FM Päivi Honka, DI Mari-Selina Kantanen ja Insinööri (YAMK) Arto Jäntti toimivat lehtoreina Lapin ammattikorkeakoulun Uudistuva teollisuus -osaamisryhmässä.

Mitä insinöörin työ tänä päivänä oikeastaan on ja vastaako koulutus sitä, mitä työelämässä tarvitaan? Näitä kysymyksiä ei voi ratkaista pelkästään luokkahuoneessa. Siksi konetekniikan opettajat lähtivät työelämäjaksolle Outokummun terästehtaalle kokemaan arjen käytännössä. Jakso tarjosi uusia näkökulmia opetukseen ja avasi silmiä myös insinöörien monipuolisille uramahdollisuuksille. Samalla se herätti pohtimaan, miten työelämäyhteyttä voisi vahvistaa omassa työssä ja miten arvokasta se on silloin, kun siihen tarjoutuu mahdolisuus.

Sopimuskumppanuus tuo tekoja

Ammattikorkeakoulun tehtävänä on tukea alueen yritystoimintaa kouluttamalla ammattitaitoista ja osaavaa työvoimaa. Yritysyhteistyö ja kumppanuustoiminta on ammattikorkeakoulun elinehto. Kiinteästä kumppanuudesta hyötyvät molemmat osapuolet.

Lapin AMKin ja Outokummun tavoitteellinen ja pitkäjänteinen yhteistyö alkoi vuonna 2020. Kumppanuusyhteistyön teemana on vastuullisuus, ja sen kohdistuu erityisesti prosessitekniikkaan, sähkö- ja automaatiotekniikkaan, kunnossapitoon ja teollisuuden digitalisaatioon (Lapin AMK 2024). Molemmista organisaatioista on mukana eri alojen osaajia, jotka ovat kiinnostuneita kehittää yhteistyötä.

Yksi tärkeä yhteistyön muoto on säännöllisesti toteutettavat työelämäjaksot, jossa Lapin AMKin opettajat pääsevät konkreettisesti tutustumaan Outokummun tehdasympäristöön. Työelämäjakson tarkoituksena on paitsi vahvistaa ja päivittää opettajien ammattitaitoa, myös saada käsitys siitä, millaisiin Lapin AMKista valmistuneet insinöörit sijoittuvat sekä millaisia harjoittelu- ja kesätyömahdollisuuksia opiskelijoilla on.

Työelämäjakson käytännön toteutus

Edellinen Outokummun työelämäjakso toteutettiin 20.-22.5.2025 ja siihen osallistui kolme konetekniikan lehtoria: ammattiaineiden opettajat Mari-Selina Kantanen ja Arto Jäntti sekä viestinnän opettaja Päivi Honka. Meillä oli mahdollisuus esittää etukäteen toiveita tutustumiskohteista, ja toiveet olikin toteutettu erittäin hyvin. Ohjelmassa oli esimerkiksi tutustumista tuotantoprosessiin, teollisuuden työturvallisuuteen, organisaatioviestintään, rekrytointiin ja laadunhallintaan.

Kuvio 1. Työelämäjakson osallistujat Päivi Honka (vas.), Mari-Selina Kantanen ja Arto Jäntti

Ensimmäinen päivä

Ensimmäisenä päivänä oli kaikille yhteinen ohjelma, joka alkoi yritysesittelyllä ja työturvallisuusinfolla. Olimme tehneet etukäteen turvatentin, mutta käytännön asioita kerrattiin vielä tarkemmin. Outokummun periaatteena on nolla tapaturmaa, ja työturvallisuus on jokaisen asia, myös vierailijoiden. Jo aikaisemmilta vierailuilta oli jäänyt mieleen, että portaissa pitää aina pitää kiinni kaiteesta ja tehdasalueella kuljetaan vain merkittyjä reittejä. Perehdytyksessä korostettiin, että teollisuudessa turvallisuus on tärkeä osa jokapäiväistä toimintaa.

Työturvallisuusperehdytyksen jälkeen käytiin läpi työsuojelu- sekä työsuhdeasioita. Outokummulla huomioidaan hyvin henkilöstön halu kehittää osaamistaan sekä edistää urakehitystä esimerkiksi siirtymällä määräaikaisesti tai pysyvästi toisiin tehtäviin. Yhteinen päivä päättyi kiinnostavalla esityksellä käyntivarmuustoiminnasta.

Toinen päivä

Toisena työelämäjaksopäivänä jakauduimme kahteen ryhmään. Arto lähti päiväksi tutustumaan kuumavalssaamon toimintaan, kun taas Mari-Selina ja Päivi viettivät päivän ferrokromitehtaalla. Ferrokromitehtaan esittelyssä saimme käytännön vinkkejä siitä, miten tehokkaat kokoukset järjestetään niin, että niistä saadaan mahdollisimman paljon irti, jokainen saa osallistua yhtä paljon, eikä kenenkään aikaa viedä turhaan. Laadunhallinnan asiantuntijan esityksessä puolestaan ilmeni, kuinka laaja käsite ison organisaation laadunhallinta onkaan.

Aamupäivän ohjelmaan mahtui myös konetekniikan opiskelijan opinnäytetyön esitys. Mari-Selina oli toiminut kyseisen opinnäytetyön sisällönohjaajana ja Päivi kielenohjaajana, joten yhteinen matka saatiin konkreettisesti päätökseen. Oli myös mukava kuulla paikalla olevien opinnäytetyön tekijän työkavereiden ja esihenkilöiden kommentit opinnäytetyöstä ja nähdä opiskelijan helpotus urakan ollessa ohi. Kakkukahvit oli takuulla ansaittu! Vuosittain konetekniikan koulutuksessa tehdään lukuisia opinnäytetöitä, joiden toimeksiantaja on Outokumpu, joten ympäristö ja aiheet ovat teoriassa opinnäytetyön ohjaajille tuttuja, mutta oli mielenkiintoista nähdä myös konkreettisesti, missä opinnäytetyöt syntyvät.

Päivä jatkui kierroksella ferrokromitehtaalla, jossa tapasimme entisiä opiskelijoitamme ja näimme, miten opiskeluaikana opitut taidot olivat siirtyneet käytäntöön. Oli mukava kuulla, että opetus oli vielä tuoreessa muistissa. Saimme arvokasta palautetta opetuksesta sekä ideoita sen kehittämiseen. Päivän päätteeksi tutustuimme viestintäosastoon ja kuulimme kattavan tietopaketin siitä, miten kansainvälisen organisaation eri maissa toimiva viestintäosasto toimii ja miten erilaisiin tilanteisiin reagoidaan. Esimerkiksi tulosten julkistamisessa tai kriisitilanteissa on vakiintuneet toimintatavat.

Arton päivä alkoi kuumavalssamon toimintoihin tutustumisella. Arto kertoo päivästä seuraavasti: Päivä oli todella mielenkiintoinen, sillä pääsin näkemään monipuolisesti kuumavalssamon toimintoja vierailureittien ulkopuolelta. Aivan ensimmäiseksi pääsin mukaan kuumavalssaamon aamupalaveriin, jossa päivän tulevat tehtäväjaot hoidettiin alueille tehokkaasti. Tämän jälkeen jalkauduimme tehdasympäristöön, jossa pääsin näkemään esimerkiksi huoltotehtäviin liittyviä tehtäviä ja tarkastuksia, kun kuljimme aihion valulinjan alusta koko kuumavalssaamon läpi kupu-uuneille saakka. Päivän esittelyissä oli mukana kaksi pitkäaikaista työntekijää, jotka osasivat kertoa tuotannon toiminnoista monipuolisesti. Päivän päätteeksi kävin myös kylmävalssaamon puolella, jossa pääsin tutustumaan sen toimintoihin.

Kolmas päivä

Kolmas ja viimeinen päivä oli taas kaikille yhteinen. Aamu alkoi HR-osaston tapaamisella, jossa keskustelimme opiskelijoiden harjoittelu- ja kesätyöpaikoista sekä rekrytoinneista. Oli hyödyllistä kuulla, mitä työnantaja arvostaa työnhakijoissa. Sovimme työnhakuun liittyvän luentovierailun, joka toteutettiin myöhemmin syksyllä konetekniikan aloittaville opiskelijoille. Työelämän kontaktit, kuten vierailuluennot, ovat tärkeitä oppilaitokselle, koska suoraan työelämästä tuleva tieto on konkreettista, ajantasaista ja vakuuttavaa. Opiskelijat ottavat usein tiedon paremmin vastaan suoraan työelämästä kuin opettajilta.

Viimeisenä päivänä kävimme vielä laajemmalla tehdaskierroksella koko tehdasalueella ja satamassa. Pääsimme tutustumaan vielä tarkemmin ferrokromitehtaan tuotantoon sekä valvomoon. Lisäksi pääsimme käymään kuumavalssaamon sulatolla, jossa oli parhaillaan sulan ajo perälaatikosta kuumavalssaamolle. Varsinaista aihion valua kuumavalssamolle emme valitettavasti suoraan nähneet. Sulaton käyttöinsinööri kertoi sulaton toiminnoista ja lisäaineiden annostelusta sulaan.

Kuvio 2. Tehdaskierroksella Outokummun Liisa Hepolan ja Henrik Kinnusen kanssa

Tutustumisjakso huipentui yhteenvetoon, jossa käytiin läpi kolmen päivän ohjelma, kohokohdat ja tärkeimmät nostot. Olimme yhtä mieltä siitä, että vierailu oli onnistunut ja tavoitteet saavuttiin hyvin. Ohjelma ja aikataulu pitivät hyvin paikkaansa, ja kaikki vierailun toteuttamiseen osallistuneet Outokummun työntekijät olivat saaneet sen mahdutettua hyvin työtehtäviensä joukkoon.

Ideoita opetuksen ja yhteistyön kehittäminen

Työelämäjaksolta jäi paljon hyödyllisiä asioita vietäväksi opetukseen. Koska opettajan työ tapahtuu usein joko luokkahuoneessa tai verkossa, oli erittäin antoisaa päästä kokemaan tehdasympäristö paikan päällä ja nähdä, miten asiat juuri tällä hetkellä toteutetaan. Tietojen päivittäminen myös varmistaa, että opiskelija saa aina ajantasaista, suoraan käytäntöön soveltuvaa opetusta.

Esille nousseista teemoista varmasti tärkein on työturvallisuus. Se on työhyvinvointia, koska se luo perustan terveelle ja turvalliselle arjelle työssä. Työturvallisuus on myös olennainen osa konetekniikan alan opintoja. Siksi sen merkitystä on tärkeää korostaa erityisesti oppilaitoksen oppimisympäristöissä. Jokainen opettaja ja opiskelija voi toiminnallaan vaikuttaa siihen, että esimerkiksi käytännön laboratorioharjoituksissa on turvallista työskennellä. Myös opinnäytetöissä turvallisuusasiat ovat usein hyvin keskeisiä.

Myös talousasioiden huomioon ottaminen opetuksessa on tärkeää, ja kustannuksista sekä taloudesta keskusteltiin useassa eri yhteydessä. Resurssitehokas toiminta näkyy organisaatiossa esimerkiksi kokouskäytäntöjen tehostamisessa, mistä saimme vinkkejä sekä opetukseen että omaan toimintaamme.

Yksi tärkeä elementti työelämäjaksoilla on entisten opiskelijoiden kohtaaminen ja uudenlaisista yhteistyömuodoista sopiminen. Työelämäjaksollamme tapasimme useita entisiä opiskelijoita, joiden kanssa saimme sovittua uratarinoiden kertomisen osana syksyn ammattikorkeakoulun alumniviikkoa sekä asiantuntijaluentojen pitämisen erilaisissa ammattiopintojaksoilla. Monella entisellä opiskelijalla on oma opinpolku tuoreessa mielessä ja sen jakaminen niin aloittavien kuin pidemmälle opinnoissa ehtineille on erittäin arvokasta.

Tulevaisuudessa teollisuus tarvitsee erilaisia osaajia, mikä tulee huomioida myös opetuksessa. Yleiset työelämätaidot, kuten viestintätaidot, ovat yhä tärkeämpiä myös insinöörin työssä. Viestintää tapahtuu joka päivä erilaisissa tilanteissa, kuten palavereissa, perehdytyksessä ja ohjeiden antamisessa. Työelämän todellisten viestintätaitojen havainnointi auttaa kohdentamaan viestinnän opetuksen juuri konetekniikan insinöörille sopivaksi, alakohtaiseksi viestinnäksi.

Konkreettinen esimerkki ideasta käytäntöön siirtyneestä asiasta oli työelämäjaksolla usein esille tullut sähköpostiviestintä. Vaikka sitä opetettiin jo aikaisemminkin viestinnän opintojaksoilla, syntyi työelämäjakson myötä konetekniikan aloittavien opiskelijoiden viestinnän opintojaksolle uusi tehtävä, jossa harjoitellaan sekä vuorovaikutustaitoja että sähköpostiviestin kirjoittamista eri työelämän tilanteissa ja rooleissa. Sähköpostiviestinnän tärkeys korostui paitsi jo työelämässä mukana olevien insinöörien työssä, myös työpaikan hakemisessa.

Työpaikan hakemiseen saimme myös syksyn opintojaksolle Outokummulta vierailevan luennoitsijan, joka tuli kampukselle kertomaan päiväopiskelijoille, miten Outokummulle haetaan töihin, millä tavalla prosessi etenee ja kuinka tärkeää työnhakijan aktiivinen rooli työnhaussa on. Esimerkiksi puhelinsoitto hakemuksen perään on erittäin hyvä tapa saada oma hakemus nousemaan kaikkien muiden joukosta. Näitä arvokkaita neuvoja opiskelijat pääsivät toteuttamaan heti kesän harjoittelupaikkoja hakiessaan.

Hyväksi havaittu yhteistyö jatkuu tulevaisuudessa

Työelämään tutustuminen rikastuttaa normaalia opettajan arkea, koska siinä pääsee näkemään todellisen ympäristön, johon insinööriopiskelijat tulevaisuudessa työllistyvät. Erityisesti uusien kontaktien luominen ja verkostoituminen on tärkeää, koska suorien yhteyksien avulla esimerkiksi vierailuluentoja on helpompi järjestää. Kävimme monia arvokkaita keskusteluja, jotka edistävät yhteistyötä ja vahvistavat kumppanuutta myös tulevaisuudessa. Dialogi on molemminpuolista, ja siitä hyötyvät molemmat osapuolet.

Opettajan näkökulmasta on arvokasta seurata opiskelijan kehitystä ja urapolkua. Osa opiskelijoista on jo töissä Outokummulla aloittaessaan monimuoto-opinnot, mutta monelle ensimmäinen harjoittelupaikka on myös ensimmäinen kontakti yritykseen. Harjoittelun avulla opiskelija pääsee tutustumaan erilaisiin työtehtäviin ja etenemään vaativampiin tehtäviin jo opintojensa avulla. Opettajan paras palkinto on nähdä valmistunut insinööri tekemässä koulutustaan vastaavaa, vaativaa asiantuntijatyötä tehdasympäristössä. Yrityskumppanuuden myötä yhteistyö on jatkumo, joka ei katkea valmistumisen jälkeenkään.

Työelämäjaksot Outokummulla jatkuvat säännöllisesti molempien osapuolten toiveesta. Osallistujat vaihtuvat ja ohjelma muotoillaan kunkin vierailijan tarpeen ja kiinnostuksen mukaan, mutta konsepti ja aikataulu on testattu ja hyväksi havaittu. Seuraava työelämäjakso toteutetaan syksyllä 2026.

Yleisesti voidaan lopuksi todeta, että työelämäjaksot ovat toteutettavissa myös muissa organisaatioissa ja eri aloilla. Olisi tärkeää, että jokainen ammattikorkeakoulun opettaja ja työntekijä pääsisi tulevaisuudessa osallistumaan työelämään, ja tämä on yksi mahdollinen tapa toteuttaa se.

Kiitos vierailun mahdollistamisesta kuuluu erityisesti Mikko Keräselle, Liisa Hepolalle ja Henrik Kinnuselle.

Lähde

Lapin AMK 2024. Outokummun ja Lapin AMKin kumppanuus saa jatkoa. Viitattu 17.4.2026 https://lapinamk.fi/outokummun-ja-lapin-amkin-kumppanuus-saa-jatkoa/