Metsätalousinsinööri (AMK) Sirja Sarkkinen työskentelee asiantuntijana Lapin ammattikorkeakoulun Tulevaisuuden biotalous- osaamisryhmässä.

Lapin luonto tarjoaa maailman puhtaimpia raaka-aineita. Mutta miten luonnontuotteet kuten villiyrtit, marjat ja niiden jalostamisesta tulleet sivuvirrat muutetaan menestystuotteiksi?

Luonnontuoteala on kasvava toimiala, joka hyödyntää metsien marjoja, sieniä ja yrttejä monipuolisesti elintarvikkeissa, kosmetiikassa sekä hyvinvointi- ja matkailupalveluissa. Suomessa alalla toimii satoja yrityksiä, ja luonnontuotteiden ympärille rakentuvan liiketoiminnan arvo on jo lähes 800 miljoonaa euroa. Alan kehitystä vauhdittavat uusien tuotteiden ja palveluiden innovointi sekä eri toimialojen välinen yhteistyö. (Maa- ja metsätalousministeriö 2026.)

Kuluttajat haluavat käyttää puhtaita tuotteita. He ovat myös entistä enemmän tietoisia ja kiinnostuneita siitä mistä heidän ostamansa tuotteet ovat peräisin. Luonnontuotteisiin liittyviin markkinoihin meillä Lapissa yrittäjillä on siis mittaamattomasti mahdollisuuksia menestyä. Menestys vaatii kuitenkin työtä: tuotekehitystä, markkinoiden kartoitusta, jatkuvaa itsensä kehittämistä sekä verkostoitumista.

Sivuvirroista tuotteeksi

Monien luonnontuotteiden jalostuksessa syntyy sivuvirtoja kuten marjojen kuoria, siemeniä tai puristemassoja. Aiemmin ne saatettiin nähdä jätteenä, mutta nykyään niitä hyödynnetään yhä enemmän uusien tuotteiden raaka-aineina. Näin voidaan vähentää hukkaa, käyttää raaka-aineet tehokkaammin ja löytää uusia liiketoimintamahdollisuuksia vastuullisesti. (Luonnonvarakeskus 2026.)

Sivuvirtoja tulee yleensä kaikessa tuotannossa. Niitä voidaan jalostaa ja kehittää aivan yhtä lailla tuotteiksi kuin alkuperäistäkin raaka-ainetta. Toki kun puhutaan luonnontuotteista tulleista sivuvirroista kuten marjankuoresta tai siemenestä on siitä vaikea enää saada esim. elintarvikekäyttöön tuotteita. Kuorijätettä voidaan käyttää esim. saippuan raaka-aineena kuorivana ainesosana. Luonnontuotteista tulleista sivuvirroista saadaan siis lopputuotteita esim. kosmetiikan käyttöön (Kuva 1).

Kuva 1. Kuvassa on esimerkkejä erilaisista sivuvirroista, niiden käsittely- ja jalostusmenetelmistä sekä niistä valmistettavista tuotteista. (Kuva: Luonnonvarakeskus 2026.)

Marjojen, yrttien ja muiden luonnon raaka-aineiden käsittelyssä syntyvien sivuvirtojen lisäksi myös porotalouden, metsäteollisuuden ja muun teollisuuden sivuvirrat tarjoavat mahdollisuuksia uusien tuotteiden kehittämiseen. Näiden sivuvirtojen hyödyntämiseen tarvitaan jatkokehittämistä- ja selvitystä: sivuvirtojen ominaisuuksista, jatkojalostutukseen liittyvää testausta ja uusien käyttökohteiden etsimistä esimerkiksi elintarvike-, kosmetiikka-, hyvinvointi- ja biotalousalalla.

Kokeilukulttuurilla säästöjä

Luonnontuotealan yrityksillä ei aina ole mahdollisuuksia investoida uusiin laitteisiin tai testata erilaisia valmistusmenetelmiä omissa tiloissaan. Uusien tuotteiden kehittäminen vaatii aikaa, osaamista ja rahaa, minkä vuoksi kokeiluihin ryhtyminen voi tuntua riskialttiilta. Biolabra (Kuva 2) tarjoaa yrityksille mahdollisuuden testata uusia ideoita pienemmällä riskillä. Tuotekehitystä ja erilaisia kokeiluja voidaan tehdä hankkeiden kautta, joissa yrittäjät voivat saada asiantuntija-apua tuotekehitykseen sekä kokeilla erilaisia prosesseja ja valmistusmenetelmiä käytännössä. Raaka-aineesta riippumatta pyritään kehitystyötä tekemään niin, että siitä hyödynnetään kaikki eli raaka-aine sivuvirtoineen päivineen.

Kuva 2. Biolabran käytävältä avautuvat ovet tuotekehityksen pariin. (Kuva: Henna Kukkonen)

Yrityksen kehittämiseen ja kasvuun on mahdollista hakea rahallista tukea, esim. Leader-rahoituksen kautta. Tukea voidaan myöntää esimerkiksi aloittaville yrityksille sekä mikroyrityksille, jotka haluavat kehittää toimintaansa, tuotteitaan tai palveluitaan. Rahoitusta voidaan hyödyntää investointeihin ja kehittämistoimiin, jotka tukevat yrityksen kasvua ja uudistumista. Se kohdistuu erityisesti lähipalvelu-, biotalous-, matkailu-, käsityö- ja luovien alojen yrityksille. Luonnontuotealalla tukea voidaan hyödyntää esimerkiksi tuotekehitykseen, sivuvirtojen hyödyntämiseen, jalostusasteen nostamiseen sekä uusien liiketoimintamahdollisuuksien kehittämiseen. (Leader Pohjoisin Lappi ry 2026)

Yrittäjien tueksi on siis rahallista, mutta myös konkreettista apua tarjolla kehittämistyöhön. Näiden lisäksi yrittäjältä vaaditaan myös aikaa sen toteuttamiseen.

Sivuvirtojen jalostus kehittämisympäristössä

Kun päästään tositoimiin tuotekehityksen parissa Biolabrassa, on siellä useita eri tiloja ja laitteita, joita voidaan hyödyntää. Laboratoriotiloja on hyödynnetty kosmetiikkatuotteiden valmistamiseen. Raaka-aineina ovat vahvasti näyttäytyneet luonnonmarjat kuten: hilla, luonnonyrtit kuten: mesiangervo. Yrittäjille suunnatun kehittämistyön lisäksi kaikkia tiloja hyödynnetään opetuskäytössä. Opiskelijat voivat innovoida luonnontuotteiden jatkojalostukseen liittyvillä kursseilla uusia tuotteita. Heille myös opetetaan eri menetelmiä ja prosesseja niihin liittyen. (Kuvat 3 & 4.)

Hilla on yleinen raaka-aine luonnontuotealalla. Siitä tehdään perinteisesti hilloja, mehuja ja kastikkeita elintarvikekäyttöön. Lisäksi sitä hyödynnetään kosmetiikan käyttöön mm. voiteissa ja saippuoissa. Hillasta sivuvirtana jää siemenmassa ja sen hyödyntämistä on kokeiltu esim. saippuassa. Kuori on kuivattu, murskattu ja tämän jälkeen lisätty saippuamassaan. Saippuassa se toimii ihoa kuorivana ainesosana.

Kuvat 3 & 4. Vasemmalla huulirasvatyöpaja opiskelijoille. Oikealla kuvassa ihorasvan kehittämisprosessin esittelyä opiskelijatyönä. (Kuvat: Sirja Sarkkinen)

Uusia elintarvikkeita kehitellään keittiötilassa ammattikeittiötason laitteilla. Tuotteita voidaan kehittää niin ravintola-annoksiin kuin yksittäisen yrittäjän tuotteiksi kuten esim. hilloiksi, retkieväiksi ja makeisiksi. Luonnontuotteiden sisällyttämisessä elintarvikkeisiinhan on mielettömästi mahdollisuuksia. (Kuvat 5 & 6.)

Kuvat 5 & 6. Jäätelöiden testaaminenkin onnistuu. Biolabran koekeittiö valmiina käyttöön. (Kuvat: Vasen kuva: Sirja Sarkkinen, Oikea kuva: Ville Rinne)

Kasvukauden aikana tärkeimpänä prosessointitilana on kuivaushuone, joiden laitteilla luonnonyrtit ja muut tuotteet saadaan kuivaksi ja nopeasti säilöön (Kuva 7). Normaalin kuivauksen lisäksi voidaan hyödyntää myös pakastekuivaukseen tarkoitettua pakastekuivuria (Kuva 8). Pakastekuivaus on säilöntämenetelmä, jossa tuotteesta poistetaan vesi alhaisen lämpötilan ja alipaineen avulla. Menetelmä säilyttää tehokkaasti raaka-aineiden maun, rakenteen ja ravintoaineet, minkä vuoksi se soveltuu erityisen hyvin esimerkiksi marjoille, yrteille, sienille ja vihanneksille. Pakastekuivattujen tuotteiden säilyvyys on pitkä, ja niitä hyödynnetään muun muassa elintarvike-, kosmetiikka- ja lääketeollisuudessa. (Maa- ja kotitalousnaiset 2026.)

Kuvat 7 & 8. Horsman lehdet kuivurista tulleena. Pakastekuivuri valmiina käyttöön. (Kuvat: Ville Rinne ja Sirja Sarkkinen)

Parhaat innovaatiot syntyvät yhdessä

Uudet ideat ja menestyvät tuotteet eivät synny tyhjiössä. Parhaat ratkaisut löytyvät, kun yritysten käytännön tarpeet, tutkimustieto ja asiantuntijaosaaminen kohtaavat. Kehittämis- ja tutkimusympäristöt tarjoavat fasiliteetit, joissa ajatuksista tulleita ideoita voidaan testata, kehittää ja jalostaa konkreettisiksi tuotteiksi asti. Kun käytännön kehittämistyö ja tutkimukseen perustuva osaaminen yhdistyvät, syntyy innovaatioita, jotka vahvistavat yritysten kilpailukykyä ja luovat uusia mahdollisuuksia koko alueen elinvoimalle. Lapin luonnon puhtaat raaka-aineet tarjoavat tähän erinomaisen perustan, mutta parhaat tulokset syntyvät yhdessä tekemällä.

Tutustu Biolabraan virtuaalisen kierroksen avulla: https://my.matterport.com/show/?m=uefmzmdjrxN

Lähteet

Leader Pohjoisin Lappi ry 2026. Yritystuen hakijalle. Viitattu 23.10.2026 https://pohjoisinlappi.fi/yrityksille/yritystuen-hakijalle/

Luonnonvarakeskus 2026. Hyödyntämisesimerkkejä biomassoille. Viitattu 21.10.2026 https://www.luke.fi/fi/luonnonvaratieto/tiedetta-ja-tietoa/biomassaatlas/hyodyntamisesimerkkeja-biomassoille

Maa- ja kotitalousnaiset 2026. Pakastekuivauksen mahdollisuudet luonnontuotteiden, viljeltyjen marjojen ja vihannesten sekä muiden raaka-aineiden jatkojalostuksessa. Viitattu 23.10.2026 https://www.maajakotitalousnaiset.fi/ajankohtaista/pakastekuivauksen-mahdollisuudet-luonnontuotteiden-viljeltyjen-marjojen-ja-vihannesten-seka-muiden-raaka-aineiden-jatkojalostuksessa

Maa- ja metsätalousministeriö 2026. Luonnontuotteet ovat osa Suomen biotalousvarantoa. Viitattu 30.10.2026 https://mmm.fi/luonnontuotteet