HTM Satu Valli työskentelee lehtorina Lapin ammattikorkeakoulun Digitaaliset ratkaisut -osaamisryhmässä.

Torniossa liiketalouden tradenomitutkinnossa opiskellaan esihenkilötyön ja digitaalisen markkinoinnin asiantuntijaksi. Edellä mainituissa koulutuksissa tehdään vuosittain noin 70 opinnäytetyötä. Opinnäytetöiden aiheet liittyvät tutkinnon profiloiviin opintoihin.

Opinnäytetyön kypsyysnäytteessä opiskelijalla on mahdollisuus tarkastella oppimistaan sekä kokemuksiaan opinnäytetyöprosessin aikana. Tässä artikkelissa analysoidaan kymmenen valmistuvan opiskelijan kypsyysnäytevastauksia, joissa he reflektoivat omaa oppimistaan ja asiantuntijuutensa kehittymistä. Keväällä 2026 valmistuu yhteensä 35 opiskelijaa. Opiskelijat opiskelevat verkkototeutuksissa, joissa opiskelu tapahtuu kokonaan etänä. Opinnäytetyö toteutetaan myös verkkototeutuksena.

Opinnäytetyö ammattikorkeakoulussa

Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa opiskelijoille valmiudet soveltaa hankkimaansa tietoa työelämän ongelmien ratkaisemiseen sekä kehittää heidän itsenäisen työskentelynsä taitoja. Ennen opinnäytetyöprosessin käynnistymistä opiskelijat ovat suorittaneet 150 opintopistettä, jonka myötä heille on muodostunut alakohtainen tietoperusta, jota hyödynnetään opinnäytetyön tekemisessä.

Opinnäytetyön tekeminen edellyttää opiskelijoilta kehittävää ja tutkimuksellista työskentelyotetta, vastuullisuutta sekä toimivia vuorovaikutustaitoja. Prosessi ohjaa opiskelijoita hankkimaan aiheeseen liittyvää syventävää tietoa sekä arvioimaan sitä kriittisesti. Valmistuvilta korkeakouluopiskelijoilta edellytetään opinnäytetyöprosessin hallintaa sekä kykyä arvioida toimintaansa reflektiivisesti. Opinnäytetyön suorittamisen jälkeen korkeakoulututkinnon saavuttanut opiskelija on valmiimpi kehittymään kohti entistä vaativampia asiantuntijatehtäviä työelämässä. (Lapin AMK 2026).

Elina Turunen, Elina Pekonen ja Satu Elo (2025, 7–9) toteavat artikkelissaan, että opinnäytetyö tulee vastata työelämän tarpeisiin ja tuottaa opiskelijalle merkityksellisiä oppimisen sekä onnistumisen kokemuksia. Opinnäytetyöprosessi näyttäytyy opiskelijalle vaihtelevana kokonaisuutena, jossa kokemukset vaihtelevat turhautumisesta onnistumisen tunteisiin.

Opiskelija tarvitsee opinnäytetyöprosessin aikana ohjausta, mutta samanaikaisesti hänen tulee kehittää itseohjautuvuuttaan ja vastuunottoaan omasta työskentelystään. Prosessin etenemistä jäsentää keskeisesti opinnäytetyön aikataulutus, joka ohjaa työskentelyä vaiheittain.

Annukka Tuomikoski ja Elina Pekonen (2025, 24–35) toteavat, että opinnäytetyön tulee olla työelämää kehittävä, eikä se saa jäädä niin sanotuksi pöytälaatikkotyöksi. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on keskeistä, että opiskelija käy jo opinnäytetyön suunnitteluvaiheessa keskustelua työelämän edustajan kanssa toimintatavoista ja yhteistyön käytännöistä. Varhainen vuoropuhelu tukee tutkimuksellisen osuuden sujuvaa toteutumista ja edesauttaa työn onnistumista kokonaisuutena.

Edellä mainittu näkökulma tuodaan esille opinnäytetyöprosessin aloitusvaiheessa. Käytännössä voi ilmetä tilanteita, joissa opinnäytetyön julkisuuteen liittyviä kysymyksiä joudutaan tarkastelemaan uudelleen vielä työn julkistamisvaiheessa.

Opiskelijoiden haasteita ja oppimista

Opinnäytetyöprosessin aikana opiskelijat kokivat ajanhallinnan merkittäväksi haasteeksi. Työn, perhe-elämän ja opiskelun yhteensovittaminen lisäsi kuormitusta vaikeuttaen opinnäytetyön tekemiseen sitoutumista. Lisäksi osa opiskelijoista kohtasi haasteita jo prosessin alkuvaiheessa aiheen valinnassa ja sen rajaamisessa. Tutkimuskysymysten määrittely koettiin haastavaksi samoin kuin työn kokonaisuuden hahmottaminen. Kyseiset haasteet korostuivat erityisesti opinnäytetyöprosessin alkuvaiheessa ja vaikuttivat työn käynnistymiseen ja etenemiseen.

Lisäksi suunnitelmallisuus tukee tehtävien hallintaa ja työskentelyn sujuvuutta, sillä selkeä käsitys siitä, mitä tehdään ja milloin, helpottaa opinnäytetyöprosessin jäsentämistä. Työskentelyä helpottaa pilkotut tavoitteet ja aikataulu. Ajanhallinnan ja suunnitelmallisuuden merkitystä painotetaan keskeisesti opinnäytetyön aloitusvaiheessa osana onnistuneen työskentelyprosessin rakentumista. (Nyyti ry 2026)

Työ vaati paljon enemmän kuin mitä olin kuvitellut.

Opinnäytetyön   tekeminen   oman   työn   ohella   oli   ajoittain kuormittavaa. Aikataulujen yhteensovittaminen ei ollut aina helppoa.

Ajanhallinta oli haastavaa, koska vuorotyö, lasten kilpailureissut ja kodin muut pienet askareet meinasivat viedä kaiken aikani. Sain kuitenkin järjestettyä itselleni aikaa ja pystyin etenemään työssäni askel askeleelta eteenpäin.

Opinnäytetyön prosessi vahvisti myös ajanhallintaa ja sitä, että pysyin annetuissa aikatauluissa. Opin, että itse pääsee vähemmällä stressillä, kun tekee työtä vähitellen ja työn saa palautettua täten jo ennen viimeistä palautuspäivää.

Molempien työskentelyssä oli havaittavissa uupumusta ja aikataulujen yhteensovitus hankalaa.

Opinnäytetyöprosessin edetessä opiskelijat kokivat haasteelliseksi sopivien ja laadukkaiden lähteiden löytämisen, erityisesti englanninkielisen aineiston hyödyntämisen sekä asiantuntijatasoisen tekstin tuottamisen. Huolellinen suunnittelu ja tarkoituksenmukaisen lähdeaineiston systemaattinen kokoaminen kuitenkin tukivat työskentelyä ja helpottivat prosessin etenemistä.

Käytin aluksi paljon aikaa siihen, että opin löytämään juuri oikeanlaista ja haluamaani lähdetietoa.

Prosessi muutti käsitystäni siitä, kuinka paljon huolellinen suunnittelu vaikuttaa työn laatuun jo ennen varsinaisen opinnäytetyön aloittamista.

Myös luotettavien lähteiden löytäminen osoittautui ajoittain vaikeaksi, koska lähteiden laadun arviointi vaati tarkkuutta.

Pitkäkestoinen opinnäytetyöprosessi asetti vaatimuksia opiskelijoiden pitkäjänteisyydelle, sillä työn eteneminen edellytti keskeneräisyyden sietämistä ja vaiheittaista edistymistä. Prosessin eri vaiheisiin liittyi myös turhautumisen ja epävarmuuden kokemuksia, jotka ovat tyypillisiä vaativassa, itsenäistä työskentelyä edellyttävässä oppimisprosessissa.

Kirjoitusprosessi alkoi käytännössä jo aineiston analyysin yhteydessä, sillä jokaisen teeman kohdalla tein samalla muistiinpanoja ja hahmottelin niistä kappaleita. Lopullinen kirjoittaminen ei kuitenkaan ollut pelkkää kopioimista, vaan jouduin uudelleen järjestämään ja yhdistämään aineistoa.

Opinnäytetyön tekeminen työn ohessa oli ajoittain aika haastavaa siksi, että aikaa ja älyllisiä resursseja oli tarjolla rajallisesti. Talven hiomisvaihe turhautti, mutta lopulta siitäkin selvittiin.

Opin sietämään keskeneräisyyttä.

Opiskelijoiden vastauksissa nousi esille myös tutkimuksen tekemiseen liittyvät haasteet. Haastetta aiheuttivat kyselyissä vastausten vähäinen määrä sekä haastateltavien saatavuus. Tutkimustulosten analysoinnissa ja asioiden teemoittelussa koettiin haasteita. Tässä vaiheessa nousi esille myös kirjoittamisen ja jäsentämien vaikeus. Tutkimustulosten analysointi vaatii opiskelijalta taitoja ja myös aikaa kirjoittaa jäsenneltyä asiantuntijatekstiä.

Haastattelujen litterointi oli yllättävän työläs osuus. Myös aineiston analysointi tarjosi haasteita.

Lähdimme pohtimaan saatuja tuloksia haastatteluista suhteutettuna tietoperustaan. Vaihe oli mielestäni raskas, mutta työ eteni aina pienin askelin kerrallaan. Lopulta saimme tutkimustulokset kirjoitettua ja lähetimme työn tarkastukseen.

Yksi suurimmista haasteista opinnäytetyöprosessin aikana liittyikin aineiston käsittelyyn ja analysointiin.

Tutkimusaineiston kerääminen osoittautui hieman haastavaksi, mutta lopputulos oli kuitenkin onnistuminen.

Miten opiskelijat olivat ratkaisseet haasteita opinnäytetyön tekemisessä

Opinnäytetyön eri vaiheiden suunnittelu, työn pilkkominen pienempiin osiin, selkeät välitavoitteet sekä aikataulutus toivat varmuutta tekemiseen. Ohjaavien opettajien palaute auttoi suuntaamaan työtä eteenpäin. Opiskelijat kokivat, että ohjaustunneilla käyminen oli ratkaisevaa opinnäytetyön edistymisen kannalta. Lisäksi oppimisalustalla oleva materiaali ja ohjaustuntien nauhoitukset auttoivat opiskelijoita työskentelyssä. Toisilla opiskelijoilla työskentelyyn ajan varaaminen viikonloppuihin ja lomapäivät sekä tehtävien tekeminen etupainotteisesti helpottivat opinnäytetyön tekemistä. Useammassa opinnäytetyöprosesseissa on tehty opinnäytetöitä parityönä ja opiskelijat kokevat toteutustavan hyväksi.

Ohjaustunneilla käyminen oli järkevää, koska niissä sai hyviä vinkkejä. Oli myös kiva kuulla, missä vaiheessa muut opiskelijat olivat ja mitä ongelmia he olivat kohdanneet opinnäytetyöprosessin aikana.

Huomasin, että työskentely vaatii suunnitelmallisuutta ja joustavuutta, koska muutoksia tulee väistämättä prosessin aikana. Työn aikana opin hallitsemaan kokonaisuuksia paremmin ja jakamaan työskentelyä pienempiin osiin.

Ilman ohjattuja tehtäviä, selkeitä välitavoitteita ja takarajoja sekä yhteisiä oppitunteja työn eteneminen ja valmistuminen olisi ollut erittäin paljon vaikeampaa.

Huomasin Moodlesta, että uutta tietoa on todella paljon, mutta se on selkeästi tuotu esiin. Kurssin videoita katsoin ja kuuntelin monta kertaa, mikä auttoi sisäistämään uutta tietoa sujuvasti.

Opinnäytetyön prosessin aikana suurin tuki ja tsemppaaja oli oma työskentelyparini. Opin prosessin aikana, ettei se ole itsestäänselvyys, että jonkun kanssa työskentely voi olla todella vaivatonta ja helppoa.

Aloittavalle opinnäytetyöntekijälle

Aloittavien opinnäytetyöntekijöiden tulisi valmistuvien opiskelijoiden kokemusten perusteella rajata aiheensa tarkasti jo alkuvaiheessa, perehtyä ohjeistuksiin huolellisesti sekä varata työskentelyyn realistisesti riittävästi aikaa. Lisäksi suunnitellussa aikataulussa ja prosessissa tulisi pysyä hyödyntäen ohjausta aktiivisesti sekä suorittaa prosessin välitehtävät ajoissa.

Alussa aiheen rajaaminen ja päätutkimuskysymyksen löytäminen aiheutti ongelmia.

Minusta on hienoa, että opinnäytetyöprosessi on tarkkaan mietitty kohta kohdalta, koska se helpottaa loppujen lopuksi opiskelijan työtaakkaa. Jos en olisi ollut ohjaustunneilla ja tehnyt välitehtäviä, niin kyllä asioiden omaksuminen olisi ainakin minulle ollut haasteellisempaa.

Jos ohjeita ei ole lukenut kunnolla, niin se ei palvele oikein ketään.

Koko prosessissa haasteena olivat ajanhallinta vuorotyön ja perhearjen keskellä.

Välitehtävien kautta pääsin hyvin sisälle siihen, mitä tämä opinnäytetyön tekeminen tarkoittaa. Huomasin sen, että välitehtävien tekeminen ajallaan tuki oppimistani.

Mitä opiskelijat ovat oppineet opinnäytetyön tekemisessä

Opiskelijat reflektoivat kypsyysnäytteissään oppimistaan opinnäytetyöprosessin aikana. Lähes kaikissa pohdinnoissa korostui akateemisen kirjoittamisen taitojen kehittyminen lähtötasoon verrattuna. Lisäksi analyysi- ja argumentaatiotaidot vahvistuivat ja opiskelijat tunnistivat sekä arvostivat tutkimusosaamisensa kehittymistä.

Mielenkiintoisinta opinnäytetyön tekemisessä on ollut oman empiirisen tutkimuksen tekeminen ja Webropol-kyselylomakkeen laatiminen.

Opin analysoimaan tekstejä ja sain kehittää omaa asiantuntijuuttani aiheen ympärillä.

Opin kuitenkin paljon tiedonhausta, varsinkin luotettavan tiedonhausta, vaikka sitä onkin opinnoissa jo harjoiteltu.

Koen, että koko prosessin aikana sain tarkentaa osaamistani tiedonhaussa, lähteiden merkitsemisessä, tutkimuksien toteuttamisessa ja analysoimisessa sekä yleisissä opinnäytetyön muotoiluun liittyvissä asioissa.

Opin paljon uutta myös tutkimuksen toteuttamisesta, sen lähtökohdista, eettisyydestä, luotettavuudesta sekä analysoinnista.

Työelämätaitojen, kuten ajanhallinnan, yhteistyöosaamisen ja projektinhallinnan, merkitys korostui opinnäytetyöprosessissa, erityisesti ajankäytön hallinta nousi keskeiseksi kehittämiskohteeksi. Opiskelijat kokivat kehittyneensä merkittävästi myös kriittisessä ajattelussa, kokonaisuuksien hahmottamisessa sekä epävarmuuden sietokyvyssä. Vaikka nämä osa-alueet näyttäytyivät prosessin alkuvaiheessa haasteina, niin opinnäytetyön loppuvaiheessa ne tunnistettiin merkittävimmiksi oppimisen ja kehittymisen kohteiksi.

Opinnäytetyö kehitti tutkimusosaamisen lisäksi ajanhallintaa, yhteistyötaitoja, kriittistä ajattelua sekä kykyä tarkastella työelämän ilmiöitä analyyttisesti eri näkökulmista.

Opinnäytetyöprosessi vahvisti myös käsitystäni omasta työskentelytavastani ja siitä, kuinka toimin pitkäkestoisissa ja itsenäisissä projekteissa. Huomasin, että työskentely vaatii suunnitelmallisuutta ja joustavuutta, koska muutoksia tulee väistämättä prosessin aikana.

Opiskelijat kuvasivat opinnäytetyön yhdeksi opintojensa merkittävimmistä oppimiskokemuksista. Prosessi syvensi opiskeltavan alan ymmärrystä sekä vahvisti valmiuksia työelämään ja asiantuntijatehtäviin. Opinnäytetyön tuottamat tulokset nähtiin myös käytännöllisesti hyödynnettävinä organisaatioiden kehittämisessä. Lisäksi opiskelijat kokivat myönteistä kehittymistä erityisesti ajanhallinnan, projektityöskentelyn ja pitkäjänteisyyden osa-alueilla.

Olen aina ollut pitkäjänteinen ja kunnianhimoinen ihminen, mutta tämä prosessi on pistänyt nuo piirteet kyllä koetukselle.

Opinnäytetyöprosessi opetti tutkimuksen tekemisestä sekä pitkäjänteisestä työskentelystä. Opimme hyödyntämään erilaisia tutkimusmenetelmiä ja analysoimaan aineistoa.

Lopuksi mielestäni opinnäytetyö oli prosessina juuri niin haastava ja antoisa kuin lopputyön tulisi olla. Pääsin hyödyntämään kaikkea koulussa oppimaani.

Johtopäätökset

Tässä artikkelissa analysoitu aineisto perustuu opinnäytetyön kypsyysnäytteen kysymykseen, jossa opiskelijoita pyydettiin reflektoimaan opinnäytetyöprosessiaan. Vastaukset tähän kysymykseen olivat hyvin samansuuntaisia ja niissä toistuivat pitkälti samat teemat. Tämä lisää tutkimuksen luotettavuutta. Keväällä 2026 valmistuvia liiketalouden opiskelijoita on yhteensä 35. Tässä analyysissä tarkastellaan kymmenen opiskelijan näkemyksiä, mikä vastaa 28 prosenttia valmistuvien kokonaismäärästä. Tästä näkökulmasta aineistoa voidaan pitää määrällisesti kohtuullisena, mikä tukee tulosten luotettavuutta. Myös tutkimuksen validiteettia voidaan pitää hyvänä, koska kaikki vastaajat ovat vastanneet samaan kypsyysnäytteen kysymykseen.

Opinnäytetyön suunnitteluvaiheessa opiskelijan tulee muodostaa realistinen käsitys opinnäytetyön ajankäytöstä. Työ vastaa noin 400 tunnin työpanosta, joten ajankäytön suunnittelu on keskeistä. Aikaa tulee varata myös ohjeistuksiin perehtymiseen ja ohjaukseen osallistumiseen. Opinnäytetyöprosessi voitaisiin käynnistää tehtävällä, jossa opiskelija suunnittelee omaa ajankäyttöään opinnäytetyön tekemiseen.

Opinnäytetyön toteutusvaihe näyttäytyy kaksijakoisena. Tietoperustan laatimista ei koeta yhtä haastavaksi kuin tutkimuksen toteuttamista. Vaikka tutkimusvaihe sinänsä koetaan mielekkääksi, erityisesti aineiston analyysi muodostuu vaativaksi. Samalla korostuu ajankäytön hallinnan merkitys, sillä tutkimusprosessi edellyttää usein ennakoitua enemmän aikaa. Tämä korostaa tarvetta tukea opiskelijoita realistisen ajankäytön suunnittelussa.

Opinnäytetyö koetaan vaativana, mutta sen loppuunsaattaminen on opiskelijoille palkitsevaa. Prosessi edistää oivaltamista, ajattelun kehittymistä ja kykyä tarkastella asioita monipuolisesti, mikä tukee asiantuntijuuden rakentumista. Keskeiset haasteet liittyvät ajanhallintaan, aineiston hankintaan ja tutkimusosaamiseen, mutta näitä voidaan lieventää suunnitelmallisen ohjauksen ja yhteistyön avulla.

Opiskelijavastauksissa korostui yllättävänä havaintona Zoom-tapaamisten ohjaustallenteiden toistuva kuuntelu. Keskeiset ohjausnauhoitukset voisi käsitellä tiiviimmäksi, että ydinsisällöt tunneista saataisiin paremmin esille. Tämä tehostaisi opiskelijoiden ajankäyttöä ja vähentäisi pitkien tallenteiden läpikäyntitarvetta. Koska ajanhallinta näyttäytyi opiskelijoille keskeisimpänä haasteena, ohjausprosessin alkuvaiheessa tulisi kiinnittää erityistä huomiota sen merkityksen korostamiseen.

Kokonaisuutena opinnäytetyöprosessi koetaan opinnäytetyötä edistävänä, joten prosessi toimii. Kuitenkin pieniä yksityiskohtien painostusta, kuten ajanhallinnan tärkeyttä on hyvä selkeyttää tulevissa opinnäytetyönprosesseissa.

Opinnäytetyön tekeminen auttaa opiskelijoita omaksumaan tutkimustyön perusteet sekä valmistautumaan jatko-opintoihin. Prosessi edistää pitkäjänteisyyden kehittymistä, joka on keskeinen osa asiantuntijuutta. Oivallus pitkäjänteisyyden merkityksestä voidaan nähdä yhtenä keskeisimmistä oppimistuloksista. Opinnäytetyön merkitys opiskelijoille ilmenee erityisesti oppimisena ja ammatillisena kasvuna. Ohjaavan opettajan näkökulmasta prosessi tarjoaa mahdollisuuden seurata opiskelijoiden kehittymistä sekä tunnistaa heidän sitoutumisensa ja motivaationsa aihetta kohtaan. Onnistunut opinnäytetyö tuottaa onnistumisen kokemuksia sekä opiskelijalle että ohjaajalle.

Lähteet

Elo, S., Pekonen, E., Turunen. (1/2025). Opinnäytetyön menestystarina. Opinnäytetyöopas sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille ja ohjaajille. Savonia-ammattikorkeakoulun julkaisusarja 1/2025. Viitattu 08.05.2026 https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/878870/Savonia_2025_1.pdf?sequence=4&is Allowed=y

LapinAMK 2026. Opinnäytetyö. Viitattu 18.5.2026 https://lapinamk.fi/opiskelijalle/opintojen-sisalto/opinnaytetyo/

Nyyti ry 2026. Viitattu 19.05.2026 https://www.nyyti.fi/ajankayton-suunnittelu