvuutta. Oamk Journal, 113 (2023). Viitattu 09.09.2026 https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20230828110961.

Lapin AMK 2025 Ohjaus ja neuvonta.  Viitattu 09.09.2025  https://lapinamk.fi/opiskelijalle/opiskelun-aikana/ohjaus-ja-neuvonta/.

Suhonen A., Kaakinen P., Kaasila R.& Sarenius V-M.  2015.  Yhteisöllinen oppiminen pro-gradu-tutkielmien pienryhmäohjauksessa. Yliopistopedagogiikka-lehti, Vol 22 Nro 1 (2015), 12–19. Viitattu 09.09.2025  https://lehti.yliopistopedagogiikka.fi/2015/03/27/yhteisollinen-oppiminen-pro-gradu-tutkielmien-pienryhmaohjauksessa/.

Tervaniemi, A. 2025. Asiakaskokemus liiketalouden verkko-opinnoissa. Lapin AMKin liiketalouden opiskelijoiden kokemuksia ensimmäisestä lukukaudesta. Viitattu 09.09.2025 https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/897071/Anne%20Tervaniemi.pdf?sequence=5&isAllowed=y.