DI Jaakko Etto työskentelee lehtorina Lapin ammattikorkeakoulun Uudistuva Teollisuus -osaamisryhmässä.  

Sähköntuotanto on muuttunut vihreän siirtymän myötä riippuvaiseksi tuulesta. Aikaisemmin käytössä ollutta hiilen polttoon perustunutta sähköntuotantoa on poistunut markkinoilta ja tilalle on rakennettu tuuli- ja aurinkovoimaa. Tästä on seurannut tuulettomalle ajalle sähköntuotannon kapasiteettiongelma, jota merkittävältä osin hoidetaan sähkön tuonnilla.

Nyt pumppuvoimalaitokset on nähty yhtenä sähköntuotannon joustavana ratkaisuna. Niinpä vuosikymmenten tauon jälkeen Suomeen suunnitellaan uusia pumppuvoimalaitoksia. Pumppuvoimalaitoksissa sähkö tuotetaan tahtigeneraattorilla, joka sähköntuotannon lisäksi tukee sähköverkon taajuutta ja stabiilisuutta.

Mikä on pumppuvoimalaitos?

Pumppuvoimalaitos tarkoittaa vesivoimalaa, jossa sähköä tuotetaan ohjaamalla vesi putkessa yläaltaasta turbiinin läpi ala-altaaseen. Turbiini pyörittää generaattoria, joka on liitetty muuntajalla sähkön siirtoverkkoon. Pumppuvoimalaitoksen toimintaan tarvitaan myös veden pumppaus, jotta vettä voidaan siirtää ala-altaasta takaisin yläaltaaseen uudelleen käytettäväksi sähkön tuotantoon. Yläaltaan vesi toimii sähköenergian varastona.

Toiminnaltaan pumppuvoimalaitos on verrattavissa sähköakustoon, jota ladataan sähköverkosta edullisen sähkönhinnan aikana ja josta sähköä tuotetaan verkkoon kalliimman hinnan aikana ja myös sähköverkon häiriötilanteissa. Sähköakkuihin verrattuna pumppuvoimalaitoksen toiminta-aika nimellisteholla on pidempi ja sähköverkon vaihtosähkö tuotetaan tahtigeneraattorilla eikä vaihtosuuntaajalla tasasähköstä, kuten sähköakkujen tapauksessa. Pumppuvoimalan toimintaperiaate on esitetty kuviossa 1.

Kuvio 1. Pumppuvoimalaitoksen toimintaperiaate (Pohjolan Voima 2026).

Esimerkki suunnitellusta pumppuvoimalaitoksesta

Kemijärvelle on kolmen eri yrityksen toimesta suunnitteilla neljä pumppuvoimalaa, kuvio 2. Kemijoki Oy suunnittelee Ailangantunturille, Pohjolan Voima Askanaavalle sekä Suomen Voima Oy Kapustaan ja Vaaranlampien alueelle pumppuvoimalaitosta. Nimellistehoiltaan nämä suunniteltavat voimalat ovat 100–550 megawattia (MW).

Kuvio 2. Suunniteltuja pumppuvoimalaitoksia Kemijärvellä. (Kemijoki Oy 2025).

Näistä ensimmäisenä etenee Ailangantunturin pumppuvoimalaitos- ja voimajohtohankkeen luvitus, suunnittelu ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyt. YVA menettelyä sovelletaan hankkeisiin, joilla on todennäköisesti merkittäviä ympäristövaikutuksia. (Kemijoki Oy 2026).

Kuviossa 3 on esitetty Ailangantunturin pumppuvoimalaitoksen kaaviokuva ja alapuolella on lueteltu suunnitellun pumppuvoimalaitoksen keskeiset ominaisuudet:

  • Sijainti: Kemijärven kaupunki
  • Teho: 550 megawattia (MW)
  • Pumpputurbiineja 3 kpl
  • Putouskorkeus: Noin 200 metriä
  • Rakennusvirtaama: Noin 320 kuutiota sekunnissa
  • Ylävarasto Ailangantunturissa (100 hehtaaria)
  • Alavarastona toimii Kemijärven Kuusilahti
  • Vesitunneli 4,5 kilometriä
  • 400 kV voimajohtoa n. 38 kilometriä
  • Investointikustannus 600–800 milj. euroa
  • Tyhjennysaika 8 h, ja pumppaus 9–10 h (Kemijoki Oy 2025).

Kuvio 3. Ailangantunturin pumppuvoimalaitos Kemijärvellä. (Kemijoki Oy 2025).

Luvat ja YVA-menettely

Pumppuvoimaloiden, kuten muidenkin voimalaitosten, toteuttaminen vaatii laajan lupakäsittelyn. Tämä lupakäsittely on eri vaiheissa meneillään kaikissa Kemijärvelle suunnitelluissa pumppuvoimalaitoshankkeissa. Tämän vuoden alussa uudistettiin aluehallinto, joten ELY-keskusten toimintaa jatkavat elinvoimakeskukset ja muun muassa ympäristöasioiden luvitus ja valvonta sekä ympäristövaikutusten arviointi siirrettiin uudelle lupa- ja valvontavirastolle. Uutta viranomaista varten on laadittu toimintamalli vuonna 2025 (Kleemola, 2025).

Ympäristöä muuttavat hankkeet edellyttävät ennakollista selvillä oloa niiden vaikutuksista. YVA-lain mukaisessa ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA-menettely) selvitetään hankkeiden merkittävät ympäristövaikutukset jo suunnitteluvaiheessa. Tavoitteena on varmistaa, että vaikutukset tunnistetaan ja otetaan huomioon ennen päätöksentekoa. Myös osallistuminen ja vuorovaikutus ovat tärkeässä roolissa – kaikki voivat osallistua YVA-menettelyyn. (Lupa- ja valvontavirasto 2026a)

Lupa- ja valvontaviraston tehtävänä on edistää vihreää siirtymää muun muassa sujuvoittamalla vihreän siirtymän hankkeiden käsittelyä sekä neuvomalla yrityksiä hankkeisiin liittyvissä viranomaismenettelyissä. Useat vihreän siirtymän hankkeet vaativat toteutuakseen ympäristövaikutusten arviointia, ympäristölupaa, vesilupaa tai kaavamuutosta. Lupa- ja valvontaviraston asiantuntijat huolehtivat, että vihreän siirtymän hankkeiden ympäristöä koskevat tarpeet tunnistetaan ajoissa (esimerkiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelyn käynnistämisen tai ympäristöluvan tarve) ja varmistavat riittävän yhteydenpidon eri viranomaisten välillä. (Lupa- ja valvontavirasto 2026b)

Toteutuvatko pumppuvoimalat?

Pumppuvoimaloita on ollut käytössä useissa maissa jo pitkään, esimerkiksi naapurimaassa Norjassa. Suomeen on suunniteltu pumppuvoimaloita aikaisemminkin, mutta niitä ei silloin ole toteutettu. Sähköntuotannon ja sähkömarkkinoiden toimintatilanteet ovat muuttuneet voimakkaasti vihreän siirtymän myötä. Tammikuussa 2026 tuulivoiman tuotantokapasiteetti on 9356 megawattia (MW) ja tuotantoteho vaihtelee nollasta vähän yli 7000 megawattiin (MW). Tästä on seurannut suuri tarve säätösähkölle ja tuulivoimaa vähätuulisena ajanhetkenä korvaavalle sähköenergian tuotannolle.

Tuulivoiman tuotantotehon vaihtelua on korvattu sähkön tuonnilla ja polttoon perustuvalla sähköntuotannolla sekä sähkövarastoilla. Tässä tilanteessa Suomessa toteutetaan akustoihin perustuvia sähkövarastoja, joille vaihtoehtona ovat pumppuvoimalaitokset. Suurimmat suunnitellut pumppuvoimalaitokset ovat nimellisteholtaan Loviisan ydinvoimalaitosten kokoluokkaa, toki vuodessa tuotettu sähköenergia jää pumppuvoimalaitoksilla pienemmäksi. Muina säätöenergian vaihtoehtoina on ollut esillä mm. polttoon perustuvat kaasuturbiinivoimalaitokset ja moottorivoimalat.

Pumppuvoimaloiden mahdollinen toteuttaminen selviää vasta vuosien kuluessa, YVA menettely, hankkeiden lupamenettelyt ja tekninen suunnittelu sekä rakentamisvaihe kestävät kukin useita vuosia. Ympäristö, luonto- ja vesistövaikutusten arviointi on riittävän laaja tarkka menettely, jossa arvioidaan suunniteltavan pumppuvoimalaitoksen ja voimajohdon vaikutuksia mm. vesistöön, kaloihin, veden laatuun, jääolosuhteisiin, virtauksiin, linnustoon, poronhoitoon, luontoon, suojelualueisiin, eläimiin ja kasveihin sekä ihmisiin.  Pumppuvoimalaitoksen lisäksi tarvitaan sähkönsiirtolinjat kantaverkkoon jokaisesta suunnitellusta pumppuvoimalasta.

AAVE-hankkeen selvityksiä

AAVE-hankkeessa selvitetään vedyn, vihreiden polttoaineiden ja muiden energian tuotannon ja varastointiratkaisujen nykytilaa ja tulevaisuuden teknologioita sekä niiden haasteita ja mahdollisuuksia Lapissa. AAVE-hankkeen toteuttaa Lapin ammattikorkeakoulu ja hanketta rahoittaa Lapin liitto Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR). Kolmivuotinen hanke on alkanut 1.1.2025 ja kestää vuoden 2027 loppuun asti. Kokonaisbudjetti on 429 453 €, josta EU-rahoitusta on 343 560 €.

Lisätietoja hankkeen omilta sivuilta https://aavehanke.fi/  (Lapin ammattikorkeakoulu 2026)

Lähteet

Kemijoki Oy, 2026, Ailangantunturin pumppuvoimalaitos. Viitattu 22.01.2026. https://www.kemijoki.fi/toimintamme/pumppuvoimalaitokset/ailangantunturin-pumppuvoimalaitos/

Kemijoki Oy, 2025, Kemijoki Oy:n yleisötilaisuus 1.9.2025. Viitattu 22.01.2026. https://www.kemijoki.fi/wp-content/uploads/2025/09/kemijoki-oy-yleisotilaisuus-kemijarvi-192025.pdf

Kleemola Jussi, 2025. Ympäristöllisten menettelyjen yhden luukun palvelun tavoitetilan toimintamallit. Ympäristöministeriö YM 2025 3. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-361-189-4

Lapin ammattikorkeakoulu, 2026, AAVE hanke. https://aavehanke.fi/

Lupa- ja valvontavirasto, 2026b, Vihreä siirtymä. Viitattu 23.01.2026. https://lvv.fi/ymparisto/vihrea-siirtyma

Lupa- ja valvontavirasto, 2026a, Ympäristövaikutusten arviointi. Viitattu 23.01.2026. https://lvv.fi/ymparisto/ymparistovaikutusten-arviointi

Pohjolan Voima, 2025, Puhti voimalaitoshanke Kemijärven alueelle. Viitattu 21.1.2026. https://www.pohjolanvoima.fi/tuotamme-sahkoa-ja-lampoa/vesivoima/puhti-pumppuvoimalaitoshanke-kemijarven-alueelle/