Sosionomi (YAMK) Mirka Kelahaara työskentelee Lapin ammattikorkeakoulussa SaamSote-hankkeen projektipäällikkönä ja saamelaiskulttuurin asiantuntijana. YTM Laura Ylinampa toimii Somá-hankkeen koordinaattorina Oulun yliopiston Giellagas-instituutissa sekä sivutoimisesti inarinsaamen opettajana lukiossa.

Vaikka saamenkieliset ja kulttuurinmukaiset palvelut ovat laissa säädettyjä, ei saamenkielisiä palveluita ole aina ollut tarjolla saamenkielisille asiakkaille. Sosiaali- ja terveysalan saamehankkeet kouluttavat alan ammattilaisille ja opiskelijoille kulttuurisensitiivisiä työtapoja sekä saamen kielen ja kulttuurin osaamista.

Artikkelissa käsittelemme saamen kielten ja kulttuurin säilyttämisen keinoja sekä sitä, miten SaamSote- ja Somá-hankkeet ovat osaltaan edistäneet näitä tavoitteita.

Kirjoittajat ovat laatineet artikkelin inarin- ja pohjoissaamenkieliset tiivistelmät, jotka löytyvät artikkelin lopusta. Käännökset on tehty lokakuussa vietetyn saamen kielten viikon innoittamana. Viikon tarkoituksena on parantaa ja edistää saamen kielten ja kulttuurin asemaa yhteiskunnan eri osa-alueilla (Giellavahkku n.d.).

Alkuperäiskansa saamelaiset

Saamelaiset ovat Euroopan alueen ainoa alkuperäiskansa. Saamelaisia asuu Suomen, Norjan, Ruotsin ja Venäjän pohjoisosissa. Suomessa saamelaisten alkuperäiskansa asema on tunnustettu perustuslain tasolla. Lakien ja asetusten tasolla säädetään saamelaisten kielellisistä ja kulttuurisista oikeuksista. Saamenkielilaki ohjaa saamelaisten oikeudesta saada omakielistä palvelua viranomaisten kanssa asioidessaan. (Oikeusministeriö, Saamen kielet n.d.)

YK:n alkuperäiskansojen oikeuksia koskeva julistus korostaa muun muassa, että alkuperäiskansoilla on itsemääräämisoikeus säilyttää ja vahvistaa omia yhteiskunnallisia rakenteitaan, kieliään ja kulttuurejaan (United Nations 2007).

Oman äidinkielen takaisinottaminen

Saamen kielten menetyksen taustalla ovat usein yhteiskunnalliset muutokset ja assimilaatiopolitiikka, jotka ovat rajoittaneet saamen kielen käyttöä. Monet vanhemmat ovat myös pyrkineet suojelemaan lapsiaan kielellisiltä ristiriidoilta, minkä vuoksi saamea ei ole siirretty eteenpäin. (Pasanen 2015, 175–177). Assimilaatio tarkoittaa saamelaisten kohdalla prosessia, jossa valtiot ovat pyrkineet häivyttämään saamen kielet ja kulttuurin. Tämän myötä osa saamelaisista hylkäsi äidinkielensä ja omaksui valtakulttuurin identiteetin, toiset passivoituivat kulttuurinsa suhteen, ja osa kamppailee edelleen kahden kulttuurin rajamailla. (Balto 2023, 47–48.)

Kielen takaisinottamisen tai elvytyksen saamelainen opettelee uudelleen oman menetetyn äidinkielensä. Saamen kielen opettelu ja käyttö kielensä menettäneelle saamelaiselle voi olla tunteikasta. Saamelainen voi kokea puutteellisen äidinkielen taitonsa häpeälliseksi, mikä voi heikentää hänen yhteyttänsä omaan kieleensä ja luoda epävarmuutta omasta saamelaisidentiteetistään. (Mustonen 2017, 47–51.)

Saamen kielet ovat uhanalaisia

Kaikki saamen kielet ovat uhanalaisia, mutta erityisen hälyttävä tilanne on inarin- ja koltansaamen puhujien osalta. Vuonna 2023 julkaistussa sote-alan ammattilaisten kieli- ja kulttuuriosaamista kartoittavassa selvityksessä todettiin inarin- ja koltansaamen kielitilanteen olevan heikko. Vain harva kyselyyn vastanneista kertoi käyttävänsä inarinsaamea työ- tai arkikielenä, ja koltansaamea ei ilmoittanut osaavansa työkielentasoisesti kukaan. (Heikkilä 2023, 47–48.)

Kolttasaamelaisten yhteisöjen kielitilanteesta on koottu selvitys saamelaisten totuus- ja sovintokomissiolle. Voit tutustua siihen Valtioneuvoston julkaisussa.

Saamen kielten kielenelvytystyö on alkanut usein varhaiskasvatuksesta, kuten kielipesistä, joissa myös ne lapset, joiden kotikieli ei ole ollut saame, ovat voineet oppia kielen äidinkielentasoisesti. (Pasanen 2022, s. 69–71) Kielenelvytyksen myöhemmissä vaiheissa aikuisten työikäisten, mahdollisesti jo alansa ammattilaisten saamen kielen koulutus on ollut merkittävässä asemassa (Mattanen, Olthuis, Länsman & Harmoinen 2023, 21–22). Tähän jatkumoon liittyy myös sotealan ammattilaisten saamen kielen ja kulttuurin koulutuksen hankkeet pohjoisen korkeakouluissa.

Hankkeet edistämässä saamen kielten ja kulttuurin kehittymistä

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) myönsi kahden miljoonan euron harkinnanvaraisen rahoituksen saamenkielisen sosiaali- ja terveysalan henkilöstön koulutukseen sekä koulutusten kehittämiseen (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2022). Lapin AMK, DIAK ja OAMK lähtivät kehittämään saamelaisen kulttuurin mukaisia sote-alan koulutuksia SaamSote -hankkeessa. Giellagas -instituutin hallinnoima ja Lapin yliopiston osatoteuttama Somá-hanke järjesti puolestaan kieli- ja kulttuurikoulutuksia.  Molempien hankkeiden tavoitteena oli vahvistaa saamen kielten ja kulttuurin osaamista sote-alalla.

SaamSote- ja Somá- hankkeet ovat tehneet yhteistyötä pitkin matkaa ja jakaneet osaamistaan vastavuoroisesti. Hankkeiden ohjausryhmissä on sisarhankkeiden edustus. Molemmat hankkeet ovat loppusuoralla ja lokakuun alussa pidettiin yhteinen loppuwebinaari.

Loppuseminaarin puheenvuoroissa saimme kuulla niin hankkeiden historiasta ja synnystä, opiskelijoiden ja opettajien ajatuksia toteutuksista kuin korkeakoulujen ja asiantuntijoiden näkemyksiä saamen kielen ja kulttuurin koulutuksista tulevaisuudessa. Hankkeiden synnyn osalta tuotiin esille jo 2021 selvityksen nostamat tarpeet saamenkielisen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten saatavuuden turvaamiseksi (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2021).

Kieli- ja kulttuurikoulutusten antia

Koltansaamen ja inarinsaamen opinnot järjestettiin lukuvuoden kestävinä intensiivisinä koulutuksina sotealan ammattilaisille. Pohjoissaamessa järjestettiin kaksi eri tasoista 25 opintopisteen kielen koulutuksen kokonaisuutta. Opiskelijamäärät kielenoppijoiden suhteen eivät saamen kieliä ja kieliyhteisöjä tuntemattomien korviin välttämättä kuulosta kovin suurilta. Kaikkiin koulutuksiin oli pääsyvaatimuksena sote-alan tutkinto tai opiskeluoikeus. Inarinsaamen koulutuksessa oli 7 opiskelijaa ja pohjoissaamen koulutuksissa yhteensä 13 opiskelijaa.

Erittäin uhanalaisen koltansaamen kielen koko 60 opintopisteen kokonaisuuden suorittaneita oli lopulta vain kaksi. Molemmat koltansaamen opiskelijoista työllistyivät heti sotealalle ja käyttävät nyt kieltä päivittäin työssään. Erityisesti pienelle kieliyhteisölle kahden kieltä osaavan sotealan ammattilaisen lisääminen on merkittävä nousu kielenkäyttäjien joukossa.

Ammattikorkeakoulujen kulttuurisensitiiviseen kohtaamiseen liittyviä, verkossa suoritettavia opintojaksoja kehitettiin yhteensä 90 opintopisteen verran. Hankkeen aikana opintojaksoja on pilotoitu. Pilottiopintojaksoihin osallistui yhteensä reilu 100 opiskelijaa. Mukana on ollut sekä tutkinto-opiskelijoita että sosiaali- ja terveysalalla jo työskenteleviä ammattilaisia.

Opintojaksoista saatujen palautteiden mukaan 70 % opiskelijoista koki osaamisensa saamelaisen asiakkaan kohtaamisessa vahvistuneen. Lisäksi heidän yleinen kulttuurinen osaamisensa oli kasvanut. Sanallisissa palautteissa todettiin aiheen olevan tärkeä ja toivottiin lisää samankaltaisia koulutuksia. Tulokset ovat kannustavia, sillä sote-alan opiskelijat ja ammattilaiset ovat merkittävässä roolissa saamelaisten asiakkaiden ja potilaiden yhdenvertaisen hoidon ja palvelun saamisessa.

Tulevaisuuden sotealan ammattilaiset kulttuurisensitiivisinä toimijoina

Pohjoisen korkeakouluilla on hankkeiden jälkeenkin merkittävä rooli sote-alan ammattilaisten kouluttamisessa kulttuurisensitiivisiin työtapoihin ja saamen kulttuurin ja kielen tuntemukseen. Pohjoisimpaan Lappiin, erityisesti saamelaisten kotiseutualueelle työllistyvät sotealan ammattilaiset tulevat hyvin todennäköisesti palvelemaan myös saamelaisia asiakkaita. On tärkeää kyetä ottamaan huomioon saamelaisten asiakkaiden tarpeet ja oikeudet niin kielellisesti kuin kulttuurisestikin, jottei sosiaali- tai terveysalan työtä tehdessään tule syrjineeksi asiakasta, vaan yhdenvertaisuus sotepalveluissa toteutuisi. (Ylinampa & Kyrö 2024)

Yhdenvertaisuus alkuperäiskansojen, tässä tapauksessa saamelaisten asiakkaiden kohdalla on muuan muassa sitä, että kulttuuriset käytännöt hyväksytään osaksi arjen työtä. Sosiaali- ja terveyspalveluissa tämä näkyy siinä, että jokainen saa tarpeitaan vastaavat, laadukkaat palvelut – myös silloin, kun ne poikkeavat vakiintuneista käytännöistä. (Heikkilä ym. 2013, 155.)

Kun sotealan ammattilaisella on tietoa ja ymmärrystä saamelaisista, saamelaiskulttuurista, saamen kielistä, alkuperäiskansan oikeuksista ja lähtökohdista, voivat palvelut olla aidosti asiakaslähtöisiä ja asiakkaan tai potilaan hyvinvointia edistäviä. Silloin jokainen viikko voi olla kieliviikko.

SaamSote ja Somá -hankkeissa kehitetyt sote-alalle suunnatut kieli- ja kulttuurikoulutukset löytyvät opin.fi sivustolla, hakusanalla ”saame”.

Inarinsaamenkielinen tiivistelmä:

Sämikielâi okko – kielâ já kulttuur iäláskittem juhle

Roovvâdmáánust uárnejuvvoo sämikielâi oho Suomâst, Taažâst já Ruotâst jo čiččâd keerdi. Tábáhtus ulmen lii pyehtiđ uáinusân sämikielâi já kulttuur maaŋgâhámásâšvuođâ sehe nanodiđ toi sajattuv ohtsâškoddeest.

Sämikielah láá uhkevuálásiih, eromâšávt anarâš- já nuorttâlâškielâ. Kielâ monâttem suijân láá historjáliih assimilaatiopolitiikeh, mut tááláá ääigi kielah iäláskituvvojeh eres lasseen kielâpiervâlijn já rävisulmui škovliimáin. Kielâ maassâd väldim puáhtá leđe sämmilâžân vuáimálâš já persovnlâš feerim.

Sosiaal- já tiervâsvuođâsyergist láá jotonpieijum haavah, tegu SaamSote Laapi áámmátollâškoovlâst já Oulu ollâopâttuv Giellagas -instituut Somá- haahâ, moh škovliitteh áámmátulmuid sämikielâin já kulttuurist. Veikkâ uáppeemereh láá uceh, vaikuttâs kielâsiärváduvváid lii merhâšittee – ovdâmerkkân nuorttâlâškielâ škovliittâsâst valmâštuin kyehti áámmátulmuu, kiäh tääl kevttiv kielâ piäiválávt pargostis.

Kulttuursensitiivlâš mättim lii tehálâš, vâi sämmiliih äššigâsah uážžuh oovtviärdásâš já ollâtááság tipšo já palvâlusâid. Tave ollâopâttuvah já ollâškoovlah juátkih pargo ton visásmitmân, ete puátteevuođâ sosiaalpargeeh mättih kuáhtáđ sämmilâš äššigâsâid kunnijâtmáin – sehe kielâlávt et kulttuurlávt.

Pohjoissaamenkielinen tiivistelmä:

Sámegiela vahku – giela ja kultuvrra ealáskahttin ávvudeapmi 

Golggotmánus lágiduvvo sámegiela vahku Suomas, Norggas ja Ruoŧas juo čihččet geardde. Dáhpáhusa ulbmilin lea buktit oidnosii sámegielaid ja kultuvrraid girjáivuođa ja maiddái nannet daid sajádaga servodagas.

Sámegielat leat áitatvuložat, erenomážit anáraš- ja nuortalašgiella. Sivvan giela massimii leat historjjálaš assimilašuvdnapolitihkat, muhto dálá áigge gielat ealáskahttojuvvojit earret eará giellabeasi ja rávesolbmuid skuvlema bokte. Giela ruovttoluotta váldin sáhttá leat sápmelažžii gierdavaš ja persovnnalaš vásáhus.

Sosiála- ja dearvvašvuođasuorggis leat álggahuvvon prošeavttat, degomat SaamSote Lappi ámmátallaskuvllas ja Oulu universitehta Giellagas -instituhtta Somá- fidnu, mat skuvlejit ámmátolbmuid sámegielain ja kultuvrras. Vaikko ohppiid mearri lea ge unni, de váikkuhus giellaservošiidda lea mearkkašahtti – ovdamearkka dihte nuortalašgiela skuvlejumis válmmaštuvve guokte ámmátolbmo, geat dál geavahit giela beaivválaččat barggusteaset.

Kultuvrrasensitiiva gelbbolašvuohta lea dehálaš, vai sámi buohccit galget oažžut ovttaárvosaš ja alladását divššu ja bálvalusaid. Davvi universitehtat ja allaskuvllat jotket barggu sihkkarastin dihtii ahte boahtteáiggi sosiálabargit máhttet vuostáiváldit sámi áššehasaid gudnejahttimiin – sihke gielalaččat ja kultuvrralaččat.

Lähteet:

Balto, A. 2023. Sámi bajásgeassin. Árbevierut. Ealáskahttit. Ođasmahttit. Čálliid lágádus.

Giellavahkku n.d. Viitattu 13.10.2025. https://giellavahkku.org/sme/om-uken/.

Heikkilä, L., Laiti-Hedemäki, E. & Pohjola, A. 2013. Saamelaisten hyvä elämä ja hyvinvointipalvelut. Buorre eallin. Lapin yliopistokustannus. Viitattu 15.10.2025. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-484-660-8

Mattanen,T., Olthuis, M., Länsman, A. & Harmoinen, S. 2023. Monimuotoinen koulutus osaratkaisuna saamenkielisten aineenopettajien puutteeseen. Dutkansearvi. Saamen kielen ja kulttuurin tutkimusseura. Dutkansearvvi dieđalaš áigečála, Volume 7, Issue 1, 2023. s. 17–30.

Mustonen, R. 2017. Go dat ii goittotge leat mii beare gielaid, muhto baicce massojuvvon eatnigiella – Giellatrauma ja sámegiela ruovttoluotta váldin. Pro gradu -tutkielma. Oulun yliopisto, Giellagas-instituutti. Viitattu 13.10.2025. https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201705111806

Oikeusministeriö n.d. Saamen kielet. Viitattu 13.10.2025. https://oikeusministerio.fi/saamenkielet

Opetus- ja kulttuuriministeriö 2021. Saamen kielten ja saamenkielisen opetuksen kehittämistyöryhmän raportti. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:25. Viitattu 15.10.2025 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-877-9

Opetus- ja kulttuuriministeriö 2022. Harkinnanvarainen rahoitus korkeakouluille saamenkielisen sosiaali- ja terveysalan henkilöstön koulutukseen ja koulutusten kehittämiseen. Viitattu 13.10.2025. https://okm.fi/-/harkinnanvarainen-rahoitus-korkeakouluille-saamenkielisen-sosiaali-ja-terveysalan-henkiloston-koulutukseen-ja-koulutusten-kehittamiseen

Pasanen, A. 2015. Kuávsui já peeivičuovâ ’Sarastus ja päivänvalo’ – Inarinsaamen revitalisaatio. Uralica Helsingensia 9. 

Pasanen, A. 2022. Saamenkielinen kielipesätoiminta yhteisöllisen kielenelvytyksen tekijänä. Dutkansearvi. Saamen kielen ja kulttuurin tutkimusseura. Dutkansearvvi dieđalaš áigečála, Volume 6, Issue 2, 2022. S. 69–97.

United Nations 2007. United Nations Declaration of Indigenous Peoples. Viitattu 27.10.2025. https://www.un.org/esa/socdev/unpfii/documents/DRIPS_finnish.pdf

Ylinampa, L. & Kyrö, T., 2024. “Kulttuuri oli niin kuin näkymättömäksi tehty”: saamelaisen asiakkaan kokemus kulttuurisesta turvallisuudesta ja luottamuksesta sosiaalityössä.