Tradenomi (YAMK), AmO Pilvi Taskinen työskentelee asiantuntijana Lapin ammattikorkeakoulun Digitaaliset ratkaisut -osaamisryhmässä.

Parhaillaan edetään kohti digitaalista tulevaisuutta, joka ei kuitenkaan toimi täysin ilman laitteita. Taustakomponenttien määrä kasvaa, jotta voidaan luoda esimerkiksi IoT-ratkaisuja (internet of things). Näin käyttäjien tarvitsemien komponenttien määrä vähenee, kun laitteet hoitavat kommunikoinnin keskenään, mieluusti datasta muotoillun näkemyksen perusteella.

Mikä Raspberry Pi on?

Raspberry Pi on yksi maailman suosituimmista ja tunnetuimmista pientietokoneista. Se käyttää prosessoreita, joiden suunnittelun lähtökohtana ovat olleet energiatehokkuus ja kohtuullinen suorituskyky. Näin ollen kyseessä ei ole perinteinen erillinen suoritin (CPU, computing processsing unit) vaan järjestelmäsiru (SOC, system on a chip).  RAM-muistia laitteen eri malleilla on noin 1-8 gigatavua. Tämä lukuarvo on useimmille käyttäjille tuttu ja erilaisia tietoteknisiä laitteita hankittaessa aihe nousee keskusteluun. Mikä on riittävä määrä muistia, siitähän usein keskustellaan. (Upton, E., & Halfacree, G. 2016 ja Raspberry Pi 5 julkaisu 2023).

Nykyaikaista, raskasta mediasisällön tuotantoa, esimerkiksi videoiden editointia, mainittu suoritin kuitenkin tukee heikosti. Miksi Raspberry Pi, edeltävästä huolimatta, on niin suosittu? Sen roolina nähdään kustannustehokkaan ja riittävän tehokkaan laskennan tuomista sinne, missä data syntyy. Datan hallinnassa ollaankin tämän perusteella siirtymässä kohti hajautettua infrastruktuuria.

Laite on kulutukseltaan pienikokoinen ja kompakti ja siinä on alhainen virrankulutus. Laite on optimaalinen sulautettujen järjestelmien komponentti ja sitä käytetään robotiikassa, mediakeskuksissa IoT-projekteissa ja jopa AI-sovelluksissa. Se on myös hinnaltaan suhteellisen edullinen, joskin suosio on nostanut laitteen hintaa viime vuosina.

Laite on erittäin suosittu; niitä on myyty maailmanlaajuisesti jo yli 60 miljoonaa kappaletta. Laitteen taustalla oleva yhtiö, Raspberry Pi Holdings, listautui Lontoon pörssiin kesäkuussa 2024. Listautumisen myötä yhtiö tavoitteli pääsyä FTSE 250 -indeksiin, joka seuraa Lontoon pörssin markkina-arvoltaan suurimpia yrityksiä päälistan (FTSE 100) jälkeen. (Raspberry Pi Holdings, 2024)

Mitä lisäarvoa Raspberry Pi tuo eri käyttäjille?

”Pieni ja vahva” laite voidaan nähdä erittäin merkittävänä osana hajautettuja ja erikoistuneita systeemi-infrastruktuureja. Niiden rooli ei ole kilpailla raa’assa voimassa, vaan mahdollistaa uudenlaisia arkkitehtuureja.

Kun siirrytään lähemmäs datan syntypaikkaa, verkon reuna-alueille ja pienen marginaalin sovelluksiin sekä testaukseen Raspberry Pi on yksi potentiaalisimmista vaihtoehdoista. Erityisesti sen vahvuudet nousevat esiin IoT-yhdyskäytävien luonnissa, koska laite kykenee keräämään dataa kymmenistä sensoreista suodattaen niistä tärkeimmät lähetettäväksi eteenpäin. Tämä luo kustannussäästöjä sekä mahdollistaa sujuvamman tiedonsiirron vaatimattomallakin kaistanleveydellä.  (Bahga, A., & Madisetti, V.,2014).

Myös paikallisen tekoälyn sovellusten käyttöön laite on erinomainen. Näin voidaan ajaa paikallisia sovelluksia itsenäisesti, jolloin esim. älykoti ei olisi riippuvainen keskitetystä verkkoyhteydestä tai yksittäinen teollisuusautomaation sovellus voidaan toteuttaa itsenäisenä prosessina.  Yksittäisen laitteen suorituskyvyn ollessa rajallinen muodostetaan klustereita, jolloin voidaan saada aikaan toimiva kokonaisuus kullekin käyttötapaukselle.

Miksi aihe on kiinnostava yksittäiselle kuluttajalle tai kotitaloudelle?

Kukapa ei haluaisi toimia mahdollisimman autonomisesti ja automatisoidusti arjen toiminnoissaan. Nykyaikainen tietotekninen infrastruktuuri ja digitalisaatio mahdollistaa sen jo melko hyvin. Tehtävänämme on hyödyntää tuota infrastruktuuria niin, että rakentuu miellyttävä kokemus, unohtamatta sekä taloudellista, että ympäristökestävyyttä. 

Seuraavassa taulukossa on pääpiirteissään kuvattuna vaihtoehtoisia malleja omakotitalon Home Assistant -toteutukselle, joka hyödyntää Raspberry Pi
-potentiaaleja. Suunnitelma on luotu 100 m2 omakotitalolle, joka sijaitsee subarktisella alueella, on suhteellisen moderni ja käyttää energianlähteenä pääasiallisesti sähköä.

Vaikkakin taulukko vaikuttaa kovin monimutkaiselta ja tekniseltä, sen tehtävä on varmistaa tiedon asiallisuus ja yhtäpitävyys eri vaihtoehtojen tarkastelun myötä.

Taulukko 1. Vertailua kotiautomaation teknisen ratkaisun toteuttamiseksi (Laitteet: Raspberry Pi, Heatit, Shelly, järjestelmäarkkitehtuuri: Home Assistant -dokumentaatio, data: Nordpool, Fingrid)

Järjestelmän todellinen positiivinen hiilijalanjälkivaikutus syntyy sen kyvystä vähentää energiankulutusta ja ohjata kulutusta vähäpäästöisimmille tunneille (kuten vaihtoehdot 1 ja 3 pyrkivät tekemään). Jos järjestelmällä ei saavuteta säästöjä, laitteistohankinta on turha hiilikuorma.

Erot laitteistojen valmistuksen hiilijalanjäljissä ovat olemassa, mutta ne ovat marginaalisia verrattuna järjestelmän operatiivisen tehokkuuden tuomaan säästöpotentiaaliin.

Laitteistojen vähäpäästöisyyttä tärkeämpää on se, kuinka tehokkaasti järjestelmä pystyy optimoimaan kodin lämmityksen ja sähkönkulutuksen. Esimerkiksi vaihtoehdon 3 hieman korkeampi laitteistojen hiilijalanjälki on todennäköisesti hyvin nopeasti kuitattu sen tarjoaman tarkan ja dynaamisen säädön (pörssisähkö, huonekohtainen mittaus) ansiosta. Jos kiinnostuit aiheesta ja haluat tarkempaa teknistä tietoa, ota yhteyttä artikkelin kirjoittajaan.

Mahdollisuus itsenäiseen kokonaisuuksien haltuunottoon luo varmuutta valintojen edessä. Promptien kirjoittamisen sekä AI-agenttien hyödyntämisen osaamisen välittäminen on keskeistä, jotta etenemme niin Homeassistant-tyyppisten sovellusten käyttöönotossa kuin uusien teknologisten sovellusten kuten AI-agenttien käyttöönotossa.

Tekstin muotoilussa ja tiedon koostamisessa on käytetty seuraavia LLM-sovelluksia (large language model): Google Gemini 2.5, MS365 integroitu Copilot ja ChatGPT 5.0.

Lähteet:

Upton, E., & Halfacree, G. (2016). Raspberry Pi User Guide. 4th Edition. Wiley

Raspberry Pi Holdings (2024). Registration Document.

Bahga, A., & Madisetti, V. (2014). Internet of Things: A Hands-On Approach.

Taulukon 1: Laitteet: Raspberry Pi, Heatit, Shelly, järjestelmäarkkitehtuuri: Home Assistant -dokumentaatio, data: Nordpool, Fingrid (alla oleviin sivustoihin viitattu 06.11.2025)

home-assistant.io
https://nabucasa.com
https://raspberrypi.com
https://csa-iot.org
https://z-wavealliance.org
https://shelly.com
https://nordpoolgroup.com