Kirjoituksen laati FT, Lapin ammattikorkeakoulun vastuullisuuspäällikö Mirva Juntti yhdessä tradenomi Anni Taljan kanssa.

Julkisen hallinnon organisaatioilla on erityinen vastuu toimia avoimesti, läpinäkyvästi ja luottamusta rakentavasti. Tämä velvoite on kirjattu hallinnon oikeusperiaatteisiin, viranomaistoimintaa ohjaavaan lainsäädäntöön sekä julkisen sektorin eettisiin normeihin (Finlex 2003). Kestävyysraportointi kuuluu olennaisena osana tähän avoimuuden kokonaisuuteen. Vaikka usea yritys, organisaatio, korkeakoulu, kunta tai viranomainen, jää vielä sääntelyn ulkopuolelle, tulee velvoitteet kattamaan ajassa yhä laajemman toimijajoukon (Euroopan komissio 2023; Euroopan parlamentti 2024).  

Viisaimmat ovatkin jo lähteneet mukaan tälle muutosmatkalle.   

Ammattikorkeakoulut kestävyyspolulla 

CSRD direktiivi (Corporate Sustainability Reporting Directive) asettaa raportointivaatimuksia jo tänä vuonna suurille yrityksille, ja laajenee seuraavan vuosikymmenen aikana varmasti kattamaan myös julkiset organisaatiot jollain tapaa. Vaikka tämänhetkinen lainsäädäntö jättää osan toimijoista sääntelyn ulkopuolelle, se ei poista silti yhdeltäkään toimijalta vastuuta raportoida toiminnasta riittävän avoimesti ja laajasti. Vapaaehtoinen kestävyysraportointi tarjoaakin jo nyt julkisyhteisöille mahdollisuuden kertoa arvovalinnoistaan ja pitkäjänteisestä kehittämistyöstä. Kun julkisorganisaatio tuottaa kestävyysraportin vapaaehtoisesti, se viestii arvojohtamisesta, strategiakyvykkyydestä ja aidosta halusta pitää sidosryhmänsä ajan tasalla kestävyystoimista ja niihin liittyvästä kehittämistyöstä (Niskala & Palmuaro 2023; Silvola ym. 2024). 

Tässä blogissa tarkastellaan, kuinka ammattikorkeakoulut tarttuivat etukenossa raportointihaasteeseen. Työtä johti Lapin AMK, joka paitsi uudisti omaa raportointimalliaan, myös analysoi tämän yhteiskehittämisen prosessin oppivan organisaation tapaan. Löydökset puettiin opinnäytetyön muotoon, joka toi samalla uuden näkökulman siihen, millä tavoin opiskelija voi toimia kehittämistyön moottorina. Opinnäytetyö toi esiin useita jatkokehitysehdotuksia ammattikorkeakoulujen kestävyysraportointiin.  

Blogin tarkoituksena on haastaa muita sääntelyn ulkopuolella olevia julkisorganisaatioita tarkastelemaan omia raportointikäytäntöjään: mitä jos avoimuus ja vaikuttavuus olisivatkin kehittämistyön keskiössä, ei vasta vaatimusten velvoittamana, vaan jo nyt – sääntelyn periaatteita hyödyntäen? 

Direktiivi ohjenuorana 

Vuonna 2025 suomalaiset ammattikorkeakoulut ottivat uudenlaisen roolin vastuullisuusraportoinnin edistäjinä. AMK-verkosto yhdisti voimansa ja määritti CSRD-direktiiviin pohjautuvan vapaaehtoisen raportointimallin. Lapin AMK johti konsortiota ja oli eturintamassa testaamassa mallia. Lapin AMKin vuoden 2024 koeluonteinen kestävyysraportti olikin paitsi uudenlainen tapa viestiä kestävyystyöstä, myös uudenlaisen yhteistuotannon kokeilu.  

Viitekehys, mikä muodostaa raportin rungon, pohjautui eurooppalaisen kestävyysraportointidirektiivin periaatteisiin ja noudatti muodoltaan pk-yrityksille suunnattua VSME-ohjeistusta (Accountancy Europe 2023). Raportin sisältö jakautui yhdeksään pääkappaleeseen, jotka tarkastelivat ympäristöjalanjäljen ohella sitä, mitä lisäarvoa AMK tuottaa yhteiskunnalle koulutuksen, TKI-toiminnan ja yhteistyön kautta (vrt. esim. Silvola ym. 2024; Niskala & Palmuaro 2023). Raportti sisälsi myös kokonaisvaltaisen katsauksen ammattikorkeakoulujen hiilijalanjälkeen, strategisiin riskeihin ja vaikutuksiin sekä opetuksen ja TKI:n kestävän kehityksen mukaisin sisältöihin. 

Tiedontuotanto avoimeksi 

Ammattikorkeakoulujen yhteiseen raportointiprosessiin osallistui kolmetoista ammattikorkeakoulua. Jotta tiedontuotanto ja raportointi olisi seuraavina raportointikausina toistettavissa, päätettiin itse prosessi mallintaa opinnäytetyönä. Opinnäytetyö rakentui toimintatutkimuksen viitekehykselle, ja sitä täydensivät laadulliset menetelmät, kuten havainnointi, kysely ja asiantuntijahaastattelut. Tutkimuksen kohteena oli koko raportointiprosessi, jonka vaiheita tarkasteltiin PDCA-syklin kautta. Syklille tyypillinen ”Suunnittelu, toteutus, tarkistus ja kehittäminen” -jaottelu ohjasi paitsi opinnäytetyön tekemistä, myös kestävyysraportoinnin prosessin linkittämistä organisaation käytäntöihin. Opinnäytetyössä tunnistettiin joukko onnistumisia, mutta tuotiin esiin myös lukuisia kehittämiskohteita, joista tärkeimpiä olivat toimet prosessien selkeyttämiseksi, mittariston kehittämiseksi, tiedonkeruun automatisoimiseksi ja raportoinnin dokumentoinnin systematisoimiseksi. (Talja 2025). 

Opiskelija sai prosessin myötä kokemusta projektiluonteisesta työstä aidossa työympäristössä. Opinnäytetyö arvioitiin poikkeuksellisen korkeatasoiseksi. Arvioinnissa korostui erityisesti tekijän kyky toimia itsenäisesti asiantuntijaroolissa ja samalla reflektoida omaa rooliaan kriittisesti. Tämä metodinen ja roolillinen kaksitasoisuus tekee työstä erityisen vaikuttavan ja hyödynnettävän myös muiden velvoittavan lainsäädännön ulkopuolella olevien toimijoiden kehittämistyössä.  

Koeraportin laadinta ja sitä mallintanut opinnäytetyö vaikuttivat suoraan Lapin AMKin sisäisiin prosesseihin. Tietopyyntöjä ja kyselyitä kehitettiin jo kehittämistyön aikana, ja opinnäyteprosessin vaiheistus tarkentui aina jokaisen raportin tarkistusvaiheen jälkeen. Työssä tunnistetut kehittämisehdotukset tullaan huomioimaan jo seuraavalla raportointikierroksella vuonna 2025, mikä tekee opinnäytteestä paitsi analyyttisen myös vaikuttavan. Voidaankin sanoa, että kestävyysraportoinnin laadinta ei jäänyt irralliseksi harjoitteeksi, vaan siitä tuli osa organisaation oppimista ja toimintatapojen systeemistä muutosta. 

Kohti systemaattista kehittämistyötä 

Lapin AMKin tavoite on rakentaa lähivuosina määrämittainen, varmennettavissa oleva kestävyysraportointiprosessi, joka kytkeytyy osaksi strategista johtamista ja laadunhallintaa (Karvi, 2023). Tässä kehittämistyössä opiskelijoilla, henkilöstöllä ja sidosryhmillä on keskeinen rooli. Tavoitteena on saavuttaa Arenen kestävän kehityksen strateginen kypsyystaso vuoteen 2030 mennessä, ja tämän tavoitteen suuntaan tämä prosessi antaa jälleen erinomaisia eväitä. Kestävyysraportoinnin kehittäminen ei ole vain tekninen suoritus – se on myös vuorovaikutusta, priorisointia ja vaikuttavuusajattelua, joka ohjaa koko organisaation oppimista. 

Tämä raportointiprosessi ja siihen liitetty opinnäytetyö osoittaa, että opiskelijat voivat olla keskeisiä uudistajia ja toimijoita missä tahansa organisaatiossa. Parhaimmillaan opiskelija on muutosagentti, joka vaikuttaa pysyvästi organisaation käytäntöihin, ajattelutapoihin ja rakenteisiin. Opinnäytetyössä esitetty prosessimalli on saanut valtakunnallista näkyvyyttä ja sitä on esitelty useissa asiantuntijatapaamisissa. Sen arvo on tunnistettu myös muissa korkeakouluissa, joissa vastaavaa kehittämistyötä ollaan aloittamassa. 

Lapin AMKin kestävyysraportointi on hyvä esimerkki siitä, miten julkisyhteisö voi toimia oppivana yhteisönä. Kun strateginen kehittäminen yhdistyy opiskelijalähtöiseen tutkimukseen ja yhteiskehittämiseen, syntyy vaikuttavaa ja juurtuvaa muutosta. Tällainen työ on myös välttämätöntä tilanteessa, jossa avoimuus ja vaikuttavuus nousevat korkeakoulujen – ja muiden yhteisöjen -keskeisiksi menestystekijöiksi.  

Lisätietoa 

Tutustu Anni Taljan opinnäytetyöhön tämän linkin kautta: https://www.theseus.fi/handle/10024/888006   

Tiivistelmän Lapin AMKin kestävyysraportista löydät tämän linkin takaa: Vastuullisuusraportointi – Lapin ammattikorkeakoulu 

Lähteet 

Accountancy Europe. (2023). SME sustainability reporting: Building blocks for simplified requirements. https://www.accountancyeurope.eu/ 

EFRAG. (2023). European Sustainability Reporting Standards (ESRS) – Draft for public consultation. European Financial Reporting Advisory Group. 

Euroopan komissio. (2023). Directive 2022/2464 on Corporate Sustainability Reporting (CSRD). Official Journal of the European Union. 

Euroopan parlamentti. (2024). Loppu viherpesulle: miten EU torjuu kestävyyteen liittyvää harhaanjohtamista. https://www.europarl.europa.eu/ 

Finlex. (2003). Hallintolaki 434/2003. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030434 

GRI. (2023). GRI Standards 2021: Consolidated set. Global Reporting Initiative. https://www.globalreporting.org 

Karvi. (2023). Korkeakoulujen vaikuttavuuden arviointimalli. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. 

Niskala, M., & Palmuaro, J. (2023). Kestävyysraportointi murroksessa – CSRD-direktiivin vaikutukset suomalaisille organisaatioille. Helsinki: Kauppakamari. 

Silvola, H., Niskanen, J., Palmuaro, J., & Tiitinen, L. (2024). Yritysvastuun raportointivelvoitteet ja CSRD-direktiivi. Helsinki: KPMG Finland. 

Talja, A. (2025). Kestävyysraportointi ammattikorkeakoulussa – Direktiivijohdannaisen raportointimallin operationalisoinnin kuvaus Lapin ammattikorkeakoulussa. Lapin AMK. Theseus. 

Vanhala, A., Ristaniemi, M., & Dahlqvist, M. (2022). Yritysvastuu & oikeus. Helsinki: Alma Talent.