Pohjois-Suomen Hoitotiedepäivät tuovat joka toinen vuosi alan toimijat yhteen uusimman tiedon äärelle ja verkostoitumaan. Kaksipäiväinen tapahtuma kokosi Lapin ammattikorkeakoulun Rovaniemen kampukselle peräti 170 hoitotieteen tutkijaa, johtajaa, kehittäjää, hoitotyön tekijää, opettajaa, opiskelijaa ja yritysten ja yhdistysten edustajaa.

Tänä vuonna päivien teemaksi oli valittu ”Rohki hyää hoitoa” – näyttöön perustuva toiminta pitkien etäisyyksien alueilla.

– Pohjoisen murreilmaisulla haluamme viestiä hoitotyön rohkeutta, vastuullisuutta ja inhimillisyyttä.  Ilmaus yhdistää pohjoisen omaleimaisen kulttuurin, yhteisöllisyyden ja periksiantamattomuuden laadukkaaseen ja välittävään hoitotyöhön, viestii tapahtuman tieteellinen toimikunta päivien tiivistelmäjulkaisun esipuheessa.

Tapahtuman alkajaisiksi välitettiin päivien osallistujille ministeri Kaisa Juuson videotervehdys.

Ministeriössä tehdään aktiivista kehittämistyötä, jotta hyvinvointialueiden päätöksenteossa kuuluisi hoitotyön tekijöiden ääni nykyistä paremmin ja johtamisosaaminen olisi mahdollisimman hyvällä tasolla. Kaisa Juuson mukaan valmisteilla on myös mielenterveyden ja gerontologian täydennyskoulutusta hoitotyön ammattilaisille.

Tervehdyksessään ministeri painotti hoitotyön tutkimuksen tärkeyttä ja sen yhteyttä käytännön hoitotyöhön.

Hoitotiedepäivien avauspäivänä kuultiin keynote-puheenvuorot näyttöön perustuvan hoitotyön nykytilasta, sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatiosta ja hoitotieteellisen tutkimuksen nykytilasta.

Näyttöön perustuvan hoitotyön tila Suomessa

Terveystieteiden tohtori Heidi Parisod toimii tutkimusjohtajana Hoitotyön tutkimussäätiö Hotuksessa. Lisäksi hän on Suomen JBI yhteistyökeskuksen ja WHO:n hoitotyön yhteistyökeskuksen johtaja.

– Uusi tutkimusnäyttö muuttaa hoitotyön periaatteita ja käytäntöjä jatkuvasti parempaa suuntaan. ”Meillä on aina tehty näin”, ei käy hoitotyössä minkään toiminnan perusteluksi, Heidi Parisod tiivistää.

Heidi Parisod edistää näyttöön perustuvaa hoitotyötä muun muassa kansallisten Hotus-hoitosuositusten laadinnassa ja hoitotyön käytäntöjen kehittämisessä.

Kun hoitotyö perustuu parhaaseen saatavilla olevaan tietoon eli näyttöön, saavat potilaat ja asiakkaat parasta mahdollista hoitoa eivätkä käytännöt vaihtele hoitoyksiköittäin perusteettomasti. Heidi Parisodin mukaan saadaan samalla merkittäviäkin kustannussäästöjä. Myös hoitajien työtyytyväisyys paranee, kun heillä on mahdollisuus ammatilliseen kehittymiseen ja ammatillista autonomiaa tuetaan.

– Kokemus oman alan arvostuksesta on yhteydessä muun muassa sairaanhoitajien haluun pysyä alalla. Näin näyttöön perustuva toiminta edistää myös alan veto- ja pitovoimaa.

Hoitotyön tutkimussäätiön (Hotus) kansallisen kyselytutkimuksen mukaan näyttöön perustuvan hoitotyön toteutumisessa trendi osoittaa hyvää suuntaa, mutta merkittäviä puutteita on yhä. Johdon tuki, yhtenäiset käytännöt, seurannan ja arvioinnin resurssit sekä osaamisen varmistamisen mekanismit ovat edellytys näyttöön perustuvan hoitotyön toteutumiselle.  

– Johtamisella ja organisaatioiden toimintakulttuurilla on ratkaiseva merkitys siinä, miten näyttöön perustuvuus saadaan osaksi arjen päätöksentekoa, Hanna Parisod kertoo.

Ajankohtaista: digityö ja hoitotieteellinen tutkimus 

Dosentti ja erikoistutkija Anu Kaihlanen (THL) on viime vuosina tutkinut sote-digitalisaatiota erityisesti ammattilaisten työn näkökulmasta.

– Hyvistä digitaidoista seuraa usein työyhteisön luottamusta. Vaarana on, että osaamisen myötä tehtävät ja siten kuormitus kasautuu digiosaajille, ja osaamiserot työntekijöillä saattavat kasvaa kasvamistaan.

Anu Kaihlasen mukaan digityön kuormittavuutta tulisi arvioida säännöllisesti työpaikoilla ja suunnata johtamisosaamisen kehittämistyötä niin kutsuttuun e-johtamiseen.

Professori Maria Kääriäinen kertoi konferenssivieraille  hoitotieteellisen tutkimuksen periaatteista yleensä ja painotuksista Oulun yliopistossa. Hänen tutkimusryhmänsä tutkii muun muassa digitaalista ja mielen hyvinvointia ja  näyttöön perustuvaa hoitotyötä.  

– Ulkoisen rahoituksen lisäksi on korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen kannalta kehitettävää  muun muassa hoitotieteellisessä tutkimusinfrassa ja tutkijaurapoluissa.

Hoitotyötä pohjoisessa  

Perjantaipäivän puheenvuorojen pääteemana oli hoitotyön kehittäminen Lapin hyvinvointialueella.

Perjantaiaamun avasi tutkimuspäällikkö Anne-Mari Järvelin Lapin ammattikorkeakoululta.

Hoitotiedepäivien jälkimmäinen sattui samalle päivälle, jolloin Lapin hyvinvointialueen hoitotyön johtaja Leena Karjalainen eläköityi. Puheenvuoronsa alkuun hän kävi läpi vaiheikasta uraansa, ja kirvoitti yleisöltä useaan kertaan naurut ja spontaanit aplodit, mutta vakavaakin asiaa kuultiin muun muassa Lapin erityispiirteistä. Lappi eläköityy valtavaa vauhtia ja palvelujen tarve on selvästi suurempaa kuin maassa keskimäärin.

Leena Karjalainen peräänkuuluttaa päättäjiäkin muistamaan, että hoitotyössä vaikutetaan aina ihmisen elämään, ja päätti esityksensä aforismiin

Kun olet hoitotyössä, tiedät, että joka päivä kosketat elämää, tai elämä koskettaa sinun elämääsi.

Vauhtia, huumoria ja tiukkaa asiaa kuului myös Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n hoitotyön johtaja Karoliina Saaren puheenvuoroon, jossa hän kertoi Länsi-Pohjan toimista vaikuttavamman hoitotyön eteen:  Mehiläinen Länsi-Pohjassa lähdettiin muuttamaan lyhyiden sairauspoissaolojen sairauslomatodistusten laadintakäytäntöä.

– Lyhyissä sairauspoissaoloissa on usein kyse itsestään paranevista sairauksista, mutta siitä huolimatta ne priorisoidaan kiireellisyydessä korkealla, Karoliina Saari kuvaa.

Länsi-Pohjassa muutosta lähdettiin tekemään yhdessä työnantajien kanssa. Yleisenä huolena on, että sairauslomat lisääntyvät, jos omailmoituskäytäntö otettaisiin maksimimäärässään käyttöön. Tutkimusten mukaan näin ei kuitenkaan käy, pikemminkin päinvastoin. Kävi myös ilmi, että työnantajat ovat melko heikosti tietoisia omista oikeuksistaan.

– Nykyään Mehiläinen Länsi-Pohjassa jo 71 prosenttia lyhyistä, 1–10 päivän poissaoloista tapahtuu omailmoituksella. Sairastavuus ei silti ole lisääntynyt, Karoliina Saari kuvaa työnantajansa omaa tilannetta.

Lennokas paneelikeskustelu käytiin aiheesta tekoäly ja hyvinvoinnin analytiikka sosiaali- ja terveydenhuollossa. Paneelin taidokkaasta juonnosta vastasi lehtori Marko Vatanen. Osaamispäällikkö Sari Pramila-Savukoski on saanut puheenvuoron.  Muina panelisteina olivat mukana erityisasiantuntija Ilkka Virtanen (Lapha), yliopettaja Milla Immonen (Lapin AMK) ja IT-projektipäällikkö Nina Viiri (Lapha).

Oma kulttuuri on saamelaiselle hyvinvoinnin lähde

Päivien päätteeksi tehtiin vielä erityiset katsaukset terveyteen saamelaiskulttuurisena ilmiönä ja saamenkielisiin sote-palveluihin. Aiheista alustivat TtT Hellevi Tervo (Itä-Suomen yliopisto) ja palvelupäällikkö Mirja Laiti (Lapin hyvinvointialue). 

Hellevi Tervo avasi puheenvuorossaan saamelaista hyvinvointikäsitystä ja kulttuuristen erityispiirteiden merkitystä saamelaisten hyvinvoinnille. Hän selvitti viime vuonna tarkastetussa väitöskirjassaan muun muassa, mistä asioista saamelaisten päivittäinen hyvinvointi muodostuu. Tutkimuksen ideana oli myös vahvistaa saamelaisten omaa näkökulmaa tutkimustiedon tuottamisessa.

Tutkimuksen mukaan pohjoinen luontoympäristö on monella tapaa saamelaisten päivittäisen hyvinvoinnin ydintä. Hyvinvointi muodostuu myös päivittäisistä arjen toiminnoista. Perhe on tärkeä hyvinvoinnin osa-alue, samoin kuin sosiaalinen kanssakäyminen yhteisön sisällä. Hyvinvointia edistää vahvasti tunne pärjäämisestä, mahdollisuus olla vapaa ja päättää omista asioistaan.

Saamelaisten mahdollisuus ilmaista itseään omalla kielellä, pukeutuminen saamen pukuun ja perinteinen saamelainen ruoka liittyvät vahvasti hyvinvoinnin kokemukseen. Hyvinvointi koetaan usein mielentilana ja yhteisöllä on kokemuksissa tärkeä rooli.   

– Kulttuurisensitiivisen palvelujen tuottaminen edellyttää ihmisten arjen ja arvojen tuntemusta, Hellevi Tervo muistuttaa.  

Palvelupäällikkö Mirja Laiti kehittää työkseen saamenkielisiä sote-palveluita  Lapin hyvinvointialueella

Saamen kielilaki turvaa saamelaisten oikeutta ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Lapin hyvinvointialueella on erityisvastuu saamenkielisten palveluiden kehittämisen tukemisesta koko maassa.

Tällä hetkellä Lapin hyvinvointialueen palveluksessa on noin 100 saamenkielistä työntekijää eli 1,25 prosenttia hyvinvointialueen henkilöstöstä. Nämä työntekijät työskentelevät hajallaan eri työyksiköissä eri puolilla Lappia. Pitkän ajan tavoitteena on saamenkielisten palveluiden palvelupolku kaikissa palveluissa, joka mahdollistaisi saamenkieliset palvelut niitä haluaville.  

– Saamenkielistä henkilöstöä on edelleen kovin vähän ja etenkin inarin- ja koltansaamenkielisiä työntekijöitä on vain muutama. Saamenkieliset palvelut ovat kuitenkin osa hyvinvointialueen normaalia palvelutuotantoa ja saamenkielisten palveluiden järjestäminen noudattaa samoja strategisia linjauksia kuin hyvinvointialueen toiminta muutenkin, Mirja Laiti summaa.

Mirja Laitia ja Hellevi Tervoa yhdistää asiantuntemus kulttuurisensitiivestä palvelutuotannosta.

Syväsukelluksia rinnakkais- ja posteriesityksin

Konferenssivieraat saivat syventävää tuntumaa ajankohtaiseen hoitotyön tutkimukseen ja kehittämishankkeisiin rinnakkais- ja posteriesityksissä.

Rinnakkaisesityksissä pureuduttiin tarkemmin muun muassa kliiniseen hoitotyöhön, johtamiseen, digitalisaatioon ja ikääntyneiden erityiskysymyksiin. Tutkimus ja kehittämistyön ajankohtaisia teemoja ja tuloksia esiteltiin 26 posterin näyttelyssä, johon osallistuneiden joukosta konferenssivieraat saivat äänestää mielestään parasta. Voittajaksi tiukassa kisassa kiri Saamelaiskulttuurin mukaisen sote-alan koulutuksen yhteiskehittämisen toimintamalli.

Projektipäällikkö Mirka Kelahaara voittoisan SaamSote-hankkeen posterinsa vierellä.

Pohjois-Suomen hoitotiedepäivät järjestetään jälleen kahden vuoden kuluttua. Järjestelyvuorossa on silloin Oulu ja Oamk.

Kuvat: Ville Rinne
Teksti: Heli Lohi
LUC-viestintä