FT, DI Maisa Mielikäinen työskentelee yliopettajana Lapin ammattikorkeakoulun Digitaaliset ratkaisut -osaamisryhmässä.

Organisaatioiden teknologinen uudistumiskyky määrittää yhä useammin niiden kilpailukyvyn. Samalla kasvaa tarve asiantuntijoille, jotka osaavat tarkastella kehitystä teknisenä, organisatorisena ja strategisena kokonaisuutena. Digitalisaation seuraava vaihe ei ole enää yksittäisten järjestelmien käyttöönottoa, vaan kokonaisvaltaista kyvykkyyttä rakentaa, automatisoida ja johtaa palveluita strategisesti. Kansallisesti ja globaalisti organisaatiot siirtävät palvelujaan pilveen, automatisoivat toimitusketjujaan ja rakentavat jatkuvaa kehittämistä tukevia toimintamalleja.

Pilviteknologiat ja DevOps teknisenä perustana

Pilviteknologiat ovat nykyisin keskeinen osa useimpien toimialojen toimintaympäristöä. Niiden tarjoama skaalautuvuus, kustannustehokkuus ja ketteryys muuttavat tapoja tuottaa palveluita ja kehittää uusia ratkaisuja Pelkkä tekninen toteutus ei kuitenkaan riitä, sillä pilvipalveluiden hyödyt realisoituvat vasta, kun organisaation toimintatavat, osaaminen ja johtamiskäytännöt tukevat niiden hyödyntämistä. Pilviteknologiat ja DevOps tukevat toisiaan mahdollistaen automaation, jatkuvan integraation ja toimitusten hallinnan.

DevOps (Development and Operations) on toimintamalli, jossa ohjelmistokehitys ja ylläpito integroituvat jatkuvaan toimitussykliin. Sen ideana on nopeuttaa digitaalisten palveluiden kehittämistä ja käyttöönottoa automatisoinnin, jatkuvan integraation (Continuous Integration, CI) ja jatkuvan toimituksen (Continuous Delivery, CD) sekä mittauskäytäntöjen avulla (Alamin & Ramadhan, 2025; Kolawole & Fakokunde, 2024). DevOps ei ole vain joukko teknisiä työkaluja, vaan organisaation toimintakulttuuri ja johtamistapa, joka korostaa yhteistyötä, avoimuutta ja jatkuvaa oppimista (Khan, et al., 2025; Ramesh et al., 2025).

Pilviteknologiat tarjoavat DevOps-mallille teknisen perustan eli skaalautuvat infrastruktuurit (Ramesh et al., 2025), automatisoidut ympäristöt ja ohjelmoitavat palvelut. Konttiteknologiat ja orkestrointiratkaisut mahdollistavat sen, että kehitys, testaus ja tuotanto voidaan integroida yhdeksi kokonaisuudeksi (Ramseh et al., 2025). Yhdessä DevOps ja pilviteknologiat muodostavat perustan organisaatioiden digitaaliselle muutoskyvykkyydelle (Wu, 2025).

DevOps rakentuu ihmisistä, kulttuurista ja toimintamalleista

Teknologinen uudistuminen ei onnistu ilman ihmisiä, jotka uskaltavat rakentaa uutta. Tarvitaan teknisen osaamisen lisäksi kykyä ohjata monialaisia tiimejä, ymmärtää asiakasarvoa ja kehittää organisaation toimintatapoja.

DevOps on jatkuvaa kehittämistä, mutta sen käyttöönotto edellyttää myös projektijohtamisen näkökulmia. Ketterässä johtamisessa korostuvat kokonaisuuksien hallinta, organisaatiokulttuuri ja liiketoiminnan tavoitteet, mikä edellyttää selkeää suuntaa, järkevää priorisointia ja resurssien hallintaa (Akbar et al., 2024), sekä samalla rohkeutta oppia ja kokeilla.

DevOps edellyttääkin organisaatiokulttuurin uudistumista (El Aouni et al., 2025; Khan et al., 2025), mikä on myös todettu yhdeksi merkittävimmistä haasteista (El Aouni et al., 2025)). DevOps mielletään usein kehittäjien ja ylläpidon yhteistyöksi, vaikka se on laajempi systeeminen toimintamalli. Se on kulttuuri, joka yhdistää teknologian ja liiketoiminnan tavoitteet, kehityksen, operoinnin ja tietoturvan sekä ihmiset, prosessit ja johtamisen yhdeksi kokonaisuudeksi. Jatkuva integraatio, käyttöönotto ja monitorointi eivät ole vain teknisiä käytäntöjä, vaan organisaation oppimisen ja päätöksenteon välineitä (Akbar et al., 2024).

Tietoturva osana kehittämistä

Pilvipohjaisten ratkaisuiden ja automaation lisääntyessä kasvaa myös tarve sisäänrakennetulle tietoturvalle. DevSecOps (Development, Security, Operations) ‑ajattelu tuo turvallisuuden osaksi kehityksen kaikkia vaiheita, ei erilliseksi tarkastuspisteeksi. Tähän tarvitaan järjestelmätason ratkaisuja, käytäntöjä ja työkaluja, jotka integroivat turvallisuuden koko kehityksen elinkaareen (Prates & Pereira, 2024).  

Turvallisuus huomioidaan suunnittelusta ja koodauksesta alkaen testaukseen, käyttöönottoon ja tuotantoon asti. Samassa kehitysputkessa kulkevat automaattiset tarkistukset ja haavoittuvuusskannaukset auttavat havaitsemaan riskit aikaisemmin, kustannustehokkaammin ja nopeammin (Singh, 2025).

Pilviympäristöissä infrastruktuuri on ohjelmoitavaa (IaC, Infrastructure as Code) (Quéval, 2025), ja myös tietoturvaa voidaan hallita koodina (Dandolu, 2025). Tämä mahdollistaa yhtenäiset käytännöt, toistettavuuden ja läpinäkyvyyden. Osaaminen korostuu, sillä turvallisuus ei synny pelkistä työkaluista vaan arkkitehtuurin, käyttöoikeuksien ja palvelukokonaisuuksien ymmärtämisestä.

Osaaminen kilpailutekijänä

Pilviteknologiat, DevOps ja ketterä johtaminen muodostavat perustan sille, miten digitaalisia palveluja ja järjestelmiä rakennetaan ja kehitetään eri toimialoilla. Olipa kyse drooniratkaisuista, teollisuus- tai palvelurobotiikasta, pelikehityksestä tai julkisten palvelujen järjestelmistä, taustalla tarvitaan usein automatisoituja kehitysprosesseja, skaalautuvia pilviympäristöjä ja sisäänrakennettua turvallisuutta.

Yhteistä näille kaikille on jatkuva kehittäminen. Palvelut eivät valmistu kerralla, vaan niitä parannetaan, päivitetään ja optimoidaan jatkuvasti käyttäjäpalautteen, datan ja muuttuvien vaatimusten perusteella. Tämä edellyttää teknistä osaamista, mutta myös kykyä johtaa kokonaisuuksia ja priorisoida kehitystä.

Lapin ammattikorkeakoulun uusi ylempi ammattikorkeakoulututkinto Pilviteknologioiden ja DevOps-johtamisen asiantuntija (YAMK) vastaa näihin osaamistarpeisiin yhdistäen pilviteknologiat, DevOps-ajattelun, tietoturvan ja ketterän johtamisen.

Lopulta kyse ei ole pelkästä teknologiasta. Kyse on kyvystä yhdistää teknologia, tietoturva, johtaminen ja liiketoiminta yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi (Khan et al. 2025). Organisaatiot, jotka onnistuvat tässä, eivät ainoastaan pysy muutoksessa mukana, ne pystyvät myös ohjaamaan sitä.

Lähteet:

Alamin, Z., & Ramadhan, S. (2025). Evolving DevOps Practices in modern software engineering: Trends, challenges, and impacts on quality and delivery performance. Journix: Journal of Informatics and Computing, 1(1), 21-29.

El Aouni, F., Moumane, K., Idri, A., Najib, M., & Jan, S. U. (2025). A systematic literature review on Agile, Cloud, and DevOps integration: Challenges, benefits. Information and Software Technology, 177, 107569.

Khan, A. W., Khan, S. U., Alnajim, A. M., Khan, F., & Khan, R. (2025). Identifying and prioritizing key success factors for scaling DevOps methods in distributed software development environment using analytical hierarchy process. The Journal of Supercomputing, 81(11), 1189.

Kolawole, I., & Fakokunde, A. (2024). Improving software development with continuous integration and deployment for Agile DevOps in engineering practices. International Journal of Computer Applications Technology and Research, 14(01), 25-39.

Prates, L., & Pereira, R. (2025). DevSecOps practices and tools. International Journal of Information Security, 24(1), 11.

Quéval, P. J., Hörner, N. E., Ntentos, E., & Zdun, U. (2025). On the understandability of coupling-related practices in infrastructure-as-code based deployments. Information and Software Technology, 185, 107761.

Ramesh, G., Pai, T. V., Birau, R., Poojary, K. K., Shingad, A. R., Sowjanya, N., … & Raj, K. K. (2025). A comprehensive review on scaling machine learning workflows using cloud technologies and devops. IEEE Access.

Singh, B. (2025). Automating Security Testing in CI/CD Pipelines using DevSecOps Tools a Comprehensive Study. CD Pipelines using DevSecOps Tools a Comprehensive Study (May, 23, 2025.

Wu, L. (2025, January). Leveraging Cloud Computing to Achieve Organizational Agility: Enhancing Competitiveness. In Proceedings of 2024 6th International Conference on Economic Management and Cultural Industry (ICEMCI 2024) (p. 263). Springer Nature.