Terveydenhoitaja (YAMK) Helena Kari, TtM Sirpa Orajärvi työskentelevät lehtoreina Lapin ammattikorkeakoulun Tulevaisuuden terveyspalvelut -osaamisryhmässä.

Tällä hetkellä hyvinvointialueet pyrkivät selviytymään taloudellisten haasteiden kanssa ja jopa suunnittelevat irtisanovansa hoitohenkilökuntaa. Kuitenkin THL:n arvioiden mukaan Suomessa on pian merkittävä hoitajapula, sillä vuoteen 2030 mennessä lähes puolet nykyisistä sairaanhoitajista jää eläkkeelle. Ammattikorkeakouluista valmistuu noin 4 500 sairaanhoitajaa vuosittain. Tämä ei kuitenkaan riitä kattamaan sairaanhoitajatarvetta, joten ulkomailla sairaanhoitajan tutkinnon suorittaneita tarvitaan Suomessa. 

Sairaanhoitajan ammatti on Suomessa laillistettava ammatti, ja sitä saa harjoittaa vain Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira, tammikuusta 2026 lähtien Lupa- ja valvontavirasto) myöntämällä ammatinharjoittamisoikeudella. EU-/ETA-maiden ulkopuolella suoritettu tutkinto ei ole automaattisesti hyväksytty, vaan Valvira vertaa tutkintoa suomalaiseen sairaanhoitajan tutkintoon ja määrittää tarvittavat täydentävät opinnot. Lisäksi hakijalta vaaditaan riittävää suomen tai ruotsin kielen taitoa, vähintään B1-tasoa sekä virallisesti oikeaksi todistettuja asiakirjoja suoritetusta tutkinnosta.

Sairaanhoitajan laillistumisväylä Suomessa – hankkeet

Sairaanhoitajan laillistumisväylää Suomessa on kehitetty yhteistyössä kaikkien Suomen ammattikorkeakoulujen kanssa kahdessa 2-vuotisessa hankkeessa (SAILA 1 ja SAILA 2, 1.1.2024 – 31.12.2025).

Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) rahoittaman SAILA 1 -hankkeen tavoitteena on ollut kehittää sairaanhoitajien pätevöitymisen toimintakokonaisuus EU/ETA-maiden ulkopuolella tutkinnon suorittaneiden sairaanhoitajien ammatinharjoittamisoikeuksiin liittyvään osaamisen arviointiin, täydentämiseen ja varmistamiseen. Tavoitteena on luoda pysyvä valtakunnallinen toimintamalli.

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen (Jotpa) rahoittama SAILA 2 -hankkeessa tavoitteena on ollut pilotoida SAILA 1 – hankkeessa kehitettyjä osaamisen arvioinnin, varmistamisen ja täydentämisen malleja.

SAILA-toimintamalli

SAILA-laillistumisväylään hakukriteereinä ovat EU/ ETA-valtioiden ulkopuolella suoritettu sairaanhoitajatutkinto tasoltaan Bachelor- tai Diploma taso. Opiskelijat valitaan valintakokeiden perusteella. Tärkeä arviointikohde valintakokeissa on suomen tai ruotsin kielen osaaminen.

Korkeakoulu tarkistaa hakijan todistukset ja arvioi niiden vastaavuuden suomalaiseen sairaanhoitajan tutkintoon. Valvira kuitenkin tarkistaa omalta osaltaan tutkintotodistuksen oikeellisuuden. Opiskelija hakee jo tässä ensimmäisessä vaiheessa ammattioikeutta Valviralta, joka vertailee ulkomaista koulutusta suomalaiseen vaatimustasoon. Jos koulutus ei ole täysin yhdenvertainen, Valvira voi määrätä lisävaatimuksia (lisäkoulutus, osaamisen näyttö, ohjattu harjoittelujakso).

Ammattikorkeakoulu laatii opiskelijalle henkilökohtaisen opetussuunnitelman (HOPS) ja kielitaidon kehittämisen opintosuunnitelman (kieli-HOPS) suorittamansa arvioinnin ja Valviran päätöksen perusteella. Keskeistä opintojen aikana on opiskelijan opinto- ja uraohjaus. Tärkeää on tunnistaa kunkin laillistujan osaaminen EU:n ammattipätevyyden tunnustamista koskevan direktiivin (2013/55/EU)sekä suomalaisen työelämän lähtökohdista.

SAILA-toimintamallin (kuva 1)  mukaan opiskelijat suorittavat valmentavina opintoina sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän ja sitä ohjaavat lait, kliinisen hoitotyön ja lääkehoidon sekä suorittavat pakollisen työelämäharjoittelun. Opiskelijalla on mahdollisuus myös osoittaa osaamisensa suoraan kuulusteluilla ja työelämäharjoittelulla.

Suoritettuaan lisäopinnot ja/tai osaamista arvioivat kuulustelut, työelämäharjoittelun sekä saavuttanut  sairaanhoitajan ammatin vaatiman riittävän kielitaidon (suomen tai ruotsin kielellä suoritettu ammatillinen tutkinto tai YKI testissä B1-taso) opiskelija hakee lopullista ammattioikeutta Valviralta/Lupa- ja valvontavirastolta. Koulutuksen kesto vaihtelee yksilöllisen suunnitelman mukaan, mutta tyypillisesti koulutus kestää 6–18 kuukautta.

Kuva 1. SAILA-laillistumisväylän toimintamalli

SAILA-opiskelijat Lapin ammattikorkeakoulussa

Pääsykokeiden perusteella hankkeessa SAILA-väylälle valittiin valtakunnallisesti 272 opiskelijaa, joista 2 opiskelijaa aloittivat syksyllä -24 opinnot Lapin ammattikorkeakoulussa. Opiskelijat suorittivat HOPS:n mukaiset lisäopinnot suomen kielellä tutkinto-opiskelijoiden ryhmissä. Lisäksi heille järjestettiin  räätälöityjä taitopajoja  ja osaamisen näyttöjä, jotka sisälsivät suomen kielen tuen. Opiskelijat tekivät 12 viikon työelämäharjoittelun Hyvinvointikeskus Lapponiassa Kemijärvellä.

Opiskelijat kokivat Hyvinvointikeskus Lapponian Kemijärvellä monipuolisena ja antoisana harjoitteluympäristönä, joka tarjosi kielitietoisen harjoittelun ohjauksen sekä kielitaidon tuen. Opiskelijat harjoittelivat vuodeosastolla, jossa hoidetaan hyvin laaja-alaisesti eri erikoisalojen potilasryhmiä.  Lapponia mahdollisti myös opiskelijoiden harjoittelun kotisairaalassa. Valtioneuvoston selvityksen (2024:38) mukaan kotisairaalatoiminta nähdään tulevaisuudessa kasvavana ja jopa ensisijaisena palvelumuotona perinteisen vuodeosastohoidon sijaan. Nämä kotiin tarjottavat palvelut ovatkin tärkeä osa tulevaisuuden sairaanhoitajan osaamisvaatimuksia.

Kuva 2. Dim Lun ja Micharla Navaja SAILA-laillistymisväylän valmistujaisjuhlassa 17.11.2025 (kuvaaja Cing Tawi Muang)

Tulevaisuuden SAILA-väylät

SAILA-toimintamalli  on kehitetty vuoden 2025 lopussa päättyvissä hankkeissa. Toimintamalli on käyttövalmis, mutta sen käyttöönotto ja jatkokehittäminen vaativat rahoitusta sekä koordinoitua yhteiskehittämistä SAILA-väylää toteuttavien korkeakoulujen kanssa, jotta laadukas ja yhdenvertainen koulutus toteutuu. Tähän tarvitaan myös työelämän vahva tuki, sillä kehittämisessä on huomioitava työelämästä nousevat tarpeet ja kehittämiskohteet.

Lapin ammattikorkeakoulun näkökulmasta alueellinen saavutettavuus on erittäin tärkeää väylän toteuttamisessa.

LÄHTEET

Härkönen, H., Wikberg, E., Rissanen, A., Laukkonen, K., Hökkä, M., Hyvämäki, P., Leskelä, R.-L., Pesonen, H. & Jansson, M. 2024. Kotisairaalatoiminnan nykytila, vaikuttavuus ja mittaaminen. Valtioneuvoston selvitys ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2024:38. Viitattu 5.12.2025 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-125-4

SAILA – Sairaanhoitajan laillistaminen Suomessa -hankkeet 2025. Viitattu 25.11.2025 https://www.metropolia.fi/fi/tutkimus-kehitys-ja-innovaatiot/hankkeet/sairaanhoitajan-laillistamispolku

Sosiaali- ja terveysministeriö 2024. Sosiaali- ja terveysalan kansainvälisen rekrytoinnin laillistamisprosessin ja sitä tukevan koulutuksen asiantuntijaryhmä: Loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2024:10. Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 25.11.2025 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-7159-2.

Valvira 2025. EU- tai ETA-valtioiden ulkopuolella koulutettu sairaanhoitaja. Viitattu 25.11.2025 https://valvira.fi/ammattioikeudet/eu-tai-eta-valtioiden-ulkopuolella-koulutettu-sairaanhoitaja 

Valvira 2025. Riittävän kielitaidon osoittaminen.  Viitattu 25.11.2025 https://valvira.fi/ammattioikeudet/riittava-kielitaito

Weiste, E., Korkiakanga, E & Olakivi, A. (toim.) Selvitys keinoista kannustaa alalta poistuneita, työttömiä ja eläkkeellä olevia lähi- ja sairaanhoitajia sekä alan opiskelijoita sosiaali- ja terveysalan työhön. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2025:8. Viitattu 5.12.2025 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4432-9