Anu Pruikkonen, HTT, työskentelee Lapin AMKin koulutuspäällikkönä

Suomessa koulutustasosta puhutaan tällä hetkellä syystä. Suomi on jäänyt korkeakoulutettujen määrässä jälkeen verrokeistaan. Suomessa korkeakoulututkinnon suorittaneiden nuorten aikuisten osuus on noin 39 prosenttia, kun OECD-maiden keskiarvo on 48 prosenttia (OECD 2025). Hallitusohjelman tavoitteena on nostaa koulutustasoa ja osana vuoden 2026 talousarviota yhtenä konkreettisena keinona on esitetty nuorille suunnattua opintoseteliä. Parhaillaan on käynnissä lausuntokierros ammattikorkeakoulu- ja yliopistolain muuttamiseksi opintosetelikokeilun mahdollistamiseksi (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2025).

Opintosetelillä avoimen opintoja

Tarkoitus on, että opintosetelin saa käyttöönsä ensimmäisen 2. asteen tutkintonsa tehnyt alle 29-vuotias, joka on hakenut korkeakoulujen yhteishaussa ja jäänyt ilman opiskelupaikkaa tai jättänyt ottamatta paikan vastaan.  Opintoseteli on voimassa kaksi vuotta valmistumisesta. Ensimmäinen erä Opintoseteleitä tulee oppijoiden käyttöön elokuussa 2026. Kohderyhmän kooksi on arvioitu vuosittain noin 31 000 nuorta.  Tähän kohderyhmään kuuluva nuori voi suorittaa opintosetelillä 30 opintopistettä avoimen korkeakoulun opintoja, halutessaan eri korkeakouluista. Opintoseteli-kohderyhmälle tultaneen kohdentamaan erilaisia alaan perehdyttäviä ”kurkistuskursseja”, eri alojen perusopintoja sekä laajempia tutkintotavoitteisia väyläopintoja. Opinnot tulevat tarjolle keskitetysti korkeakoulujen yhteiselle Opin.fi-alustalle.

Opintojen tueksi ura- ja opinto-ohjausta

Opintojen lisäksi Opintoseteli oikeuttaa myös ohjaukseen. Ohjauspalveluiden osalta kohderyhmän tarpeet ovat todennäköisesti moninaiset. Tarvetta on ura- ja opinto-ohjaukselle sekä omaa alaa etsiville ja eri aloihin tutustujille, että tavoitteellisille, jo oman alansa löytäneille, opiskelijoille.

Opintosetelin mahdollistaessa opiskelun useissa korkeakouluissa ohjausvastuu jakautuu useille korkeakouluille sekä 2. asteen oppilaitoksille ja muille organisaatioille kuten työllisyysalueille ja Ohjaamoille. Sekä lukioilla että ammatillisilla oppilaitoksilla on lakisääteinen velvollisuus tarjota ilman opiskelu- tai työpaikkaa jääneille jatko-opinto-ohjausta.  Opintosetelin myötä ohjauksen kohderyhmät laajenevat ja toimijat monipuolistuvat, mikä haastaa kehittämään uudenlaisia moniammatillisia, verkostoihin nojaavia ohjauksen toimintamalleja. Kokeilun nopean käynnistymisaikataulun vuoksi näitä ohjauksen toimintamalleja ei ehditä yhdessä kehittää ennen ensimmäisten opintosetelien julkaisua.

Saavutettavuus ja siirtymät korkeakoulutukseen

Opintosetelin yhtenä tavoitteena on lisätä korkeakoulutuksen saavutettavuutta ja nopeuttaa siirtymää korkeakoulutukseen. Suomessa korkeakouluopinnot aloitetaan keskimäärin 24-vuotiaana, kun monissa muissa OECD-maissa aloitusikä on keskimäärin 22 vuotta. Lisäksi välivuodet ovat Suomessa tavallisia, uusista opiskelijoista Suomessa 77 prosentilla on taustallaan välivuosia, kun OECD-maissa vastaava osuus on 44 prosenttia. Suomessa käytössä oleva varsin valikoiva hakujärjestelmä vaikuttaa korkeakouluopintojen aloittamiseen. Toisaalta se vaikuttaa myönteisesti siten, että opinnot suoritetaan Suomessa usein tavoiteajassa, ja ensimmäisen vuoden jälkeinen keskeyttäminen on kansainvälisesti verrattuna vähäistä. (OECD 2025.)

Siirtymät toiselta asteelta korkeakoulutukseen eroavat lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen osalta.  Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2021 valmistuneista ylioppilaista 79 prosenttia oli opiskelemassa 3 vuotta valmistumisen jälkeen ja vastaavasti ammatillisen perustutkinnon suorittaneista 22 prosenttia oli opiskelemassa (Tilastokeskus 2025). Oppivelvollisuuden myötä perusasteen päättävästä ikäluokasta noin puolet hakeutuu lukiokoulutukseen ja 40 prosenttia ammatilliseen koulutukseen (Opetushallitus 2024). Näin ollen, koulutustason noston näkökulmasta ammatillisesta koulutuksen korkeakoulutukseen siirtyvien osuutta on kyettävä kasvattamaan. Erityisesti siirtymä ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluihin on keskeinen, sillä tämä kohderyhmä ammattikorkeakoulutukseen hakeutuneista on kasvanut, ollen tällä hetkellä jo noin puolet.

Opintoseteli täydentää olemassa olevia mahdollisuuksia

Ammattikorkeakouluilla on tarjolla erilaisia väyläopintoja toisen asteen opiskelijoille. Lapin ammattikorkeakoululla on ollut toisen asteen väyläopinnot ammatillisen koulutuksen suorittaneille lähes 10 vuotta, vuodesta 2017 lähtien, ja lukiolaisille vuodesta 2019 alkaen. Tällä hetkellä tarjonnassa on yhteinen Korkeakouluopintojen väylä toisen asteen opiskelijoille. Kiinnostus väyläopintoihin on ollut kasvussa ja yhteistyötä toisen asteen oppilaitosten kanssa kehitetään koko ajan.

Opintoseteli monipuolistaa olemassa olevaa opintotarjontaa tuomalla väyläopintojen rinnalle lisää mahdollisuuksia tutustua eri koulutusaloihin erilaisten kurkistusopintojen ja perusopintojen kautta. Tuoreen Nuorisobarometrin mukaan 53 prosenttia nuorista kokee paineita koulutuksen saamisesta. Samanaikaisesti 81 prosenttia nuorista haluaa suorittaa korkeakoulututkinnon. Koulutuksen merkitys näyttäytyy suurena nuorten tulevaisuuden suunnitelmissa. (Nuorisobarometri 2026.)

Myös yhteiskunnallisesti on merkittävää, että yhä useampi nuori löytäisi tarkoituksenmukaisen reitin jatko-opintoihin ja edelleen työelämään. Tähän Opintoseteli tuo nyt osaltaan mahdollisuuksia.

Lähteet:

Ihan paineissa. Nuorisobarometri 2025. Sofia Laine & Konsta Happonen (toim.) Viitattu 15.3.2026 PDF-näkymä tiedostosta Nuorisobarometri2025.pdf

OECD, Education at a Glance. 2025. Viitattu 15.3.2025 Education at a Glance 2025 | OECD

Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2025. Opintosetelikokeilu avaa nuorille näkymiä korkeakouluopintoihin – lausuntokierros nyt käynnissä. Viitattu 15.3.2026 Opintosetelikokeilu avaa nuorille näkymiä korkeakouluopintoihin – lausuntokierros nyt käynnissä – OKM – Opetus- ja kulttuuriministeriö

Opetushallitus. 2024. Oppivelvollisuusuudistuksen tilannekuva tilastojen valossa. Viitattu 15.3.2026 https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Oppivelvolliset%20tilastoissa_2_2024_LJ.pdf?utm_source=chatgpt.com

Tilastokeskus 2025. Kevään 2024 ylioppilaista 67% jäi koulutuksen ulkopuolelle. Viitattu 15.3.2026 Kevään 2024 ylioppilaista 67 % jäi koulutuksen ulkopuolelle | Tilastokeskus