OTM, HTM, MMM Tia Lämsä työskentelee lehtorina Vastuulliset palvelut -osaamisryhmässä Lapin ammattikorkeakoulussa.

Sopimukset ovat jokaisen yrityksen toiminnan lähtökohta. Tehdäänhän yrityksissä sopimuksia joka päivä eri tahojen kanssa: työntekijät, alihankkijat, yhteistyökumppanit ja jälleenmyyjät näin esimerkkinä mainiten. Asiakkaista puhumattakaan! Ilman asiakkaiden kanssa tehtäviä sopimuksia ei yrityksiä edes olisi. Moni yrittäjä ei edes huomaa ajatella, kuinka laajasti sopimukset kuuluvat toimintaan ja mihin kaikkeen ne liittyvät. Siksi onkin tärkeää välillä muistuttaa sopimusten tärkeydestä ja merkityksestä yritystoiminnalle.

Olemme kiertäneet Sopiva-hankkeen puitteissa pitämässä sparraustilaisuuksia Lapin alueen yrittäjille, käyden läpi vaihtelevasti sekä talouden että sopimusoikeuden teemaa.

Sopimusoikeuden osioissa puhuttiin alkuun luonnollisesti sopimusten merkityksestä yrittäjille ja sopimuksissa huomioitavista asioista. Lapissa pienetkin yrittäjät tekevät paljon kansainvälisiä sopimuksia, onhan kansainvälinen matkailu vahvassa roolissa elinkeinorakenteessamme. Pienille yrityksille on iso haaste siinä, että tiedostaa aidosti, mitä näissä sopimuksissa on otettava huomioon. Moni yrittäjä tekee sopimuksia itse, ilman että heillä on juristia apuna asioita hoitamassa. Siksi on tärkeää ymmärtää, mihin osioihin sopimuksissa on kiinnitettävä erityisesti huomiota. Hyvä kommentti erään koulutuksen jälkeen yrittäjältä olikin, että koulutuksen aikana ymmärsi, kuinka vähän oikeasti asiasta tietää. Tämä on jo tärkeä oppi, koska se kannustaa hakemaan tietoa jatkossa entistä laajemmin ja mahdollistaa laadukkaammat sopimukset tulevaisuudessa.

Mielenkiintoista keskustelua jokaisessa sparraustilaisuudessa on syntynyt kirjallisten sopimusten merkityksestä. Moni yrittäjä periaatteessa ymmärtää niiden merkityksen, mutta yllättävän moni edelleen hoitaa asioita pelkällä puhelinsoitolla. Toki etenkin isoimmissa sopimuksissa kirjalliset sopimukset tuntuvat onneksi olevan arkipäivää. Monesti totesimme, että edes sähköpostitse tehty varmennus suullisen sopimuksen sisällöstä on hyvä. Siinä voidaan varmistaa, että molemmat osapuolet ovat ymmärtäneet asiat samalla tavoin ja toisaalta sopimuksesta jää kuitenkin kirjallinen dokumentti molemmille osapuolille. Se helpottaa, jos vaikka unohdetaan jossain vaiheessa, että mitä oikeastaan jostain asiasta on sovittu.

Kuva 1. Koulutuksissa on käyty läpi erilaisia sopimusteemoja yhdessä ja tilaisuuksissa on syntynyt mielenkiintoisia keskusteluja. Olemme huomanneet, että selkeästi kasvotusten keskustelu on helpompaa kuin verkon kautta. Kemin sparraustilaisuus 6.11.2025 toi yhteen mukavasti yrittäjiä eri aloilta. Kuva Anne Harjulahti.

Mitkä asiat mietityttävät yrittäjiä?

Yleisten asioiden ja kirjallisten sopimusten merkityksen lisäksi keskusteluissa nousi vahvasti esiin esimerkiksi sopimusperusteinen vahingonkorvausvelvollisuus ja vahingonkorvausvastuun rajoittaminen sopimuksissa. Vahingonkorvausoikeuden osalta onkin huomioitava, että sopimusperusteinen korvausvastuu ei ole mikään yhtenäinen normisto, vaan sopimustyyppikohtaiset erot voivat olla merkittäviä (Hemmo 2005, 300). On siis tärkeää tuntea oman alansa sopimustyypit ja niihin liittyvät riskit. Käsitteellisesti sopimusperusteisella vahingonkorvausvastuulla tarkoitetaan nimenomaan sopimusrikkomuksesta johtuvaa vahinkoa, josta sopimuksen osapuoli voi joutua vastuuseen ja sen tavoitteena on suojella sopimukseen perustuvia taloudellisia odotuksia (Hakalehto 2024, 147).  Tätä teemaa onkin käyty läpi jollain tavalla kaikissa koulutuskokonaisuuksissa ja se on selvästi herättänyt pohdintaa.

Riskinä on, että jos yrittäjä ei ymmärrä tai huomaa, mihin asioihin sopimuksissa sitoutuu, voi jopa tahattomasti tehdä sopimusrikkomuksen ja pahimmillaan joutua suureenkin korvausvastuuseen. Keskusteluissa nousikin esiin, että tähän asiaan on syytä kiinnittää huomiota, jotta ei sopimuksia allekirjoittaessaan sitoudu sellaiseen vastuuseen, mikä saattaa pahimmillaan aiheuttaa realisoituessaan suuria ongelmia talouteen. Esimerkiksi vastuuvakuutukset eivät yleensä korvaa sopimusperusteisia vahingonkorvausvastuita, joten maksut menevät näissä tapauksissa yrittäjän omasta kassasta. Jos rajauksia sopimuksiin ei tehdä, voi pahimmillaan esimerkiksi sopimuskumppanin saamatta jäänyt liikevoitto tulla korvattavaksi, jokainen voi miettiä, mitä se voi omalla kohdallaan tarkoittaa.

Isompina kokonaisuuksina hankkeessa on aiheena yleiset sopimusehdot, osakassopimukset, alihankintasopimukset ja työsopimukset. Laajoja teemoja, mutta merkittäviä yrittäjien kannalta. Sparrauksissa on yrittäjien toiveiden mukaisesti keskitytty haluttuihin teemoihin ja näistä esimerkiksi yleiset sopimusehdot ja osakassopimukset ovat melko kattavasti mukana.

Yhteiset keskustelut ovat tapaamisten suola ja sokeri

Yksi hienommista asioista näissä tilaisuuksissa on ollut huomata vertaistuen voima. Jokaisessa kasvokkain tapahtuvassa tapaamisessa on herännyt runsaasti keskustelua, ja yrittäjät ovat jakaneet kokemuksiaan toisilleen. Myös vinkkejä on tullut puolin ja toisin. Tämä on ollut hienoa huomata ja näistä avoimista keskusteluista on myös palaute ollut hienoa.

Näiden tapaamisten perusteella vahvistuu entisestään se käsitys, että vaikka Teams, Zoom ja muut etäyhteydet ovat mahdollistaneet hienosti sen, että koulutuksia ja kokouksia voi pitää matkustamatta paikkakunnalta toiselle ja näin säästää aikaa ja rahaa, on tilanteita, missä kasvokkain tapahtuvaa vuorovaikutusta ei korvaa mikään.

En millään voi uskoa, että nämä sparraustilaisuudet olisivat olleet näin aktiivisia ja hedelmällisiä, jos olisimme kaikki olleet eri paikoissa omien ruutujemme takana. Tämän oikeastaan todistaa myös se, että osakassopimuskoulutus -tilaisuus, missä osallistuminen oli mahdollista hybridinä, keskustelua ei juuri syntynyt niin kauan kun etäyhteys oli auki. Keskustelut syntyivät lähinnä virallisen tilaisuuden päätyttyä paikan päällä olijoiden kesken. Eli jatkossakin on tärkeää miettiä, milloin kannattaa käyttää panoksia myös paikasta toiseen siirtymiseen. Näissä luodaan ja vahvistetaan myös verkostoa, joka voi tuoda paljon hyötyä yrittäjille myös myöhemminkin. Yhteystietoja vaihdettiin tapaamisissa, joten uskon että verkostojen kasvaminen tuo monenlaista hyötyä yrittäjille. Pakko sanoa myös näin kouluttajan/sparraajan näkökulmasta, että ovathan nämä kasvokkain tapahtuvat kohtaamiset hanketyön kohokohtia! Uskon, että tilaisuuksiin osallistuvat yrittäjät saavat näistä itselleen ajatuksia ja eväitä tulevaan, mutta niin saa myös kouluttaja!

Sopiva-hanke auttaa yrityksiä sopimus- ja talousosaamisen vahvistamisessa

Sopiva (Sopimus- ja talousosaaminen liiketoiminnan tukena) on EU-osarahoitteinen hanke, joka tukee yrityksiä kehittämään kriittisiä sopimus- ja talousosaamisen taitoja. Hankeen tavoitteena on tarjota eri tavoin oppimiskokonaisuuksia, jotka auttavat yrityksiä kasvamaan ja menestymään kilpailukykyisessä liiketoimintaympäristössä.

Tärkeänä toimintakokonaisuutena on jalkaantua ympäri Lapin maakuntaa ja pitää eri teemoihin liittyviä sparraustilaisuuksia alueen yrittäjien kanssa. Hankkeen teemojen mukaisesti sparrauksissa käydään läpi yrittäjiltä ja yrityskehittäjiltä nousseita toiveita ja teemoja.

Syksyn 2025 aikana on sparraustilaisuuksia ollut neljä, niistä kolme on keskittynyt nimenomaan sopimusoikeuden osaamiseen eri näkökulmasta.  Paikkakunnilla, missä matkailu on isossa merkityksessä, käytiin asioita läpi vahvasti siitä näkökulmasta. Muualla taas keskityttiin yleisemmin sopimusoikeuden teemoihin. Helmikuussa 2026 järjestettiin Lapin ammattikorkeakoulun tiloissa yhteistyössä Lapland Startup Hubin kanssa sparraustilaisuus, jonka teemana olivat osakassopimukset ja niiden merkitys pienyrityksen käytännön päätöksenteossa ja toiminnassa.

Hankkeessa toteutetaan sparraustilaisuuksien lisäksi mikro-oppimiskokonaisuuksia, jotka työstetään SOPIVA -verkkokurssin muotoon. Tämän lisäksi yrittäjille on pidetty webinaareja aiheeseen liittyvistä teemoista.  

Sopiva-hanketta rahoittaa Pohjois-Suomen Elinvoimakeskus (ESR+). Hankeaika on 1.9.2024 – 31.8.2026. Hankkeen kokonaisbudjetti on 248 828 €, josta EU-tuen osuus on 199 062 €.

Lähteet

Hakalehto, S. 2004. Vahingonkorvausoikeus. Teoksessa Tammenlehto L., Weckströ, K. & Niemi M.I. (toim.) Yksityisoikeus. Käsitteet, periaatteet ja tulkintatraditio. Keuruu. Edita Lakitieto. Oy.

Hemmo, M. 2005. Vahingonkorvausoikeus. Porvoo. Ws Bookwell Oy.