Tavoite

Digitalisaation ja liikuntateknologioiden kehitys on erittäin nopeaa maailmalla ja myös Suomessa. Uusin tieto tulee saada mahdollisimman laajaan käyttöön liikunta- ja urheilualan yrityksille ja urheilutoimijoille. Digital Sport and Healthy Active Lifestyle Ecosystem -hankkeella vahvistetaan Rovaniemen ja Ounasvaaran kansallista ja kansainvälistä tunnettuutta liikunta- ja urheilualan kansainvälisenä innovaatiokeskittymänä sekä alueellisia valmiuksia tukea paikallista elinkeinotoimintaa ja toimialan kasvua. Hankkeessa toteutetaan seuraavat toimenpiteet:

·         WP 1: Etäliikunnanohjaus/etävalmennus Arctic Sport verkostolle / Lapin AMK

·         WP 2: Hankesuunnittelun digitaalinen toimintamalli (project lab) / Lapin AMK

·         WP 3: Tutkimuspilotit Arctic Sport-verkostossa / Lapin AMK

·         WP 4: Santasport oppimis- ja testausympäristön hyödyntäminen / Santasport/RKKY

·         WP 5: E-urheilun avulla taidollisen suorituskyvyn parantaminen / Santasport/RKKY

·         WP 6: Innovatiiviset urheilutapahtumat palveluna / Santasport/RKKY

·         WP 7: Hankehallinnointi, tiedotus ja yhteistyön koordinaatio / Lapin AMK

Kesto: 1.1.2024-28.2.2026

EAKR 2021-2027/Toimintalinja: 1 Innovatiivinen Suomi / 1.1 Tutkimus- ja innovointivalmiuksien ja kehittyneiden teknologioiden käyttöönoton parantaminen                           

Lapin AMK: 245384 ,- (80 %)

Santasport Lapin Urheiluopisto: 223004 ,- (80 %)

Yhteensä: 468388 ,-

EU rahoitus: 196 307 ,-

Keskeisessä roolissa erilaiset yhteistyöyritykset meidän alueelta!

Tulokset

TYÖPAKETTI 1

Etäliikunnanohjaus

Case 1

Lapin Hyvinvointialueelle toteutettu etäliikunnanohjauksen pilotti. Toteutimme etäliikunnanohjausta heidän asiakkailleen, koska heidän tavoitteena oli laajentaa palvelua. Yhteinen tavoite etäliikunnanohjauksen pilotissa oli toteuttaa ohjausta yhä useammalle kotona asuvalle etäohjauksen parissa olevalle henkilölle. Ohjausresurssi löytyi Santasport Lapin urheiluopiston liikuntaneuvojaopiskelijoista.  

Laphalla on käytössään Suvanto Care järjestelmä etäliikunnanohjausta varten. Laitteistosta osa on hankittu Arctic Connectilta. Hyödynsimme olemassa olevaa järjestelmää. Hankkeen avulla loimme yhteistyön Laphan liikunnanohjaajien ja Santasport Lapin urheiluopiston liikuntaneuvoja opiskelijoiden välille, koska toivetta harjoittelijoista sekä potentiaalisista tulevista työntekijöistä oli. Opiskelijat ohjasivat 4 etäjumppaa. Jumpat olivat virikkeellisempiä kuin Laphan omien ohjaajien ja niissä hyödynnettiin myös tarinallisuutta ja pientä kisailua. Samalla opetimme Laphan henkilöstöä hyödyntämään heidän nykyistä laitteistoa paremmin, kuten isoa tv-ruutua ohjaamiseen ja siihen integroitua itsekääntyvää kameraa. Ohjausten laatu parani merkittävästi. 

Case 2

Lähitapiola Lapin henkilöstö työskentelee usealla paikkakunnalla ja heistä osa paikallisella toimistolla tai etätyöskentelyn mallilla. Lähitapiola Lapin ja Lapin AMK yhteistyötä on kehitetty jatkuvalle toimintamallille. Yhteistyömuotoja kehittyi kolme.

1. Opiskelijatyönä toteutettava opinnäytetyö, missä kartoitettiin henkilöstön mielipiteet tämän hetken hyvinvoinnin tilasta työyhteisössä.  

2. Työpäivän aikana joka toinen torstai toteutettiin 15 minuutin infotuokio sovitusta aiheesta, jolla pyrittiin tuomaan työntekijöille virikkeitä omaan työpäivään ja arjen toimintaan. Infotuokiot toteutettiin teams-ohjelmalla.

3. Kaikille halukkaille työntekijöille toteutettiin kahdeksan viikon valmennusjakso opiskelijavalmentajien toimesta Coach4Pro ohjelmalla. Ensin jokaiselle työntekijälle tehtiin alkukartoituskysely HucoSport ohjelmalla, jonka jälkeen käytiin keskustelu sisällöstä valmentajan ja työntekijän välillä. Työntekijän toiveiden pohjalta rakennettiin harjoitusohjelma. Harjoitustavoitteiden sisällöt vaihtelivat laajasti ja esimerkkejä tavoitteista olivat unen määrän kasvu, työpäivässä jaksaminen ja arkiliikkuminen.  

Pilotti tarjosi yritykselle ajantasaisen ja kokonaisvaltaisen kuvan henkilöstön hyvinvoinnista. Opinnäytetyönä toteutettu kartoitus toi esiin työntekijöiden kokemuksia, kuormitustekijöitä ja vahvuuksia, mikä mahdollisti kehittämistoimien kohdentamisen aiempaa tarkemmin. Tiedon avulla yritys pystyi välttämään tehottomia toimenpiteitä ja suuntaamaan resurssit sinne, missä niillä oli eniten vaikutusta. 

Arjen toimintatapoja vahvistettiin lyhyillä, säännöllisillä Teamsin kautta toteutetuilla hyvinvointituokioilla. Ne rytmittivät työpäivää, tukivat palautumista ja lisäsivät yhteisöllisyyttä hajautetussa organisaatiossa. Samalla työntekijät saivat konkreettisia työkaluja oman hyvinvointinsa edistämiseen niin työssä kuin vapaa-ajalla.

Yksilöllinen valmennus vahvisti työkykyä tarjoamalla henkilökohtaista ohjausta esimerkiksi unen, palautumisen, arkiliikunnan ja työpäivän hallinnan teemoihin. Työntekijät valitsivat itse heille tärkeimmät kehittämiskohteet, mikä lisäsi motivaatiota ja sitoutumista. Palautteen perusteella valmennus tuki työkyvyn paranemista ja voi pitkällä aikavälillä näkyä tuottavuuden kasvuna, sairauspoissaolojen vähenemisenä ja henkilöstön pysyvyytenä. 

Pilotin aikana syntyi myös uudenlainen yhteistyömalli, jossa yritys, opiskelijat ja hanketoimijat työskentelivät yhdessä. Tämä vahvisti yrityksen valmiuksia hyödyntää ulkopuolista asiantuntijuutta ja loi pohjan jatkuvalle kehittämiselle. Toimintamalli avaa mahdollisuuksia alueen hyvinvointipalveluja tarjoaville yrityksille kehittää joustavia ja skaalautuvia ratkaisuja yritysasiakkaille. 

Case 3

Aslakin Liike kuntosali yhteistyössä Kittilän kunnan kanssa. Kittilän kunta tilasi Aslakin Liike kuntosalilta paikallisille 60+ ikäisille eri tasoisia verkkokursseja kuntosaliharjoitteluun suoraan kännykkään. Opiskelijaresurssi löytyi Lapin amk liikunnanohjaajaopiskelijoista. Opiskelija tekee jo työkseen kuntosalivalmennusta. 

Verkkokurssien rakentaminen aloitettiin suunnittelussa, missä pääpaino kohderyhmänä oli aloittelevissa harjoittelijoissa. Tarkan etsinnän ja arvioinnin tuloksena verkkokurssin alustaksi valittiin Trainero. Kuntosalin yrittäjä varasi heiltä myös esittelyn. Verkkokurssin materiaalit eli videoklipit liikkeistä, kuntosalin esittelystä, yms. kuvattiin yhdessä.  

Verkkokurssien liikepankit muokattiin opiskelijavetoisesti. Niiden läpikäynti tehtiin yhdessä yrittäjän kanssa, joka hyväksyi videot. Tavoite oli pilotoida verkkokursseja heti videoiden valmistuttua ja sen jälkeen muokata niistä entistä paremmat saadun palautteen perusteella. Valitettavasti yrittäjä perui verkkokurssin. Yrittäjän ajatuksena oli julkaista videot lopulta esimerkiksi youtubessa tai muulla ilmaisella alustalla. Hän hylkäsi jo aiemmin testauksen kautta hyväksytyn verkkokurssialustan Traineron. Tästä johtuen etäpilotti jäi toteuttamatta.  

Liiketoiminnallinen arvo ja keskeiset opit lappilaisille yrityksille 

Pilotti osoittaa kuitenkin, että digitaaliset palvelut tarjoavat pienillekin kuntosaleille uuden tulovirran ja mahdollisuuden laajentaa asiakaskuntaa ilman fyysisiä kapasiteettirajoja. Verkkokurssit voidaan tuotteistaa eri tasoisiksi kokonaisuuksiksi, ja kunnat voivat toimia (tukevana) maksavina asiakkaina, mikä avaa uuden markkinan. Samalla pilotti vahvistaa yritysten ymmärrystä siitä, että laadukas digipalvelu on toteutettavissa pienilläkin resursseilla, kun kumppaniverkosto esim. opiskelijat ja oppilaitokset (esim. hankkeet) tuovat osaamista ja oikea alusta helpottaa teknistä toteutusta. 

  

Etävalmennus

Case 4

Santasport valmennuskeskus pilotissa hyödynnettiin nopeustutkalaitetta, joka sopii monipuolisesti eri urheilu- ja harrastetoimintojen mittauksiin. Tutkalaitteella on mahdollista mitata erilaisia nopeuksia, kuten ihmisten ja välineiden/esineiden. Toteutimme mittauspilotin lentopallon valmennustoiminnassa mittaamalla syöttönopeuksia yläkouluakatemian ja naisten liigajoukkueen urheilijoilta. Tutkimuksesta tarkemmin työpaketti 3 tutkimuspilotissa. 

Santasportin ja Lapin AMKin henkilökunta voi hyödyntää tutkalaitetta monissa liiketoiminnallisissa tarkoituksissa, kuten erilaiset mittauspalvelut, nopeustutkimus, urheiluvalmennus ja tapahtumatoiminta. Näitä mahdollisuuksia esiteltiin kaikille halukkaille 10.2.2026. Paikalla oli 15 toteuttajaorganisaatioiden työntekijää eri rooleista (mm. opettajia, ammattivalmentajia, it-tuki ja hankeasiantuntijoita. Keskusteluissa syntyi uusia ideoita ja tavoite on hankkeen päättymisen jälkeen toteuttaa erilaisia projekteja, opiskelijatöitä tai harjoitteluita yrityksille ja muille sidosryhmille, jonka kautta nopeustutkan ominaisuudet sekä mittausmahdollisuudet leviävät kaikkien tietoisuuteen.  

Case 5

Soveltavan liikunnan etävalmennus toteutettiin yhdessä salibandyseura SBC Levin, Kittilän Kunnan, Paralympiakomitean, Salibandyliiton ja Lapin liikunnan kanssa. Pilotin avulla käynnistettiin uusi soveltavan liikunnan ryhmä. 

Toteutimme kevään 2025 aikana Kittilässä kolme kokeilukertaa soveltavaan liikuntakerhoon, jossa pääpaino oli salibandyllä, mutta tekemisessä huomioitiin aktiivisesti osallistujien mielipiteitä sisällön suunnittelussa monipuolisen pelaamisen ja leikkimisen osalta. Lapin liikunta toteutti soveltavan liikunnan ohjaajakoulutuksen Kittilässä ja paikalla oli yhteensä kahdeksan koulutettavaa, jonka kautta ryhmälle löytyi sitoutuneet. Huomiona nostetaan, ettei Kittilässä ollut hankkeen päättyessä muita soveltavan liikunnan ryhmiä toiminnassa. 

Hankepilotissa tavoitteena oli toteuttaa some-haasteita, missä Rovaniemellä toimiva Santa´s Unitedin soveltavan salibandyn ryhmä tekee lajiharjoituksen haasteita, joita Kittilään perustettava soveltavan ryhmä toteuttaa. Some-haasteiden tuli näkyä myös Salibandyliiton ja Paralympiakomitean kanavissa, jolloin haasteisiin osallistutaan valtakunnan tasolla. Videot ovat valmiina ja seurojen sekä Paralympiakomitean kanssa on sovittu videoiden julkaisemisesta Paralympialaisten jälkeen eli maaliskuun loppu-huhtikuu 2026 eli hankkeen päättymisen jälkeen.  

Case 6

Taitoluistelun harjoitepankki toteutettiin yhteistyössä Sodankylän kunnan, Suomen Taitoluisteluliiton, Rovaniemen taitoluistelijoiden ja Lapin liikunnan kanssa.  

Tarve pilotille nousi Sodankylästä taitoluistelun käynnistämiselle. Aihe sopi täydellisesti etävalmennuksen pilotiksi uuden toiminnan käynnistämiseksi ja sitä kautta lasten liikuttamiseksi. Sodankylän kunta tukee tilojen ja koulutusten kanssa. Lapin liikunta toi koulutusta seuratoiminnan laadun kehittämiseksi. Taitoluisteluliitto tarjosi lajiosaamista ja tarvittaessa lajikoulutusta. Rovaniemen taitoluistelijat toimivat Lapin alueen keskipisteenä ja tarjoavat lappilaisille lajin harrastajille mm. lajivalmentajien vierailuja ja akatemiatoimintaa sekä lisäksi suunniteltu harjoitepankki tulisi seuran alaisuuteen. Harjoitepankin tehtävänä on tarjota aloitteleville ohjaajille ideoita ja suoria harjoitteita, joita toteuttaa lasten kanssa. Harjoitepankki on kohdennettu erityisesti lappilaisille, mutta Taitoluisteluliitto voi esitellä sitä muillekin seuroille valtakunnallisen lajilaadun kehittämisen tueksi. Harjoitepankkia voivat myös hyödyntää niin lapset kuin vanhemmatkin luistellessaan vapaa-ajalla. 

Harjoitepankki on julkaistu osoitteessa: Taitoluistelun harjoitepankki – YouTube .  

TYÖPAKETTI 2

Hankesuunnittelun digitaalinen toimintamalli (Project Lab) 

Project Labin kokonaisuudessa kehitettiin eteenpäin alueen Arctic Sport -verkostosta nousseita aloitteita, järjestettiin verkkotyöpaja sidosryhmille sekä toteutettiin toimeksiantona digitaalinen, tekoälyä hyödyntävä hankesuunnittelun työkalu, Hankesparraaja AI. Työkalu on avoimesti saatavilla kaikille käyttäjille. 

 Hankehautomo Project Lab – kehittämisteemat

 

Kehittämisteema 1: Sport CONNECT? – KV-opiskelijoiden kotouttaminen urheiluseuratyön kautta  

Kehittämistyön päätavoitteena on, että Suomeen saapuneet urheilevat ja liikuntaa harrastavat kansainväliset opiskelijat löytävät paikkansa, työllistyvät ja kotoutuvat Suomeen. 

 

Kehittämisteema 2: SmartMotion – Innovaatioita havaintomotoriikan ja älyteknologian rajapinnassa?? 

Tavoitteena on havaintomotoriikkaa koskevan tiedon ja osaamisen vieminen yritysten ja elinkeinoelämän käyttöön, jotta aihealueen kehittyvästä osaamisesta saadaan taloudellista hyötyä ja uutuusarvoa. 

 

Kehittämisteema 3: Tiedolla johtaminen palveluna ja datalähtöinen innovointi hyvinvoinnin ja suorituskyvyn kehittämisen liiketoiminnassa? 

Hyvinvoinnin ja suorituskyvyn johtaminen ja kehittäminen on välttämätöntä usealla alalla: Urheilu, työhyvinvointi, terveyspalvelut, turvallisuus- ja puolustusala.  Aloitteella kehitetään ja sovelletaan tiedolla johtaminen palveluna konseptia. Sen avulla dataan perustuvia hyvinvoinnin ja suorituskyvyn kehittämiseen liittyviä palveluja tuottavat yritykset voivat kehittää osaamistaan ja tarjontaansa asiakastarpeiden palvelemiseksi entistä paremmin sekä nykyisillä että uusilla toimialoilla ja markkinoilla.  

 

Kehittämisteema?4: LEP Lapland Event Project ? 

Lapland Event Project –aloitteessa päätavoitteena on parantaa Lapin työllisyyttä tarjoamalla uusia koulutusmahdollisuuksia ja kehittää liikuntamatkailua tapahtumatoiminnan näkökulmasta.

 

Kehittämisteema 5: Lapland Fusion – Community & Careers ? 

Kehittämisteemaa jatkojalostettiin kehittämisteema 1:n, Sport Connect, pohjalta. Monialainen yhteistyö ja osaamisen kehittäminen: kehittämistyö vahvistaa yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin osaamista kansainvälisten osaajien integroimisessa työelämään. Toimijoiden välinen koordinoitu yhteistyö mahdollistaa monialaisten palvelujen hyödyntämisen ja tuottaa lisäarvoa olemassa oleviin kotoutumis- ja työllisyyspalveluihin

 

Kehittämisteema 6: Arctic Sport liikuntaekosysteemi kehityksen kärjessä? 

Aloitteen tavoitteena on lisätä elinkeinoelämän, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten, ammatillisten oppilaitosten ja muiden koulutuksen järjestäjien, muiden kehittämistoimijoiden (ml. kaupungit ja kunnat sekä kolmas sektori) sekä loppukäyttäjien (kuluttajat, kansalaiset) yhteistyötä palveluiden ja tuotteiden koko arvoketjussa.  

 

Kehittämisteema 7: Liikkuva LUC – Liikettä ja hyvinvointia monimuoto-opetukseen 

Kehittämistyön tavoitteena on kehittää toimintakulttuuri, joka tukee liikettä ja aktiivisuutta erityisesti etä- ja monimuoto-opetuksessa. Samalla kannustetaan opiskelijoita myös vapaa-ajan liikkumiseen. Oppimisen ohjaus, opetusmenetelmät ja digialustat suunnitellaan edistämään istumisen vähentämistä, toiminnallisuutta ja yhteisöllistä liikkumista. Ratkaisut integroidaan pysyviksi osiksi kurssipohjia ja opetuksen vuosikelloa. Huomioimme erilaiset elämäntilanteet, kuten perheellisyys ja työn ohessa opiskelu, jotta osallistuminen on mahdollista mahdollisimman monelle. 

 

Kehittämisteema 8: Kuntouttava toiminta ADHD-nuorille extreme-lajien avulla? 

Yhtenä kehittämisteemana työstettiin Kuntouttava toiminta ADHD-nuorille luonnossa extreme-lajien avulle –aloitetta. Tavoitteena oli kehittää luontoon perustuva kuntoutusaloite autismin kirjon nuorille hyödyntämällä extreme-urheilua terapeuttisena toimintana. Tällä lähestymistavalla pyritään edistämään henkilökohtaista kasvua, päätöksentekotaitoja ja voimaantumista ulkoilmaolosuhteissa tapahtuvien fyysisten haasteiden avulla.  

  

Hankeideoinnin työkalu – Hankesparraaja AI 

Hankesparraaja AI -työkalu on avoimesti kaikkien käyttäjien saatavilla verkko-osoitteessa?https://hankesparraaja.web.frostbit.fi/aloitus ja se on käytettävissä?suomeksi tai englanniksi. Hankesparraaja AI -työkalua on esitelty?eri sidosryhmille.

Hankesparraaja?AI?-työkalu?on integroitu osaksi?Lapin AMKin?Johdanto projektitoimintaan -opintojakson tehtävää: opintojaksolla opiskelija pyrkii löytämään aidon haasteen tai ongelman,?joka vaatii ratkaisua?asian?kehittämiseksi. Opiskelija?ideoi kuvitteellisen projektin?käyttäen Hankesparraaja AI?-työkalua?projekti-idean kirkastamiseen ideapaperiksi.? 

Hankesparraaja AI -työkalua hyödynnetään?niin isompien kuin myös pienempien kehittämisideoiden työstämisen tukena.?Tavoitteena on tuottaa?ketterämmin ja sujuvammin hankealoitteita?Lappiin jatkojalostettavaksi?sekä?avata hankemaailman ovia?yhä useammalle toimijajoukolle. 

TYÖPAKETTI 3

TUTKIMUSPILOTIT ARCTIC SPORT -VERKOSTOSSA

Työpaketissa toteutetaan hankesuunnitelman mukaisesti yhteensä kolme tutkimuspilottia

 

SILMÄDOMINANSSI-TUTKIMUS 

Tutkimuspilotti toteutettiin kevään 2024 ja kevään 2025 välisenä aikana. Tutkimuksen tekemiseen osallistui asiantuntijoita Lapin AMKista, Santasportista Lapin urheiluopistosta, Silmäasemalta ja Jyväskylän yliopistosta. Myös Lapin AMKin liikunnanohjaajaopiskelijoita oli mukana toteuttamassa tutkimuksessa tehtyjä testejä.  

Tutkimuksen tarkoitus. Tutkimuksen tarkoituksena oli 1. pilotoida tutkimusmenetelmiä silmädominanssin tutkimiseksi, 2. tutkia vahvan ja heikon silmädominanssin vaikutusta motorisiin suorituksiin ja 3. tutkia Senaptec Strobe -lasien käyttöintervention vaikutusta havaintomotoriikkaan. Silmäasema oli mukana tutkimuksen tekemisessä, sillä he kehittivät urheilijoiden näöntestausta. Santasport Lapin urheiluopiston taitovalmennuksen asiantuntijat kehittävät osaamistaan ja asiantuntijuuttaan tutkimuksen tekemisen ja tulosten myötä Olympiakomitealta saadun osaamisen kehittämistehtävän mukaisesti. 

Tutkimusmenetelmät. Tutkimus toteutettiin interventiona, johon osallistui terveitä ja liikunnallisia 15-19 vuotiaita. Tutkittavat jaettiin interventio- ja kontrolliryhmiin, joille suoritettiin alkumittaukset: silmän suunta- ja havaintojohtavuuden mittaukset (joiden perusteella saadaan tieto silmädominanssista) sekä motoriset testit (golf-puttaus, flamingoseisonta sekä havainnointia-, reagointia- ja tarkkuutta mittaava testi).  

Alkumittausten jälkeen aloitettiin interventio, jonka kesto oli seitsemän viikkoa. Interventioryhmä sen aikana vilkkuvia Senaptec Strobe -laseja liikuntatuntien yhteydessä.  Lasien avulla pyritään harjoituttamaan näköaistia ja aivojen toimintaa liikunta- ja urheilusuorituksissa. Lasien käyttö oli progressiivista intervention aikana siten, että interventioryhmä käytti laseja kerran viikossa 5-10 minuuttia kerrallaan ensimmäiset kolme viikkoa, minkä jälkeen ryhmä käytti laseja 10 minuuttia 2-3 kertaa viikossa.  

Intervention jälkeen toteutettiin loppumittaukset, joissa tehtiin samat motoriset testit, mutta silmämuuttujia ei mitattu sillä silmämuuttujat ovat vakiot. Silmäasema analysoi silmädominanssin ja puttauksen välistä yhteyttä. Muita muuttujia analysoi tutkimuspaketista vastaava Lapin AMKin työntekijä. 

Tulokset ja niiden levittäminen.  Pilotin tuloksena saatiin tietoa silmädominanssin tutkimisesta ja tätä tulosta hyödynnettiin Silmäasemalla urheilijoiden näöntestauksen kehittämistyössä. Lisäksi pilotista saatiin tietoa stroboskooppisten lasien käytön yhteydestä motorisiin suorituksiin. Tiivistetysti stroboskooppinen harjoittelu voi olla osa työkalupakkia, kun halutaan kehittää urheilijan pelisilmää, sillä se tuo esimerkiksi tällaista lisää harjoitteluun ja valmennukseen; Havainnointikyvyn haastaminen ja keskittymiskyvyn kehittäminen, mielenkiintoinen lisä, joka tuo vaihtelua harjoitteluun, päätöksenteko rajallisen aistitiedon ja epävarmuuden keskellä, liikeratojen ennakoinnin harjoittelu sekä lyhytaikaisen muistin parantuminen. Nämä tekijät ovat arvokkaita erityisesti lajeissa, joissa nopea reagointi, fokuksen säilyttäminen ja häiriöiden sietäminen ovat keskeisiä. 

Tutkimuspilottia ja sen tuloksia esiteltiin lokakuussa 2025 järjestetyssä Pelisilmä 2 –konferenssissa, johon osallistui paikallisia, kansallisia ja kansainvälisiä urheilu-, liikunta- ja kuntoutusaloilla työskenteleviä henkilöitä. Pelisilmän kanssa samana päivänä järjestettiin myös hankkeen seminaari, jossa tutkimuspilottia esiteltiin. Hankkeen seminaarista kirjoitettiin yhteenveto, joka on luettavissa hankkeen nettisivuilla. Lisäksi pilotti on saanut näkyvyyttä kansallisessa mediassa: Nuorilla testataan todella erikoisia laseja Lapissa: ’Ensimmäisellä kerralla tuli outo fiilis’ 

Tutkimuspilotin hyödyt muille yrityksille. Pilotin kautta alueelle syntyi uutta osaamista, uusia valmennus- ja palvelukonsepteja sekä yritysten toimintaa tukevaa tutkimustietoa. Lisäksi pilotti vahvistaa yritysten kykyä hyödyntää liikuntateknologiaa, tukee kaupallistamista ja lisää Lapin urheilun ja liikunnan ekosysteemin vetovoimaa tuottamalla konkreettisia valmennuksen ja asiakastyön työkaluja, sillä se selvitti silmädominanssin vaikutusta motorisiin suorituksiin ja arvioi Senaptec Strobe -lasien vaikutuksia havaintomotorisiin taitoihin. Pilotin tärkeänä tuloksena on tarjota selkeä malli ja harjoitusohjelma, jota pk-yritykset voivat hyödyntää esimerkiksi taitovalmennuksessa, yksilövalmennuksessa, lajikohtaisessa harjoittelussa sekä kuntoutuksen ja hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. Tämä madaltaa teknologian käyttöönoton kynnystä ja mahdollistaa uusien, tuotteistettavien palvelukokonaisuuksien rakentamisen. 

Silmädominanssin, havaintomotoriikan ja suorituskyvyn välisiin yhteyksiin liittyvät tulokset auttavat yrityksiä kehittämään palvelujaan sekä tekemään valmennuksesta vaikuttavampaa ja osoittamaan palvelujen tehoa asiakkaille. 

Silmäasema hyödynsi tutkimusaineistoa urheilijoiden näöntestauksen kehittämiseksi ja yritys toivoo uusien palveluketjujen sekä yhteisten palvelukonseptien kehittämistä yhdessä valmennusta tarjoavien yritysten kanssa. Alueen yritykset voivat osallistua tähän työhön. 

Lisäksi pilotti on lisännyt Lapin näkyvyyttä liikunta- ja urheiluteknologian kehittämisen alueena. Tutkimus on saanut valtakunnallista medianäkyvyyttä, mikä vahvistaa Rovaniemen ja Ounasvaaran asemaa kiinnostavana urheilun ja liikuntateknologian innovaatioympäristönä. Tämä kasvattaa alueen vetovoimaa valmentajien, urheilijoiden, matkailijoiden ja yritysyhteistyökumppaneiden keskuudessa ja hyödyttää näin laajasti alueen pk-toimijoita. 

 

KATSEENKÄYTTÄYTYMINEN PUTTAUKSESSA -TUTKIMUS 

Tutkimuspilotti suunniteltiin keväällä 2025 ja toteutettiin syksyllä 2025. Se toteutettiin yhteistyössä Rovaniemeläisen FitGolf-yrityksen kanssa. 

Tutkimuksen tarkoitus ja tulosten levittäminen. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää eri tasoituksen omaavien golfaajien katseenkäyttäytymistä puttauksessa Tobii Pro Glasses 3 -katseenseurantalaitteella. Tarkoituksena oli, että mukana olleen golf-valmennusta tarjoavan FitGolfin lisäksi myös muut alueen yrityksen voivat hyödyntää tutkimuksen tuloksia valmennustyössä ja innovoida teknologian tuomia hyötyjä omassa liiketoiminnassaa. Tavoitteena oli, että pilotin myötä saadaan levitettyä tietoisuutta Tobii-lasien käyttömahdollisuuksista mm. valmennuksen apuvälineenä. 

Tutkimusmenetelmät. Tutkimusprotokolla testattiin kesäkuussa. Testauksessa koitettiin, miten puttaukset kannattaa tallentaa Tobii-laseilla analyysien sujuvuuden kannalta. Varsinaiset mittaukset toteutettiin lokakuussa 2025. Tutkimukseen osallistui 9 vapaaehtoista golfin harrastajaa, jotka luokiteltiin golf-tasoituksen mukaan: tasoitus alle 10 (n = 2), tasoitus alle 20 (n= 5) ja tasoitus 20 tai yli (n = 2). 

Mittaukset toteutettiin sisätiloissa tekonurmella, jossa puttausmatka oli 4 metriä. Tutkittavat suorittivat aluksi 10 puttausta omalla puttaustyylillään (pre). Tämän jälkeen tutkittaville annettiin ohjeet puttauksen suorittamiseen. Ohjeistus sisälsi käytännön ohjeita katseen säilymisestä puttauslinjalla sekä vartalon liikkeistä tähtäyksen aikana. Kaikille tutkittaville annettiin sama ohjeistus. Ohjeistuksen jälkeen tutkittavat tekivät uudestaan 10 puttausta, joiden aikana heitä kehotettiin noudattamaan juuri saamiaan ohjeita (post). Katseenkäyttäytyminen kummallakin puttauskerralla tallennettiin Tobii Glasses 3 -katseenseurantalaseilla. Lasit kalibroitiin jokaiselle tutkittavalle ennen pre- ja post-mittauksia. 

Tulokset. Jokaiselta pelaajalta valittiin analysoitavaksi yksi puttaus (lyönti), joka osui reikään. Yhdeltä tutkittavalta tarkasteluun valittiin puttaus, joka meni ohi. Kaikki tarkasteltavat puttaukset olivat 3.-7. puttauksia kymmenen puttauksen sarjasta pre ja post olosuhteista. Tulosten analysointiin käytettävä ohjelmisto oli laitevalmistajan oma Tobii Pro Lab –ohjelmisto. Tulokset analysoitiin marraskuun 2025 ja helmikuun 2026 välillä 

Lyöntilinja piirtäminen. Lyöntilinjan piirtämisen osalta tuloksista voitiin havaita tasoitukseen viittaavia trendejä. Kumpikin parhaimman tasoituksen omaavista pelaajista alkoi piirtää katseella lyöntilinjaa ohjeistuksen saamisen jälkeen. Keskimmäisen tasoituksen pelaajista kaksi viidestä alkoi myös piirtää lyöntilinjaa katseellaan ohjeistuksen jälkeen. Nämä pelaajat olivat sellaisia, jotka tutkimuksessa mukana olleen valmentajan mukaan ovat tasoitukseensa nähden hyviä puttaajia. Lyöntilinjan piirtämistä katseella ei ollut havaittavissa lopuilla tämän ryhmän eikä alhaisimman tasoituksen pelaajilla. Tuloksista ei kuitenkaan voida tehdä laajempia yleistyksiä, sillä tulokset eivät ole tilastollisesti merkittäviä pienen otannan vuoksi. 

Katseen säilyminen linjalla. Valmennuksen vaikutus katseen säilymiseen linjalla lyönnin aikana vaikuttaa olevan yksilöllistä. Tuloksista ei voida havaita selkeitä tasoitukseen viittaavia trendejä tämän muuttujan suhteen. 

Katseen kohdistuminen. Myöskään katseen kohdistumisen osalta tuloksista ei voida havaita yhtä selkeää tasoitukseen viittaavaa trendiä. Osalla tutkittavista ei voitu erottaa kumpaakin tarkastelupistettä: 1) pelkkää katseen kohdistumista palloon ennen lyönnin alkamista ja 2) sitä seurannutta uutta katseen kohdistusta, jonka aikana maila lähti liikkeelle. Tällaisilla pelaajille katse pysyi yhtäjaksoisesti samassa pisteessä ennen lyöntiä ja sen alkaessa. Kummallakin alhaisimman tasoituksen pelaajilla yhden tarkastelupisteen aikainen katseenkohdistumisen kesto oli alle 100 ms, muutoin kaikilla pelaajilla kaikkien tarkastelupisteiden aikaisten katseen kohdistusten kesto oli vähintään 100 ms. 

Tuloksiin vaikuttavat tekijät. Kahdella tutkittavista oli omat silmälasit Tobii-lasien alla. Toinen näistä tutkittavista raportoi yhdistelmän painavan nenää. Lasien kalibrointi epäonnistui toisella näistä tutkittavista, mikä johtui todennäköisesti silmälaseista. Kalibroinnin epäonnistuminen vaikutti Tobii-laseilla saatuihin tuloksiin siten, että kaikkia silmänliikkeitä ei saatu tallennettua ja siten tuloksia katseen kohdistuksesta ei voitu kyseisen tutkittavan osalta tarkastella. 

Tulosten levittäminen. Tutkimuspilotista kirjoitettiin Lapin AMKin Pohjoisen tekijät -blogiin suunnatussa kirjoituksessa, joka julkaistaan maaliskuussa 2026. Lisäksi pilottia ja sen tuloksia esitellään Digital Sport –hankkeen nettisivuilla. Tulokset on jaettu myös jokaiselle tutkimukseen osallistuneelle golfaajalle. 

Tutkimuspilotin hyödyt muille yrityksille. Pilotin keskeinen hyöty pk-yrityksille liittyy uuteen, käytännönläheiseen tietoon eri tasoisten golfaajien katseenkäyttäytymisestä puttauksessa. Tobii Pro Glasses 3 -katseenseurantateknologian avulla kerätty data tuottaa yrityksille konkreettista ymmärrystä siitä, miten (liikuntasuorituksen aikaiset) tarkastelun kohteet, katseen kohdistumisen kesto sekä ohjeistuksen vaikutukset eroavat pelaajatasojen välillä. Tämä tieto on suoraan hyödynnettävissä mukana olleen yrityksen omassa valmennustyössä, mutta se tarjoaa käytännön hyötyä kaikille alueen valmennus- ja liikunta-alan pk-yrityksille, jotka haluavat kehittää palvelujaan kohti yksilöllisempää, dataan perustuvaa ohjausta. Katseenseurantateknologian käyttö soveltuu myös muihin lajeihin ja palveluihin, kuten palloilulajeihin, ammuntaan sekä kuntoutukseen, ergonomia-analyyseihin ja markkinointiin. Tämän myötä pilotilla on potentiaalia laajentaa katseenseurannan hyödyntämistä useiden pk-toimijoiden palveluihin ja lisätä Lapin asemaa teknologiaa hyödyntävän valmennuksen edelläkävijänä ja palveluiden tuottajana. 

Lisäksi pilotti madaltaa teknologian hyödyntämisen kynnystä. Katseenseurantateknologian käyttö on monille yrityksille vielä vierasta, ja tutkimus lisää tietoisuutta sen mahdollisuuksista osana valmennusta. Pilotin myötä alueen yrityksille syntyy valmiita, testattuja käytäntöjä siitä, miten esimerkiksi Tobii-laseja voidaan hyödyntää lyhyissä valmennussessioissa, millaisia analyyseja niillä voidaan tuottaa ja miten teknologia vaikuttaa asiakkaiden oppimiseen ja suoritusten kehittymiseen. Tämä mahdollistaa pk-yrityksille uudenlaisten palvelutuotteiden kehittämisen ja kaupallistamisen. Pilotti osoitti myös, että Lapin pk-yritykset voivat toimia osatoteuttajina tutkimusprojekteissa ja saada niistä suoraa, liiketoimintaa tukevaa hyötyä. Tämä lisää yritysten valmiutta osallistua jatkossa TKI-toimintaan ja kasvattaa koko alueen innovaatiokykyä. 

 

LENTOPALLON SYÖTTÖNOPEUS ERI TASOISILLA PELAAJILLE -TUTKIMUS 

Tutkimuspilotin suunnittelu aloitettiin loppuvuodesta 2025 ja se toteutettiin tammi-helmikuussa 2026. Tutkimuksen toteuttamisessa oli mukana Lapin AMK, Arctic Volleyn naisten mestaruusliigajoukkue ja Santasport Lapin urheiluopisto. 

Tutkimuksen tarkoitus. Tarkoituksena oli vertailla syöttöjen nopeutta eri tasoisilla lentopallon pelaajilla. Tutkimuksen tarkoituksena oli lisätä tietoa, miten nopeustutkaa voidaan hyödyntää urheiluvalmennuksen apuna, jotta muutkin valmentajat voisivat hyödyntää laitetta valmennuksessa.  

Tutkimusmenetelmät. Vertailtavina pelaajina olivat 7.lk, 8.-9.lk, akatemiaurheilijat ja naisten mestaruusliigan pelaajat. Tutkittavina syöttötapoina oli hyppysyöttö (hypäri) ja hyppyleija. Mittaukset toteutettiin harjoitusten ohessa. Mitatuista syötöistä kirjattiin ylös pallon lentonopeus ja onnistuiko syöttö. Pilotissa käytössä ollut tutka oli Stalker Pro 3. 

Pilotin hyödyt muille yrityksille. Tulokset hyödyttävät useiden lajien valmentajia, sillä niiden kautta saadaan esimerkkiä, miten helppokäyttöistä ja välitöntä palautetta antavaa teknologiaa voidaan hyödyntää osana valmennusta. Tämä lisää mahdollisuutta näyttöön perustuvan valmennuksen tarjoamista ja markkinoilla erottumista. Tutkaa ja sen käyttöä esiteltiin Santasport Lapin urheiluopiston ja Lapin AMKin henkilöstölle 10.2.2026. 

 

DESMOTEC EBOARD -VOIMALEVYN VALIDOINTITUTKIMUS 

Tutkimus toteutettiin ennen syksyä 2024. Tutkimuksen tekemiseen laadittiin suunnitelma ja tutkimusasetelma, jonka mukaan valittiin sopivat menetelmät. Tutkimuksen toteutukseen ja tulosten analysointiin osallistui Lapin AMKin liikunnanohjaajaopiskelijoita. Tutkimuksen tulokset on esitelty liikunnanohjaajaopiskelijoille eli tuleville liikunta-alan ammattilaisille, joista osa tulee todennäköisesti työskentelemään valmennustyön parissa. Tuloksia tullaan levittämään myös laajemmin alueellisesti ja kansallisesti, jotta valmentajat tai urheilijoiden kuntoutusta tekevät yritykset (esim. Comeback Center) voivat hyötyä tutkimuksesta. Tulosten jatkoanalyysi ja sen myötä kansainvälinen levitys on myös mahdollista, mikäli saamme laitevalmistajalta kaipaamaamme lisätietoa. Alla kuvattuna tarkemmin tutkimuksen tarkoitusta, menetelmiä, tuloksia ja johtopäätöksiä. 

Tutkimuksen tarkoitus. Tutkimuksen tarkoituksena oli verrata Lapin AMK Sports Labilla olevan Desmotec Eboard -voimalevyn antaman datan luotettavuutta muihin vastaaviin laitteisiin ja siten tarkastella sen soveltuvuutta esimerkiksi valmentajien tai kuntoutusta tekevien yritysten toimintaan. Tutkimuksen tarkoituksena oli myös tarkastella kannettavien tuotteiden luotettavuutta ja siten käyttökelpoisuutta valmennuksen apuna. 

Tutkimusmenetelmät. Laitteet, joihin Desmotec Eboardia oli tarkoitus verrata olivat AMTI-voimalevy sekä NewTest-kontaktimatto, joista ensimmäinen on tutkimuksissa käytetty laite ja jälkimmäinen yleisesti valmennuksen apuna käytössä. AMTIin verrattiin siis myös kahta kannettavaa laitetta, joita voidaan käyttää valmennuksen apuna: Vmax-kiihtyvyysanturi (tuotteen nimi nykyään Enode) ja My Jump 2 -videoanalyysisovellukseen. Tutkittavat (n=15, ikä 18-43 v) olivat perusterveitä eikä heillä ollut liikuntaan liittyviä rajoitteita. Ennen varsinaisia testisuorituksia tutkittavat lämmittelivät 10 minuutin ajan. Tutkittavat suorittivat vuorollaan satunnaistetussa järjestyksessä kolme maksimaalista kevennyshyppyä jokaisella kolmella alustalla. Eri alustoilla suoritettujen hyppyjen välissä oli neljän minuutin palautumisaika. Jokainen hyppy kuvattiin My Jump 2-sovelluksella ja tutkittavilla oli hyppyjen ajan Vmax-kiihtyvyysanturi lantiolle kiinnitettynä. Testiasetelma vakioitiin siten, että toinen testaajista käsitteli hyppyalustoja ja toinen vastasi kannettavista laitteista. 

Tulokset. Desmotec Eboardilla saatua dataa ei voitu lopulta verrata muiden laitteiden antamaan dataan, sillä tutkimuksen tekijät eivät saaneet laitevalmistajalta tietoa, mihin hyppykorkeuden määrittäminen Eboardissa perustuu. Kannettavien laitteiden vertailu AMTI-voimalevyyn osoitti, että My Jump 2 -videoanalyysisovellus korreloi melko hyvin AMTI-voimalevyyn lentoajanperusteella lasketun hyppykorkeuden (korrelaatio 0,996, keskihajonta +/- 1) ja impulssin perusteella lasketun hyppykorkeuden (korrelaatio 0,988, keskihajonta +/- 2) kanssa. Vastaavat korrelaatiot Vmax-kiihtyvyysanturin ja AMTI-voimalevyn tulosten välillä olivat 0,916 ja 0,905. Keskihajonta Vmaxin ja AMTIn välisissä tuloksissa oli kummankin muuttujan avulla lasketussa tuloksessa +/- 3. 

Johtopäätökset ja tulosten hyödyntäminen. My Jump 2 -videoanalyysisovellus vaikuttaisi olevan melko luotettava kevennyshypyn hyppykorkeuden määrittämiseen. Sovellus voisi siis olla toimiva ja kenttäolosuhteisiin käyttökelpoinen apuväline valmennukseen ja esimerkiksi urheilijoiden kuntoutuksen edistymisen seurantaan. Desmotec Eboardin soveltuvuutta tähän tarkoitukseen tulee vielä tarkastella, mikäli laitevalmistajalta saadaan tieto, mihin tulokset perustuvat. Tulosten jatkoanalyysi on siis vielä mahdollista hankkeen aikana. Jatkoanalyysin myötä tuloksia voidaan levittää myös kansainvälisesti esimerkiksi tarjoamalla laitevalmistajalle tietoa, että heidän laitteitaan on käytetty tutkimuksessa. Valmennuksen ja kuntoutuksen ammattilaiset ja yrittäjät voivat hyödyntää laitteita työssään niistä saatavan objektiivisen palautteen vuoksi. Lisäksi pilotti vahvisti ajatusta siitä, että yrittäjien omia laitteiden tai välineiden luotettavuutta on mahdollista arvioida Lapin AMK Sports Labissa, sillä pilotti antoi valmiuksia toteuttaa validointitutkimuksia myös jatkossa. 

Hankkeesta julkaistiin kolme artikkelia Lumen –lehti 1/2026 teema-artikkeli: Hankesparraaja AI – opiskelijoiden kehittämä hankeideoinnin työkalu – Lumen, kirjoittaja Kaisa Pyykkönen https://blogi.eoppimispalvelut.fi/lumenlehti/2026/02/05/hankesparraaja-ai-opiskelijoiden-kehittama-hankeideoinnin-tyokalu/Pohjoisen tekijät -blogi 2.3.2026: Matka hanketyöhön: ensikertalaisten havaintoja käytännöstä – Lapin ammattikorkeakoulu, kirjoittajat Saara Koho ja Mika Karusaari https://lapinamk.fi/blogiartikkeli/matka-hanketyohon-ensikertalaisten-havaintoja-kaytannosta/Implementing the Arctic Sport Cluster Strategy artikkelikokoelma 10.11.2025: Implementing the Arctic Sport Cluster Strategy – Lapin ammattikorkeakoulu, kirjoittaja Mika Karusaari https://lapinamk.fi/e-kirja/implementing-the-arctic-sport-cluster-strategy/