YTM Mervi Angeria ja restonomi (YAMK) Milla Hirvaskari työskentelevät lehtoreina Lapin ammattikorkeakoulun Vastuulliset palvelut -osaamisryhmässä. 

Ristiinopiskelu on perinteisesti tarkoittanut opintojen suorittamista saman koulutusasteen sisällä, esimerkiksi ammattikorkeakoulujen välillä. Opiskelijan näkökulmasta ristiinopiskelu mahdollistaa osaamisen laajentamisen ja profiloimisen. Korkeakoulun näkökulmasta se vastaa korkeakoulupoliittisiin tavoitteisiin laadun parantamisesta ja koulutuksen uudistamisesta yhteistyön avulla. (Lapin AMK 2026c; Opetus- ja kulttuuriministeriö 2019; Opetus- ja kulttuuriministeriö 2026.)  

Myös toisen asteen väyläopinnot ovat tulleet osaksi ristiinopiskeluverkostoa. Ne tarjoavat lukiossa tai ammatillisessa toisen asteen oppilaitoksessa opiskelevalle mahdollisuuden tutustua korkeakouluopintoihin opintojen aikana tai vastavalmistuneena. (Lapin AMK 2026a.)

Sen sijaan ammattikorkeakoulusta ammatilliselle toiselle asteelle suuntautuva ristiinopiskelu ei ole vakiintunut käytäntö. Ammattikorkeakoulun tutkintovaatimukset edellyttävät korkeakoulutasoista osaamista eikä toisen asteen opintoja voida suoraan sisällyttää korkeakoulututkintoon (Lapin AMK 2025).  

Tämä teksti avaa näkökulmia ristiinopiskelusta Lapin AMKin restonomikoulutuksen ja Ammattiopisto Lappian matkailukoulutuksen välillä. Se tarjoaa esimerkin oppilaitosyhteistyöstä sekä työelämäläheisen oppimisen ja joustavien oppimispolkujen rakentamisesta ammattikorkeakoulussa. 

Matkailualalla tarvitaan ohjausosaamista 

Restonomikoulutus antaa valmiudet työskennellä monimuotoisissa ja kansainvälisissä matkailuympäristöissä, ja opintojen aikana opiskelijat perehtyvät esihenkilön vastuisiin sekä työntekijäkokemuksen johtamiseen. Valmistuttuaan restonomit voivat toimia esimerkiksi vuorovastaavina ja esihenkilöinä, jolloin työtehtäviin useimmiten kuuluu perehdyttäminen ja ohjaaminen. (Lapin AMK 2026b.)

Ohjausosaaminen työpaikoilla korostuu erityisesti harjoittelijoita ja uusia työntekijöitä perehdytettäessä (Sinervo 2024). Ohjauksessa ja perehdytyksessä tulee huomioida harjoittelijoiden ja työntekijöiden kulttuuri- ja kielitaustat, sillä matkailualan työyhteisöt ovat yhä kansainvälisempiä. 

Ammatillinen koulutus tarjoaa monipuolista, käytännönläheistä ja työelämän tarpeita vastaavaa osaamista. Se tarjoaa paitsi kokonaisia tutkintoja myös pienempiä tutkinnon osia osaamisen päivittämiseen työelämässä jo oleville. (Opetushallitus 2026.)

Tällainen on esimerkiksi tutkinnon osa Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, joka tarjoaa konkreettisia välineitä perehdyttämiseen, palautteen antamiseen ja oppimiseen erilaiset kieli- ja kulttuuritaustat sekä tuen tarpeet huomioiden. Koulutuksen tavoitteena on kehittää valmiuksia ohjata ja arvioida oppimista työpaikalla, ja se yhdistää pedagogisen osaamisen ja käytännön työelämätaidot. Koulutuksen laajuus on viisi osaamispistettä, mikä vastaa noin kolmea opintopistettä. (ePerusteet 2026.) 

Tunnistimme tilanteessa mahdollisuuden hyödyntää ristiinopiskelua ammattikorkeakoulun ja ammatillisen toisen asteen välillä. Kehitimme ratkaisuja Yhdenvertaiset koulutuspolut Lapin alueella -hankkeessa (ESR+), jonka tavoitteena on sujuvoittaa yksilöllisten ja omannäköisten koulutuspolkujen rakentamista sekä vastata työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin. Hanke toteutettiin vuosina 2024–2026 yhteistyössä Lapin ammattikorkeakoulun, Lapin koulutuskeskus REDUn, Ammattiopisto Lappian, Peräpohjola Opiston ja Opiskelijakunta Rotkon kanssa. (Lapin AMK 2026d.)  

Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen 

Toteutimme koulutuspilotoinnin yhteistyössä Ammattiopisto Lappian matkailualan koulutuksen kanssa ensimmäisen kerran keväällä 2025, ja sitä jatkettiin saman vuoden syksyllä sekä edelleen keväällä 2026. Pilotointia edelsi opettajien tutustuminen ja keskustelu sekä prosessin suunnittelu. Tiedotimme opiskelijoita sähköpostitse ja järjestimme infotilaisuuden, joka tallennettiin.  

Käytännössä restonomiopiskelija haki ja osallistui Ammattiopisto Lappian Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen -koulutukseen, joka toteutettiin etäopetuksena. Koulutuksessa opiskelijat hankkivat käytännön osaamista aihepiiristä. 

Pilotoinnissa keskeistä oli oppimisen vieminen suoraan työpaikoille. Opiskelijat tarkastelivat omaa rooliaan ohjaajina ja perehdyttäjinä, sovelsivat koulutuksessa käsiteltyjä teemoja käytännön tilanteisiin omassa työympäristössä sekä reflektoivat ja liittävät ne tietoperustaan ja restonomikoulutuksen osaamistavoitteisiin. Opiskelijoiden tuli raportoida ja reflektoida oppimistaan ja osaamisen kehittymistään ammattikorkeakouluopintojen vaatimusten mukaisesti. 

Onnistumisia ja oppeja koulutuspilotoinneista

Ensimmäisissä piloteissa koulutus sisällytettiin osaksi restonomitutkintoon kuuluvaa ammattitaitoa edistävää ja syventävää harjoittelua (20 op), jossa opiskelijat muun muassa toimivat vastuullisessa tai esihenkilötehtävissä sekä reflektoivat omaa ammatillista toimintaa ja kasvua (Lapin AMK 2026b). Pilotointeihin osallistui neljä restonomiopiskelijaa vuonna 2025. Kokemuksien perusteella koulutus tuki erityisesti vastuullisissa työtehtävissä työskentelevien ammatillista ja ohjausosaamista.  

“Kiinnostuin hakemaan pilottiin mukaan, kun olen ollut jo pitkään työelämässä ja toimin esihenkilönä.  Ristiinopiskelu toi mukavaa vaihtelua opiskeluun ja mahdollisuutta syventää ohjaus- ja perehdytysosaamistani hyvin käytännönläheisesti. Tämä tuki suoraan omaa työtäni. Ammattikorkeakoulussa johtamista käsitellään usein teoreettisemmin ja esimerkiksi numeerisen johtamisen näkökulmasta. Koen, että toisen asteen opinnot täydensivät hyvin omia korkeakouluopintojani. Kokemukseni tästä oli hyvin positiivinen ja voisin jatkossakin hyödyntää ristiinopiskelua, jos aihe on kiinnostava”.
– Pilottiin keväällä 2026 osallistunut restonomiopiskelija. 

Pilotoinneissa havaitut haasteet liittyivät pääosin teknisiin käytäntöihin ja tiedon selkeyteen. Suurimmat tekniset ongelmat koskivat ilmoittautumista. Eri organisaatioiden käytännöt, kuten poikkeavat hakuajat ja henkilökohtaisen sähköpostin käyttövaatimus aiheuttivat osalle opiskelijoista epäselvyyttä ja hankaluuksia toisen organisaation Teamsin käyttöön.  

Koulutuksen suorittaminen onnistui hyvin, mutta sen sijoittuminen ja sisällyttäminen osaksi restonomitutkintoa ei ollut kaikille selkeää. Osa opiskelijoista oletti saavansa opintopisteet automaattisesti vapaasti valittaviin opintoihin. Myös osaamispisteiden ja opintopisteiden eron ymmärtämisessä oli haasteita. Yhä useampi restonomiopiskelija suorittaa harjoittelun osaamisen näyttönä, jolloin työpaikkaohjauksen yhdistäminen ja sisällyttäminen käytännön harjoitteluun ei onnistu luontevasti.  

Pilotoinnista saatujen kokemuksien perusteella todettiin, että koulutus on restonomiopiskelijoille sopiva ja hyödyllinen, mutta se kannattaa liittää johonkin muuhun opintokokonaisuuteen. Restonomikoulutuksessa otettiin käyttöön uusi profiloiva opintojakso Asiantuntijuuden kehittäminen (5 op), johon koulutuksen sisällöt ja toteutustavat soveltuvat paremmin. Opintojaksolla opiskelijoilla on vaihtoehtoisia suoritustapoja osaamisen hankkimiseen sekä selkeät ohjeet raportointiin ja reflektointiin, mikä tukee oppimisprosessia. Tähän pilotointiin osallistui neljä restonomiopiskelijaa keväällä 2026.  

Ristiinopiskelun kehittäminen 

Onnistuneessa oppilaitosyhteistyössä ja ristiinopiskelussa korostuu tarve selkeälle viestinnälle, jossa kuvataan opiskelijan opintopolku ja prosessi alusta loppuun. Ristiinopiskelumahdollisuutta ammatillisella toisella asteella tulisi profiloida ennen kaikkea työelämäpainotteisena oppimisena ja osaamisen hankkimisena, joka tuo esiin sen hyödyt opiskelijalle.

Lisäksi kehittämisessä on tärkeää huomioida sisällytys ammattikorkeakoulututkintoon, jotta opiskelijat ymmärtävät, miten opinnot kytkeytyvät osaksi tutkintoa. Tässä auttaa, että tutkinnossa on riittävästi joustavia opintokokonaisuuksia, esimerkiksi vapaasti valittavia opintoja tai ammattiopintoja, joissa opiskelija voi asettaa omia oppimistavoitteita tai valita erilaisia suoritustapoja. Näin erilaisten yksilöllisten opintopolkujen sijoittuminen tutkintoon on selkeää ja ohjattua.  

Oma osaamisprofiili rakennetaan työelämää varten 

Ammattikorkeakoulusta ammatilliselle toiselle asteelle suuntautuva ristiinopiskelu sisältää monia mahdollisuuksia. Se tukee monipuolisesti työssä oppimista sekä työelämätaitojen kehittymistä ja verkostoitumista erilaisten toimijoiden, opettajien ja opiskelijoiden kanssa. Samalla se tarjoaa joustavia ja yksilöllisiä osaamispolkuja, joissa opiskelija voi suunnata oppimistaan omien tavoitteidensa ja työelämän tarpeiden mukaisesti.

Koulutus tuo lisäarvoa myös ammattikorkeakoululle tarjoamalla monipuolisia ja kiinnostavia oppimisratkaisuja sekä lisäämällä näkyvyyttä toisella asteella. Voisiko kaksisuuntainen ristiinopiskelu olla seuraava askel kohti aidosti joustavia ja työelämäläheisiä oppimispolkuja? Voisiko tulevaisuuden osaaminen rakentua yhtä aikaa eri koulutusasteilla?

Pilotoinnilla halusimme nostaa esiin nämä mahdollisuudet, ja rakentaa myönteistä mielikuvaa toisen asteen opinnoista osaamisen täydentämisen väylänä korkeakouluopintojen rinnalla. 

Tämä blogikirjoitus on tuotettu osana Lapin ammattikorkeakoulun toteuttamaa Yhdenvertaiset koulutuspolut Lapin alueella -hanketta (ESR+). Hankkeen toiminta-aika on 1.1.2024–30.6.2026 ja sen kokonaisbudjetti on 1 158 346 €, josta EU-tuen osuuden 926 677 €. Hanke on EU:n osarahoittama ja sen on myöntänyt Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus / Lapin Elinvoimakeskus.   

Lähteet 

ePerusteet 2026. Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, 5 osp. Viitattu 29.5.2026 https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/ammatillinen/4038059/tutkinnonosat/4219272 

Lapin AMK 2025. Tutkintosääntö. Viitattu 25.5.2026 https://lapinamk.oncloudos.com/aski/202362401.PDF 

Lapin AMK 2026a. Korkeakouluopintojen väylä. Viitattu 22.5.2026 https://lapinamk.fi/koulutus/osaamisen-taydentaminen/avoin-amk/vaylaopinnot/  

Lapin AMK 2026b. Restonomikoulutus. Viitattu 22.5.2026. https://opinto-opas-amk.peppi4.lapit.csc.fi/164666/fi/159727/4083 

Lapin AMK 2026c. Ristiinopiskelu. Viitattu 22.5.2026 https://lapinamk.fi/opiskelijalle/opintojen-sisalto/ristiinopiskelu/ 

Lapin AMK 2026d. Yhdenvertaiset koulutuspolut Lapin alueella. Viitattu 1.6.2026. https://lapinamk.fi/hanke/yhdenvertaiset-koulutuspolut-lapin-alueella-2/  

Opetus- ja kulttuuriministeriö 2019. Katse korkealle ja horisontti laajaksi. Näkökulmia ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen yhteistyöhön. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:26. Viitattu 22.5.2026 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-652-2 

Opetushallitus 2026. Mitä ammatillinen koulutus tarjoaa työelämälle? Viitattu 29.5.2026 Mitä ammatillinen koulutus tarjoaa työelämälle? | Opetushallitus 

Opetus- ja kulttuuriministeriö 2026. Korkeakoulu- ja tiedepolitiikka ja sen kehittäminen. Viitattu 22.5.2026 Korkeakoulu- ja tiedepoliittiset linjaukset ja kehittäminen – OKM – Opetus- ja kulttuuriministeriö 

Sinervo, T. 2024. Ohjausosaaminen tukee työssä oppijaa. Tiedon silta. Työelämän tutkimuksen ja kehittämisen verkkolehti. Viitattu 27.5.2026 https://www.tsr.fi/tiedon-silta/ohjausosaaminen-tukee-tyossa-oppijaa/