Tommi Haapakangas toimii Lapin ammattikorkeakoulussa liikunnan- ja luontokasvatuksen lehtorina ja väitöskirjatutkijana. Hänen työnsä keskittyy luontoliikunnan, seikkailupedagogiikan ja kestävän oppimisen teemoihin. Haapakangas kehittää ja opetusta ja tutkimusta, joissa yhdistyvät luonnossa tapahtuva toiminta, pedagoginen innovaatio ja kansainvälinen yhteistyö.

Transformatiivinen oppiminen on syvällinen oppimisprosessi, jossa yksilön ajattelu, arvot ja toiminta voivat muuttua merkittävästi. Prosessi käynnistyy usein hämmennystä aiheuttavasta tilanteesta, kuten kulttuurienvälisestä kohtaamisesta tai voimakkaasta luontoelämyksestä, joka haastaa oppijan nykyisen maailmankuvan. Tällainen kokemus voi johtaa kriittiseen reflektioon, jossa oppija tarkastelee omia uskomuksiaan ja oletuksiaan uudesta näkökulmasta. Dialogi ja vuorovaikutus muiden kanssa tukevat tätä prosessia, auttaen jäsentämään ja arvioimaan omia näkemyksiä sekä rakentamaan uusia merkityksiä. Oppimisen seurauksena syntyy uusi merkitysperspektiivi – tapa nähdä maailma, joka ohjaa tulevaa ajattelua ja toimintaa. Transformatiivinen oppiminen ei jää pelkästään ajattelun tasolle, vaan ilmenee myös konkreettisina muutoksina käyttäytymisessä ja toiminnassa. Brundiers, K., ym. (2021)

Tässä tekstissä avataan opiskelijoiden kokemusta ja pedagogista lähestymistapaa luonnossa tapahtuvaan oppimiseen, jonka keskiössä on ihmisen suhde luontoon.

Keväällä 2025 joukko Liikunnan- ja vapaa-ajan koulutuksen opiskelijoita osallistui Liikunnan yhteistyöverkoston jo toisen kerran järjestettyyn Erasmus+ Blended Intensive Programme (BIP) -ohjelmaan Norjan USN.n vieraana. Erasmus+ BIP-ohjelma yhdisti kansainvälisiä korkeakouluopiskelijoita ja opettajia tutkimaan kulttuurisen ja luonnollisen yhteyden merkitystä muuttuvassa maailmassa. Norjan vuoristo- ja rannikkoympäristöt tarjosivat ainutlaatuisen kontekstin transformatiiviselle oppimiselle. Opiskelijoita opettajineen saapui suomen lisäksi, Ranskasta, Belgiasta, Slovakiasta ja Irlannista.

Kuva 1. LapinAMK.n opiskelijat ja opettajat vuorilla.

Teemana oli Culture/Nature Connection – luonnon ja kulttuurin välisten yhteyksien tutkiminen kokemuksellisesti, monialaisesti ja moniäänisesti. Opiskelijoiden oppiminen tapahtui liikkuen eri kulttuuriympäristöissä: vuoristossa, metsässä ja rannikon historiallisilla alueilla joissa liikkumisen taitojen opettelu ja ympäristön havainnointi syventää kokemuksen merkitystä olla osana jotain. (Mikaels, J., Asfeldt, M. 2017). 

Ohjelman keskiössä oli oppiminen, joka ei rajoittunut vain tiedon omaksumiseen, vaan haastoi osallistujat tarkastelemaan omaa luontosuhdettaan, arvojaan ja kulttuurisia lähtökohtiaan. Opettajat ohjasivat oppimisprosessia eri tulokulmista, jotka loivat rikkaan pedagogisen kokonaisuuden.

Neljä pedagogista näkökulmaa luontosuhteeseen

Ohjelman neljä opettajaa lähestyivät luonto–kulttuuri-teemaa kukin omasta asiantuntijuudestaan käsin. Näkökulmat eivät sulkeneet toisiaan pois, vaan täydensivät ja syvensivät kokonaisuutta, tuottaen opiskelijoille moniulotteisia oppimiskokemuksia. ( Lozano, R., Barreiro-Gen, M.,Lozano, F., Sammalisto, K. 2019.)

1. Ekofilosofinen näkökulma – luonto itseisarvoisena

Ekofilosofinen lähestymistapa asetti luonnon oppimisen kohteeksi ja toimijaksi – ei vain taustaksi tai resurssiksi. Opiskelijoita ohjattiin pohtimaan ihmisen ja muun elollisen maailman välistä suhdetta, eettistä vastuuta ja ekologista ajattelua. Vuoristossa hiljentyminen, eläinten jälkien seuraaminen ja kasvilajien tarkkailu johdattivat opiskelijat kuuntelemaan ympäristöä uudella tavalla. Brundiers, K., Barth, M., Cebrián, G., Cohen, M., Diaz L., DoucetteRemington, S., Dripps, W., Habron, G., Harré, N., Jarchow, M., Losch, K., Michel, J., Mochizuki, Y., Rieckmann, M., Parnell, R., Walker, P., & Zint, M. (2021)

Kuva 2. Tarinankerronta vei opiskelijat myyttiseen Norjaan.

2. Ekologinen näkökulma – minä luonnossa

Ekologinen näkökulma painotti yksilön omaa kokemusta ja reflektiota: Mitä luonto herättää minussa? Millainen on oma luontosuhteeni? Opiskelijat tarkastelivat omaa elämänhistoriaansa, kulttuurista taustaansa ja suhdettaan luonnonympäristöihin. Luontokokemukset – olivat ne sitten tuttuja tai vieraita – muuttuivat henkilökohtaisiksi oppimisen paikoiksi, joissa itsetuntemus syveni. Halonen, T., Korhonen-Kurki, K., Niemelä, J.,& Pietikäinen, J. (2022) 

3. Holistinen näkökulma – yhteys kehon, mielen ja ympäristön välillä

Kolmas näkökulma korosti oppimisen kokonaisvaltaisuutta. Luontoa lähestyttiin kehon ja yhteisön kautta: hiljaiset vaellukset, keholliset harjoitteet ja yhteisölliset keskustelut loivat tilaa syvemmälle yhteydelle sekä luontoon että toisiin ihmisiin. Malme, L., Punamäki, M. & Samppala, M.-L. (2019). Opiskelijat kokivat, kuinka luonto voi olla hyvinvoinnin, läsnäolon ja merkityksellisyyden lähde – osa oppimista, ei vain sen konteksti.

4. Kulttuuriperintöä vaaliva näkökulma – elävä yhteys menneeseen

Kuva 3. Rival Vene toimi symbolina kulttuurilliselle suhteelle luontoon.

Neljäntenä lähestymistapana tarkasteltiin kulttuuriperinnön ja luonnonympäristön vuorovaikutusta. Erityiseksi oppimisympäristöksi nousi Rival-vene, joka on rakennettu perinteisellä, Unescon aineettomaksi kulttuuriperinnöksi luokitellulla menetelmällä Museovirasto, (2021).

Veneellä, johon mahtui 12 soutajaa, liikuttiin Norjan rannikko ympäristössä osana oppimis kokonaisuutta.Rival ei ollut vain kulkuväline, vaan symboli kulttuurisen luontosuhteen jatkuvuudesta. Se edusti sukupolvelta toiselle siirtynyttä käsityötaitoa, materiaalien tuntemusta ja luonnon kunnioittamista. Opiskelijoille avautui käsitys siitä, kuinka kulttuuriperintö on kytkeytynyt luontoon konkreettisesti ja miten sen vaaliminen on osa kestävää tulevaisuutta.

Kulttuuriympäristöt oppimisen tiloina

Kuva 4. Monipuoliset kulttuuriympäristöt loivat kehyksen oppimiselle kokemuksen kautta.

Transformatiivinen oppiminen kansainvälisessä kontekstissa – Muutos ajattelussa ja toiminnassa

Culture/Nature Connection -ohjelma toimi vahvana esimerkkinä transformatiivisesta oppimisesta, jossa oppiminen ei jäänyt pelkästään tiedolliseksi prosessiksi, vaan johti konkreettisiin muutoksiin opiskelijoiden käyttäytymisessä ja toiminnassa. Kansainvälinen ryhmä toi mukanaan erilaisia luontosuhteita, kieliä ja kulttuurisia näkökulmia, mutta yhteinen kokemuksellinen oppiminen rakensi siltoja ymmärrykselle, empatialle ja yhteistyölle.

Luonto ei toiminut vain oppimisympäristönä – se oli aktiivinen osapuoli, joka haastoi opiskelijat tarkastelemaan omia arvojaan, toimintatapojaan ja suhdettaan ympäröivään maailmaan. Reflektiivisten keskustelujen, kehollisten kokemusten ja kulttuuristen kohtaamisten kautta opiskelijat alkoivat muuttaa omaa suhtautumistaan luontoon, kulttuuriin ja itseensä. Tämä muutos näkyi käytännön tasolla: opiskelijat ilmaisivat halua toimia vastuullisemmin, syvensivät omaa luontosuhdettaan ja sitoutuivat vahvemmin kestävän kehityksen periaatteisiin omassa elämässään ja tulevassa ammatissaan.

Transformatiivinen oppiminen tässä kontekstissa ei ollut vain hetkellinen oivallus, vaan prosessi, joka jätti pysyvän jäljen opiskelijoiden ajatteluun ja toimintaan – muuttaen heidän tapaansa olla maailmassa.

Kuva 5. Opiskelijat aidossa luontoympäristössä kokemassa Norjan vuonoilla. 

Lähteet

Brundiers, K., Barth, M., Cebrián, G., Cohen, M., Diaz L., Doucette Remington, S., Dripps, W., Habron, G., Harré, N., Jarchow, M., Losch, K., Michel, J., Mochizuki, Y., Rieckmann, M., Parnell, R., Walker, P., & Zint, M. (2021) . Key competences in sustainability in higher education – toward an-agreed upon reference framework.  Sustainability Science, 16, 13–29. 

Halonen, T., Korhonen-Kurki, K., Niemelä, J. & Pietikäinen, J (toim.) 2022. Kestävyyden avaimet: Kestävyystieteen keinoin ihmisen ja luonnon yhteiseloon. Gaudeamus.

Lozano, R., Barreiro-Gen, M.,Lozano, F., Sammalisto, K. Sustainability 2019, Teaching Sustainability in European Higher Education Institutions: 11(6), 1602; https://doi.org/10.3390/su11061602

Mikaels, J., Asfeldt, M. (2017) Becoming-crocus, becoming-river, becoming-bear: A relational exploration of place(s) Journal of Outdoor and Environmental Education, 20(2)

Malme, L., Punamäki, M. & Samppala, M.-L. (2019). Holistisen ihmiskäsityksen näkökulmia kasvatukseen ja opetukseen. HAMK Unlimited Journal 15.8.2019. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020111690401

Nordic clinker boat tradition inscribed to UNESCO List of the Intangible Cultural Heritage – first Nordic joint application provides foundation for cooperation – Finnish Heritage Agency 2021. Musevirasto.

What is a BIP? – Blended Intensive Program, 2025. Erasmus+.