DI Jaakko Etto työskentelee lehtorina Lapin ammattikorkeakoulun Uudistuva Teollisuus -osaamisryhmässä.

Suomi on kaukolämmön edelläkävijämaa ja Suomessa kaukolämpö on kaupunkien ja taajamien yleisin lämmitysmuoto. Kaukolämpö tuotetaan sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa, lämpökattiloissa ja lämpökeskuksissa, joista lämpö siirretään kaukolämpöverkostolla veden välityksellä asiakkaille rakennusten ja käyttöveden lämmitykseen. Lämmön lähteinä kaukolämmitykseen hyödynnetään myös teollisuuden ylijäämä- ja hukkalämpöä, lämmön talteenottoa, lämpöpumppuja ja sähkökattiloita. Suomessa ja Lapissa kaukolämmön tuotantotavat ja energialähteet ovat muuttuneet voimakkaasti, kun fossiilisista polttoaineista on siirrytty kohti uusiutuvaa energiaa.

Kaukolämpö muuttunut uusiutuvaksi energiaksi

Polttoon perustuvassa kaukolämmön tuotannossa energialähteet ovat vaihtuneet fossiilisista polttoaineista kohti uusiutuvia polttoaineita. Kivihiilen, öljyn, maakaasun ja turpeen merkitys polttoaineena kaukolämmöntuotannossa on pienentynyt voimakkaasti, ollen vuonna 2024 enää noin 20 prosenttia. Fossiilisten polttoaineiden tilalle ovat tulleet biomassat ja jätteet sekä uusina kaukolämmön tuotantomenetelminä lämmön talteenotto, lämpöpumput ja sähkökattilat. Tämä kehityskulku on voimistunut vuosituhannen vaihteen jälkeen ja nähtävissä kuviossa 1.

Kuvio 1. Kaukolämmön hankinnan energialähteet vuosina 1976–2024. (Energiateollisuus 2025)

Kaukolämmön hankinnan energialähteet polttoaineluokittain on esitetty tarkemmin kuviossa 2 vuodelle 2024. Biomassan osuus lämmöntuotannosta oli 46 prosenttia. Sähkökattilat, lämmön talteenotto ja lämpöpumput kattavat 22 prosenttia kaukolämmöstä ja niiden osuus on voimakkaassa kasvussa.

Kuvio 2. Kaukolämmön hankinnan energialähteet vuonna 2024 polttoaineluokittain. Suomessa (Energiateollisuus 2025)

Kuvio 3. Kaukolämmön hankinnan energialähteet vuonna 2024 energialähteittäin (Energiateollisuus 2025)

Yksityiskohtaisemmin kaukolämmön eri energialähteet vuonna 2024 ovat jaoteltu kuviossa 3. Biopolttoaineiden eri jakeet ovat nähtävissä tässä kuviossa tarkemmin. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto (chp) on vähentynyt lämmön talteenoton, sähkökattiloiden ja uusiutuvaa energiaa käyttävien lämpökattiloiden käyttöönottojen myötä viime vuosina. Yhteistuotannon osuus kaukolämmön tuotannosta on puoliintunut vuosituhannen vaihteesta ollen enää 37 prosenttia.  Yhteistuotannossa sähkön- ja lämmöntuotanto ovat toisistaan riippuvaisia, jolloin myös sähkön hinnan voimakas vaihtelu on vaikuttanut yhteistuotannon kannattavuuteen.

Maakuntien kaukolämmön energialähteet muuttuneet

Kaukolämmön energialähteiden muuttuminen maakunnittain on esitetty kuviossa 4, josta on havaittavissa maakuntien erilaiset ratkaisut niin vuonna 2005 kuin myös vuonna 2024. Hiilen, öljyn, turpeen ja maakaasun merkitys on pienentynyt valtakunnallisesti. Lapin maakunnassa ovat nykyisin merkittävimmät energialähteet biomassa, lämmön talteenotto ja sähkökattilat. Turvetta käytetään edelleen pienessä määrin mutta käyttö on ratkaisevasti pienentynyt vuoteen 2005 verrattuna, jolloin turve oli merkittävin kaukolämmön energialähde Lapissa.

Kuvio 4. Kaukolämmön energialähteet maakunnittain vuosina 2005 ja 2024.  (Energiateollisuus 2025)

Lapissa monipuolisia kaukolämpöratkaisuja

Lapin maakunnassa on kaupunkien kaukolämpötoimintojen lisäksi monia pienempiä taajamien kaukolämpöyhtiöitä, kuvio 5. Osa kaukolämpöyhtiöistä on aloittanut toimintansa vasta tällä vuosituhannella.

Kuvio 5. Kaukolämmön tuotantolaitokset Lapin maakunnassa. (Energiateollisuus 2024)

Lapin suurimman kaukolämpöyhtiön Neve Oy energiantuotannossa käyttämät polttoaineet on esitetty kuviossa 6. Kaukolämpötoiminnan alkuvaiheessa öljy oli keskeisessä roolissa, sitten turve ja nykyisin uusiutuvat polttoaineet. Yhtiön tavoitteena on hiilineutraalisuus vuonna 2030 (Neve 2025a). Lämmöntuotannon kattiloita on uusittu, jotta voidaan turpeen käytön vähentämisen myötä hyödyntää biopolttoaineita paremmin. Alakorkalon jäteveden lämpöpumppu (Calefa 2024) on otettu käyttöön 2025, kuten myös Suosiolan 60 MW sähkökattila (Neve 2025b) toukokuussa 2025. Neve konsernin kokonaispolttoaineen käyttö vuonna 2024 oli 677 GWh (698 GWh), josta uusiutuvien polttoaineiden osuus nousi hieman tasolle 77,4 prosenttia (74,9 prosenttia). (Neve 2025c)

Kuvio 6. Neve Oy polttoaineet energiantuotannossa 2024 (Neve 2025c)

Kemin Energia ja Vesi Oy (Kenve) ja Metsä Fibre Oy lisäävät yhteistyössä Kemin biotuotetehtaan energialähteiden hyödyntämistä kaukolämpönä. Yhtiöt ovat investoineet uusiin lämmönvaihtimiin, joiden avulla biotuotetehtaalta voidaan hankkia lämpöä tehokkaasti sekä hyödyntää joustavasti myös tehtaalla syntyviä ylijäämälämpöjä kaukolämpöverkossa. Kenven biotuotetehtaan yhteyteen rakentama lämmönvaihdin on jo otettu käyttöön, ja se mahdollistaa lämmön hankkimisen kemiläisille kaukolämpöasiakkaille 30 MW teholla. Lisäksi Metsä Fibre on rakentamassa oman lämmönvaihtimen, jolla tehtaalta syntyviä ylijäämälämpöjä voidaan sen omien prosessien lisäksi hyödyntää myös kaukolämpönä. Kemissä kaukolämmöstä jo yli 90 prosenttia tuotetaan hiilineutraaleilla polttoaineilla ja lähivuosina pyritään kokonaan eroon fossiilisista polttoaineista, kuvio 7. Biopolttoaineiden, puun rooli kasvanut, turve vähentynyt ja hankinta teollisuudesta on alkanut uudelleen kasvaa sopimusten myötä. (Kenve 2025a)

Kuvio 7. Kenven kaukolämmön hankinnan energialähteet 2015–2024. (Kenve 2025b)

Torniossa Tornion Voima tuottaa kaukolämpöä ja sähköä chp-laitoksella ja 40 MW sähkökattila otettiin käyttöön keväällä 2024. Tornion Röyttään valmistuneella sähkökattilalla tuotetaan prosessihöyryä ja kaukolämpöä Outokummun tehtaiden ja Tornion kaupungin tarpeisiin. (Tornion Voima 2024)

Kuvio 8. Tornion Voiman kaukolämmön tuotantolaitteet. (Tornion Voima 2022)

Lapissa pienempien taajamien kaukolämpölaitoksissa ovat puuperäiset uusiutuvat polttoaineet yleisesti pääasiallisen lämmönlähteenä. Esimerkiksi Kittilän kirkonkylän alueella käytössä on 6 MW kattila (Kittilän aluelämpö 2025) ja Levillä kaksi uusiutuvan energian kattilaa (Adven 2025).

Ivalossa kaukolämpöä on tuotettu turpeella ja hakkeella, vuoden 2026 alkupuolella E-heat toteuttaa datalämpölaitoksensa Ivaloon. Jatkossa puolet kaukolämmön tuotannosta on datakeskuksen hukkalämpöä ja puolet haketta. (Inergiset 2025)

Tulevia kaukolämpöratkaisuja Lapissa

Kaukolämmön tuotannossa tavoitteena on lopettaa fossiilisten polttoaineiden käyttö ja korvata ne biopolttoaineilla sekä sähkökattiloilla, lämpöpumpuilla ja lämpöenergian talteenotolla. Todennäköisesti myös lämmön lyhytaikainen ja kausivarastointi tulee kasvattamaan merkitystään. Näin tulevaisuuden kaukolämpöratkaisuna tullaan näkemään:

  • lisää sähkökattiloita
  • lämpöpumpuilla tuotettavaa lämpöä
  • hukka- ja ympäristölämpöjen talteenottoa
  • lämmönsiirtimillä talteen otettavaa lämpöä
  • lämmön lyhyt- ja pitkäaikaista varastointia ja
  • mahdollisesti vedyn tuotannon yhteydessä syntyvän lämmön käyttöä kaukolämpönä.

Polttamalla tuotettavan kaukolämmön sijaan merkittäviä lämmönlähteitä ovat mm. savukaasut, teollisuusprosessit, jätevesi, datakeskukset ja lämpökaivot. Sähkökattiloita tullaan käyttämään kaukolämmön tuotantoon erityisesti, kun sähkön hinta on halpaa. Edullisesti tuotettua kaukolämpöä kannattaa myöhempää käyttöä varten varastoida esimerkiksi vesisäiliöissä, maaperässä (porakaivokenttiä, geokaivoja, pohjavesi- ja kaivantovarastoja) ja hiekka-akuissa.

AAVE-hanke etenee

AAVE-hankkeessa selvitetään vedyn, vihreiden polttoaineiden ja muiden energian tuotannon ja varastointiratkaisujen nykytilaa ja tulevaisuuden teknologioita sekä niiden haasteita ja mahdollisuuksia Lapissa.

AAVE-hankkeen toteuttaa Lapin ammattikorkeakoulu ja hanketta rahoittaa Lapin liitto Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR). Kolmivuotinen hanke on alkanut 1.1.2025 ja kestää vuoden 2027 loppuun asti. Kokonaisbudjetti on 429 453 €, josta EU-rahoitusta on 343 560 €. Lisätietoja hankkeen omilta sivuilta https://aavehanke.fi/  (Lapin ammattikorkeakoulu 2025)

Lähteet

Adven, 2025. Levin kaukolämpö pienentää myös matkailijan hiilijalanjälkeä. Viitattu 5.12.2025. https://adven.com/fi/yhteistyotarinat/levin-kaukolampo-pienentaa-myos-matkailijan-hiilijalanjalkea/

Calefa, 2024. Rovaniemelle 40 GWh kaukolämpöä vuodessa jäteveden lämmöntalteenotosta. Viitattu 25.11.2025. https://calefa.fi/rovaniemelle-40-gwh-kaukolampoa-vuodessa-jateveden-hukkalammosta/

Energiateollisuus, 2025. Kaukolämpö 2024 graafeina. Viitattu 10.12.2025. https://energia.fi/wp-content/uploads/2025/12/Kaukolampo_2024_paivitetty-20251202.pdf

Energiateollisuus, 2024. Kaukolämpötilasto 2023. Viitattu 25.11.2025. https://energia.fi/wp-content/uploads/2024/05/Kaukolampotilasto_2023.pdf

Inergiset, 2025. Inergiset-asiakaslehti 2025/talvi. Datalämpölaitos korvaa turpeen Ivalossa. Viitattu 9.12.2025. https://www.inergia.fi/inergiset-asiakaslehti/

Kenve, 2025a. Kemin Energia ja vesi ja Metsä-Fibre vahvistavat yhteistyötään – biotuotetehtaan energialähteitä hyödynnetään entistä tehokkaammin kaukolämpönä. Viitattu 24.11.2025. https://www.kenve.fi/kemin-energia-ja-vesi-ja-metsa-fibre-vahvistavat-yhteistyotaan-biotuotetehtaan-energialahteita-hyodynnetaan-entista-tehokkaammin-kaukolampona/

Kenve, 2025b. Vuosikertomus 2024. Viitattu 25.11.2025. https://www.kenve.fi/wp-content/uploads/2025/04/KeEnVe-vuosikertomus-2024-net.pdf

Kittilän aluelämpö, 2025. KAL oy esite. Viitattu 5.12.2025. https://aluelampo.fi/wp-content/uploads/2025/05/KAL_esite.pdf

Lapin ammattikorkeakoulu, 2025. Aave hankkeesta. Viitattu 5.12.2025. https://aavehanke.fi/hankkeesta/

Neve Oy, 2025a. Tietoa kaukolämmöstä. Viitattu 24.11.2025.  https://neve.fi/kaukolampo/tietoa-kaukolammosta/

Neve Oy, 2025b, Rovaniemen kaukolämpöverkko lämpeni kolme viikkoa yhtäjaksoisesti sähköllä. Viitattu 25.11.2025.https://neve.fi/ajankohtaista/rovaniemen-kaukolampoverkko-lampeni-kolme-viikkoa-putkeen-sahkolla-neven-uusi-sahkokattila-avaa-uusia-nakymia-suomen-energiamarkkinoille/

Neve Oy, 2025c. Vuosikertomus 2024. Viitattu 24.11.2025. https://neve.fi/tietoa-meista/vuosikertomukset/vuosikertomus-2024/#energiantuotanto

Tornion Voima, 2022. Uusi savukaasujen lämmöntalteenotto Tornioon. Viitattu 25.11.2025. https://www.tovo.fi/uusi-savukaasujen-lammontalteenottokattila-tornioon/

Tornion Voima, 2024. Tornion Voiman sähkökattila valmistui. Viitattu 25.11.2025. https://www.tovo.fi/tornion-voiman-sahkokattila-valmistui/