Hankkeen toisessa protoprosessissa työn alle otettiin lumirakentamisen ja modernin elämysteknologian yhdistäminen. Usein talvikohteiden, kuten jäähotellien ja lumilinnojen, valaistus on toteutettu staattisilla, väriä vaihtavilla LED-valoilla. Tavoitteena oli kehittää interaktiivinen valaistusprototyyppi, joka muuttaa kylmän lumi- tai jäärakenteen eläväksi ja sensoreihin reagoivaksi pinnaksi.
Prototyyppi syntyi vastauksena markkinoiden globaaliin murrokseen, jossa kävijät odottavat passiivisen katselun sijaan yhä enemmän immersiivisiä kokemuksia. Kehitystyössä haluttiin luoda ratkaisu, joka on teknisesti edistyksellinen mutta helposti modifioitava ja asennettava. Lopputulos konkretisoi, miten teknologiaa ja arktista luonnonmateriaalia yhdistämällä voidaan luoda alusta asti juuri lumelle ja jäälle suunniteltu valaistuskokonaisuus.
Tekniseltä rakenteeltaan prototyyppi on modulaarinen kokonaisuus, joka muodostuu valoseinästä, kytkentäboksista ja tekniikkaboksista. Varsinainen valopinta on noin 2 × 2 metriä. Se koostuu neljästä 1 × 1 metrin LED-valoverkosta, jotka muodostavat yhteensä 40 × 40 pikselin näytön. Kokonaisuutta täydentävät kahdesta 16 × 16 LED-paneelista muodostettu 32 × 16 pikselin lämpötilanäyttö sekä noin 1,8 metriä pitkä LED-nauha, joka havainnollistaa lämpötilaa. Järjestelmä on suunniteltu plug-and-play-periaatteella, jotta sen osat voidaan liittää toisiinsa valmiiksi määritellyillä kaapeleilla ja liittimillä.
Prototyyppiin kuuluu kattava selainpohjainen konfigurointi- ja hallintaohjelmisto. Sen avulla ylläpitäjä voi määrittää näytettävät sisällöt, animaatiot, toimintatilat, ajastukset, automaattisen kirkkaudensäädön, anturien käytön ja muut järjestelmän keskeiset asetukset. Erillinen statusnäkymä kokoaa yhteen anturien mittaustiedot, näyttöjen ja verkkolaitteiden yhteystilat, aktiivisen sisällön, kirkkausohjauksen, ajastukset sekä mahdolliset virhetilanteet. Näkymät helpottavat prototyypin käyttöönottoa, etäseurantaa ja vianhakua ilman suoraa komentorivityöskentelyä tai muutoksia ohjelmistokoodiin.
Järjestelmän ohjaus perustuu tekniikkaboksiin sijoitettuun Raspberry Pi 5 -tietokoneeseen. Node-RED lukee antureita, toteuttaa toimintalogiikan ja ajastukset sekä tarjoaa selaimella käytettävän hallinta- ja tilanäkymän. Järjestelmään kuuluvat RuuviTag Pro -olosuhdeanturi, läsnäolotutka, PIR-liikeanturi, GNSS-vastaanotin, painike, valoisuusanturi sekä kahden virtalähderyhmän tehon- ja energiankulutuksen mittaus. Järjestelmän omien sensoreiden lisäksi hyödynnetään Ilmatieteen laitoksen avointa dataa, kuten säähavaintoja, sääennusteita ja revontuliennusteita.
Laajempien animaatioiden tekemiseen käytetään xLights-ohjelmistoa. Animaatiot siirretään Raspberry Pi:llä toimivaan Falcon Playeriin eli FPP:hen. Kaksi WLED-ohjainta välittää ohjauksen LED-valoverkoille, lämpötilanäytölle ja LED-nauhalle. Laitteet toimivat prototyypin omassa lähiverkossa. Teltonikan 4G-reitittimen ja OpenVPN-yhteyden kautta ylläpitäjä voi tarkistaa järjestelmän tilan, käyttää hallintanäkymiä ja tehdä ohjelmistopäivityksiä etänä.
Pintakäsittelyn ja muotoilun sijaan tässä prototyypissä keskityttiin infran piilottamiseen: LED- ja sensoriteknologia pyritään upottamaan suoraan luonnollisen lumirakenteen sisään tulevassa kenttäkokeilussa. Tämän avulla pyritään vähentämään visuaalista hälyä ja muovisten rakenteiden esilläoloa säilyttäen samalla arktisen kohteen autenttisen talvitunnelman. Turvallisuuden ja autonomisuuden varmistamiseksi järjestelmään integroitiin kattava sensoriverkosto:
Valmis prototyyppi tullaan siirtämään autenttiseen talviympäristöön kenttätesteihin. Testauksen avulla kerätään käytännön tietoa prototyypin toimivuudesta sekä varmistetaan laitteiston soveltuvuus ja kestävyys kylmissäkin olosuhteissa.