TtT Outi Mattila työskentelee yliopettajana Tulevaisuuden terveyspalvelut -osaamisryhmässä ja YTT Susanna Helavirta lehtorina Osallisuus ja toimintakyky -osaamisryhmässä Lapin ammattikorkeakoulussa. 

Ajattelemisen taitoa pidetään yhtenä korkeakoulutuksen tuottamana osaamisena, jonka nähdään ilmentyvän muun muassa kriittisenä ajatteluna, ongelmanratkaisu- ja argumentaatiotaitoina (kts.esim. Huusko & Pyykkö 2021). Näitä taitoja sisältyy myös ammattikorkeakoulututkintojen yhteisiin kompentensseihin, jotka luovat perustan työelämässä toimimiselle (Arene 2022). Eettisyys on yksi keskeinen osa ammatillista asiantuntijuutta, ja sitä voidaan vahvistaa koulutuksissa tarjoamalla opiskelijoille mahdollisuuksia eettiseen reflektioon erilaisissa oppimistilanteissa.  

Uudistuvien sosiaali- ja terveyspalveluiden johtamisen asiantuntija YAMK-koulutuksessa harjoiteltiin tietoista ajattelua ja yhteistä keskustelua eettisen johtamisen teemasta. Edward de Bonon Six Thinking Hats eli Kuusi ajatteluhattua (kuusi hattua) -menetelmä tarjosi opiskelijoiden ryhmäkeskusteluun rakenteen, joka auttoi erottamaan faktat, tunteet ja luovat ideat toisistaan (De Bono 1990). Opiskelijoiden kokemukset osoittivat, miten hattumenetelmä voi sekä innostaa että helpottaa eettisten kysymysten käsittelyä yhdessä ja samalla haastaa ajattelemaan. 

Kuusi ajattelun hattua   

Edvard de Bono oli Maltalla syntynyt psykologi, joka myöhemmin suoritti tutkinnon myös fysiologiasta ja väitteli lääketieteen tohtoriksi. De Bono toimi opettajana niin Oxfordin, Lontoon, Cambridgen kuin Harvardin yliopistoissa. De Bono oli kiinnostunut ihmisten ajattelusta, erityisesti luovasta ja tietoisesta ajattelusta. Hän näki ajattelun suurimpana vihollisena monimutkaisuuden, tapamme yrittää ajatella yhdellä kertaa liikaa niin, että tunteet, informaatio, logiikka, toiveet ja luovuus kaatuvat päällemme. Hän vertasi tilannetta jonglööriin, joka yrittää hallita liian monen pallon käsittelyä. (De Bono 1990, 6–7.) De Bono näkemyksen mukaan monet asiat edellyttävät tilannetta, jossa ei vain reagoida asioihin, vaan jossa pyritään synnyttämään rauhallinen ja muista yhteyksistä irrotettu mielentila. Tämän tilan synnyttämistä varten hän loi kuuden ajatteluhatun menetelmällisen mallin (six thinking hats). 

Kuuden ajatteluhatun menetelmässä asetutaan eri väristen hattujen edustamiin luonnerooleihin. Väreillä on myös symboliikkansa. Musta hattu on synkkä ja kielteinen ja pohtii asioiden riskejä ja heikkoja kohtia. Hän on looginen, asiallinen ja arvioiva ja pyrkii kertomaan miksi jokin asia ei toimi. Valkoinen hattu on neutraali ja looginen ja ajattelee asioita objektiivisesti. Hän edustaa faktojen ja lukuja. Punainen hattu edustaa tunteita ja hän tarkastelee asioita tunneperäisten argumenttien kautta ilman perusteluja. Keltainen hattu on aurinkoinen ja myönteinen ja miettii asioiden hyviä puolia ja mahdollisuuksia. Vihreä hattu edustaa hedelmällistä kasvua ja hän kehittelee uusia ideoita, hulluttelee ja on luova. Sininen hattu on viileä ja kaiken yläpuolella oleva taivaan väri. Niinpä hän tarkkailee ja seuraa keskustelun ja ajatusten kulkua ja tekee yhteenvetoja ja johtopäätöksiä. (De Bono 1990, 26–27; Innokylä 2025). 

De Bonon mukaan ajatteleminen on taitoa toimia ja korosti, että ajattelijan rooli ei tarkoita sitä, että pitää olla oikeassa. Hän näki, että jokainen, joka on koko ajan oikeassa, on todennäköisesti huono ajattelija. Oikeassa oleminen estää vaihtoehtojen näkemisen ja punninnan ja tyrehdyttää tutkimisen halun. Kuuden hatun menetelmä tarjosi de Bonon mielestä keinon vahvistaa ajattelua ja ajattelijaksi tuloa. (De Bono 1990, 16–17.) 

Kiinnostus de Bonon tietoisen ajattelun ideaan oli suurta. Hän luennoi ympäri maailmaa, myös Suomessa, ja opetti tietoista ajattelua niin koululaisille, väitöskirjan tekijöille kuin yritysmaailman johdolle. Muun muassa IBM, Shell, Ericsson, British Airways jne. ovat noudattaneet de Bonon opetuksia ajattelusta ja sitä tukevista työskentelytavoista. De Bonon ajattelun ansiot tunnistettiin globaalisti ja hän olikin vuonna 2005 ehdolla taloustieteen Nobel-palkinnon saajaksi. Vuonna 2007 hänet nimettiin maailman 50 suurimman ajattelijan joukkoon. (Edward de Bonon kotisivut 2025: Debonogroup 2025)  

Ryhmäkeskusteluun osallistuneiden YAMK-opiskelijoiden kokemuksia  

Kuuden hatun menetelmää hyödynnettiin Eettinen johtaminen sote-alalla -opintojaksolla, joka sisältyy Uudistuvien sosiaali- ja terveyspalveluiden johtamisen asiantuntija -YAMK-koulutuksen ydinopintoihin. Opintojakson opettajina halusimme pedagogisilla valinnoilla tukea opiskelijoiden tietoista ajattelua ja yhteistä eettistä reflektiota.   

Opiskelijat olivat oppimistehtävänään haastatelleet sote-alan esihenkilöitä selvittäen eettisen johtamisen näkökulmia ja haasteita. Haastattelujen pohjalta he valitsivat yhden eettisen haasteen, jota tarkasteltiin pienryhmäkeskusteluissa. Kuuden hatun menetelmää hyödyntäen opiskelijat asettuivat kuuteen erilaiseen rooliin ja pyrkien löytämään erilaisia ratkaisuja tai selityksiä eettiseen haasteeseen. Pienryhmiä oli yhteensä yhdeksän.  

Lopuksi keräsimme opiskelijoiden kokemuksista Padlet-palautteen ja saimme luvan käyttää palautteita blogikirjoituksessamme. Palautteita annettiin kaikkiaan 31. Kävimme palautteiden pohjalta opiskelijoiden kanssa keskustelua menetelmän käytöstä ja mahdollisuuksista eettisen johtamisen haasteiden tarkasteluun. Keskustelusta välittyi innostunut ja myönteinen kokemus. Vaikka menetelmä edellytti rohkeutta heittäytyä luonnerooleihin, sen nähtiin palvelleen hyvin asian tarkastelua.  

Palautteissa korostui se, miten menetelmän hyödyntäminen toi johtamisen eettisten haasteiden tarkasteluun moninäkökulmaisuutta. Sen koettiin avanneen uusia katsontakantoja ja mahdollistaneen uudenlaisten ratkaisuideoiden syntymisen. Parhaimmillaan roolihattukeskustelu avasi yllättäviäkin huomioita. 

Tämän menetelmän avulla pystyy katsomaan asiaa monesta eri näkökulmasta käsin ja esille tulee hyvin yllättäviäkin näkökulmia ja ideoita. Oli positiivinen kokemus ja menetelmänä itselle aivan uutta.

Kuuden hatun menetelmän käyttö loi opiskelijoiden palautteiden mukaan myös luonnostaan vahvan dialogisen tilan. Se pakotti ja rauhoitti pysähtymään ja keskittymään kunkin hatturoolin esittäjän näkökulmiin kerrallaan. Kokemus oli, että esittäjän näkökulmat tulivat näin aidosti kuulluiksi. Kukaan ei puhunut päälle eikä esittänyt lopullista totuutta ja näkökulmaa asiaan. 

Hieno menetelmä, jossa kaikki osallistuu tasapuolisesti ja tuovat omat mielipiteet hatun näkökulmasta esille. Voi syntyä uusia ideoita ja sellaisiakin, joita ei pelkästä omasta roolista olisi tullut ajateltua. Puhuminen ja kuuntelu erotetaan, jolloin aito toisten kuuleminen mahdollistuu.

Kun saa keskittyä muiden kuunteluun ja ’omaan hattuun’ löytyykin monipuolisia ajatuksia ja näkökulmia. 

Tärkeä kokemus menetelmän käytöstä oli myös se, että sen koettiin osallistaneen opiskelijoita tasapuolisesti keskusteluun. Näkökulmien esittäminen rooleista käsin koettiin myös helpottaneen ajatusten jakamista vieraiden ihmisten kanssa. Menetelmän käyttö loi siis varsin vahvan demokraattisen tilan. 

Tämä menetelmä oli itselle aivan uusi. Mielenkiintoinen ja toi tasapuolisuutta keskusteluun. 

Opiskelijat toivat palautteissaan esiin, kuinka kuuden hatun menetelmä loi myös ajattelullista vaadetta ja tilaa: menetelmän käyttö pakotti ajattelemaan ja vaati ajatustyötä. Sen koettiin haastaneen itsereflektioon ja auttaneen pois omasta juuttuneesta ajattelumallista. Mutta samalla se oli menetelmä, joka tarjosi yhdessä ajattelemisen tilan.  Kaiken tämän myötä sen koettiin tarjonneen syvyyttä asioiden tarkasteluun.  

Hauska ajatusharjoitus.

Herätti mukavasti keskustelua ja vaati ajatustyötä.

Kuuden ajatteluhatun mallin vahvuus on siinä, että se pilkkoo ajattelua osiin. Ajattelija pystyy käyttämään yhtä ajattelutapaa kerrallaan, sen sijaan että yrittäisi tehdä kaiken yhdellä kerralla. (De Bono 1990, 157.) Hatturooleihin asettumisen myötä syntyi mahdollisuus tarkastella asioita eri suunnista käsin, mikä tuki hyvin sosiaali- ja terveysalan ammatillisissa tehtävissä ja esihenkilötyössä kohdattavien kompleksisten ilmiöiden ja monimutkaisten ja ristiriitaisten asioiden monialaista ymmärtämistä ja niiden herättämien eettisten haasteiden ratkaisemista. Samalla se, että asioita tarkasteltiin yksi näkökulma kerrallaan, edellytti kuuntelemaan pysähtymistä. Sekin on tärkeä taito paitsi kuulluksi tulemisen näkökulmasta, myös ajattelun kehittymisen näkökulmasta. Taitoja, joita sekä sosiaali- ja terveysalan ammatillisissa tehtävissä kuin myös esihenkilötyössä tarvitaan ja jota myös eettisten näkökulmien punninta edellyttää. 

Hattu päähän ja keskustelemaan  

Sokrates tuomittiin aikanaan kuolemaan ja teloitettiin, koska hän opetti ihmisiä ajattelemaan itse (Himanka 2018). Tänä päivänä ajattelemisen taito viestii sivistyksestä. Kokemuksemme mukaan kuuden ajatteluhatun menetelmä voi tarjota oivan pedagogisen mallin opiskelijoiden ajattelun tukemiseen. Se on menetelmänä aktivoiva ja kaikkia yhdenvertaisesti osallistava. Se mahdollistaa asioiden monipuolisen tarkastelun tietoisesti eri näkökulmista, mikä auttaa hahmottamaan kokonaisuuksia.  

Menetelmä voi tuntua aluksi vieraalta ja teoreettiselta, mutta rohkea mukaan lähteminen ja osallistuminen tuovat sen höydyt esille. Menetelmän käyttö vaatii kuitenkin ohjausta, jotta kaikki osallistujat ymmärtävät sen idean ja tarkoituksen.  Ohjauksen merkityksen toivat myös opiskelijat esille. 

Kokemuksemme mukaan menetelmä soveltuu erinomaisen hyvin sosiaali- ja terveysalan eettisen johtamisen näkökulmien tarkasteluun. Sote-alalla eettinen johtaminen sisältää vastuullisia ja monimutkaisia valintoja, jotka eivät ole yksiselitteisiä ratkaisuiltaan (Ikola-Norrbacka 2010, Sinkkonen & Laulainen 2018). Yhteinen keskustelu ja eri näkökulmien näkyväksi tekeminen voivat olla avain perusteltuihin päätöksiin. Hattu-menetelmä tarjoaa keskusteluihin konkreettisen työkalun.  

Lähteet 

Arene 2022. Suositus ammattikorkeakoulujen yhteisistä kompetensseista ja niiden sisällöistä. https://www.arene.fi/wp-content/uploads/Raportit/2022/Kompetenssit/Suositus%20ammattikorkeakoulujen%20yhteisiksi%20kompetensseiksi.pdf?_t=1642539572  Viitattu 27.11.2025. 

De Bono, E. 1990. Kuusi ajatteluhattua. Helsinki: Mark Kustannus Oy. 

Debonogroup 2025. https://www.debonogroup.com Viitattu 27.11.2025. 

Edward de Bono kotisivut. 2025. https://www.debono.com Viitattu 27.11.2025. 

Himanka, J. 2018. Korkein opetus – opettamisen lähtökohdat yliopistoissa ja korkeakouluissa: johdatus opettajalle. Tampere: Vastapaino. 

Huusko, M. & Pyykkö, R. 2021. Yleiset valmiudet korkeakoulujen tutkinto-ohjelmien osaamistavoitteissa neljällä koulutusalalla. Aikuiskasvatus 3/2021, 236–248. 

Ikola-Norrbacka, R. 2010. Johtamisen eettisyys terveydenhuollossa: Esimiestyön ja hallinnon eettiset arvot julkisen terveydenhuollon kahdessa professiossa. Acta Wasaensia 222, Julkisjohtaminen 14. Vaasa: Universitas Wasaensis. Viitattu 9.12.2025. 

Innokylä 2025. Kuusi hattua (Six hats) | Innokylä. https://www.innokyla.fi/fi/tyokalut/kuusi-hattua-six-hats Viitattu 27.11.2025 

Sinkkonen, M. & Laulainen, S. 2018. Eettinen johtaminen sosiaalialalla – kohti asiakkaan aktiivista osallisuutta. Teoksessa J. Lammintakanen & S. Laulainen (toim.) Kohti vaikuttavaa päätöksentekoa ja johtamista hyvinvointipalveluissa. Kuopio: Publications of the University of Eastern Finland. General series 24, 145–156.