Insinööri (AMK) Hanna Mäkitalo työskentelee asiantuntijana Lapin ammattikorkeakoulun Älykäs rakennettu ympäristö -osaamisryhmässä

Teollinen rakentaminen ja moduulirakentaminen siirtävät yhä suuremman osan työvaiheista hallittuihin tehdasolosuhteisiin. Tämä edellyttää uudenlaista osaamista ja tuotantoprosessien ymmärrystä. Lapin ammattikorkeakoulun ja Centria ammattikorkeakoulun yhteinen TROK – Teollisen rakentamisen osaamisen kehittäminen– hanke keskittyy teollisen rakentamisen osaamisen vahvistamiseen aikana, jona toimiala ja sen koulutustarpeet muuttuvat.

Tervetuloa teollisen rakentamisen maailmaan

Teollisen rakentamisen kokonaisuuden laajuutta kuvaa osaltaan se, että aiheesta on tehty kokonaisia tutkimuksia ja väitöskirjoja. Hanketyön arjessa toistuvia teemoja ovat muun muassa tuote- ja prosessiajattelu, vakiointi, esivalmistus, ennakoitavuus, toiminnan kehittäminen ja vaihtelun minimointi.

Teollistuminen tarkoittaa toimintatapojen kehittämistä siten, että tuotanto perustuu toistuviin tuotteisiin, systemaattisiin prosesseihin ja niiden jatkuvaan parantamiseen, mikä yhdessä lisää toiminnan tuottavuutta (Annunen 2022, 10). Teollistumisen edellytykset ovat parhaimmat teollisessa tuotantoympäristössä, jossa muuttujat ovat vaihtelevaa ympäristöä hallitumpia tai vähäisempiä.

Talotehtaiden internetsivujen läpikäynti osoittaa, että likimain kaikki pientalomarkkinoilla toimivat yritykset kuvaavat toimintansa perustuvan talopaketteihin ja elementtirakentamiseen. Talopakettiteollisuus edustaa omakotirakentamisen valtavirtaa. Vuonna 2022 julkaistun markkinakatsauksen mukaan tämän vuosikymmenen alussa talopakettien osuus omakotirakentamisesta oli 80 prosenttia (Suomi rakentaa 2022).

Talopakettirakentamisen periaatteet vastaavat lähes sataprosenttisesti teollisen rakentamisen tekemisen tapaa, joten tältä pohjalta voidaan todeta, että talopakettirakentaminen on liki aina teollista rakentamista.

Teollisen rakentamisen menetelmät eivät rajoitu ainoastaan talotehtaisiin ja talopaketteihin, vaan teollisia toteutuksia tehdään pienistä rakenneosista aina kokonaisiin julkisen rakentamisen kohteisiin asti. Millaisena teollisen rakentamisen toimiala näyttäytyy Pohjois-Suomessa ja miten teollisia menetelmiä sovelletaan perinteiseen rakentamiseen?

Teollisesti valmistettu rakennus – mistä tulet ja minne menet?

Hankehenkilökunnan teollisen rakentamisen osaamista on kartutettu niin siviili- kuin työelämässäkin. Koulutus on luonut pohjaa osaamiselle työelämän käytänteet ovat opettaneet meitä suunnittelutöissä, tehdasympäristöissä ja aikaisemmissa hanketöissä. Yksi asuu teollisin menetelmin valmistetussa omakotitalossa, toinen matkailee mielellään resort-tyyppisissä kohteissa ja kolmas on perehtynyt aiheeseen perin pohjin – eikä kiinnostukselle näy loppua.

TROK-hankkeen yhtenä keskeisenä tavoitteena on tuottaa ajantasaista tietoa teollisen rakentamisen prosesseista sekä vahvistaa korkeakoulujen ja aluetoimijoiden välistä yhteistyötä. Hankkeen ensimmäisellä toimintajaksolla toteutimme vierailusarjan, jonka myötä pääsimme tutustumaan Pohjois-Suomalaisten yritysten todellisiin tuotantoympäristöihin, rakennustuotteiden kokoonpanoon ja valmistusprosesseihin.

Ryhmähanke on yhteistoteutus ja emme tunteneet toisiamme ennalta. Halusimme ensimmäisellä tapaamiskerrallamme rakentaa yhteistä kokemuspohjaa, joten suunnittelimme ja toteutimme parin tunnin vierailun valmiiseen resort-tyyppiseen Lapin matkailukohteeseen. Tässä ympäristössä tutustuimme tehdasvalmisteisiin rakennuksiin, toisiimme ja samalla löysimme yhteisen sävelen hanketyön tekemiselle.

Yhteinen matka teollisen rakennuksen syntysijoille

Teoreettisesta näkökulmasta yritysvierailujen taustalla vaikuttaa yhteiskehittämisen viitekehys. Yhteiskehittämisen teorian mukaan oppiminen, tiedonvaihto ja innovointi syntyvät dialogista, jaetusta ymmärryksestä ja tasavertaisesta vuorovaikutuksesta (Aaltonen, Hytti, Lepistö & Mäkitalo-Keinonen 2016).

Yhteiskehittämistä voidaan toteuttaa myös digitaalisten oppimisympäristöjen avulla (Aaltonen, Hytti, Lepistö & Mäkitalo-Keinonen 2016). Fyysinen vierailu yrityksissä tarjoaa kuitenkin eturivin paikan todellisen tekemisen äärelle. Tästä syystä koimme tärkeäksi päästä vierailemaan ja keskustelemaan yritysten todellisissa tuotantoympäristöissä ja –tiloissa sekä niiden ihmisten kanssa, jotka käyttävät teollisin rakentamisen menetelmiä ja kehittävät nykyrakentamista.

Yhteiskehittämisessä luodaan yhteistyölle pohjaa tuomalla eri sidosryhmät tasavertaisesti mukaan, etsimällä osallistujien erilaisten tavoitteiden joukosta yhteinen suunta, etenemällä konkreettisilla kokeiluilla, hyödyntämällä tarkoituksenmukaisia tiloja ja ohjausta sekä huomioimalla rakentava tunneilmapiiri (Aaltonen, Hytti, Lepistö & Mäkitalo-Keinonen 2016). Teollisen rakentamisen tuotantoympäristö on luonteva paikka teemakeskustelulle, sillä näkeminen ja kokeminen herättää kysymyksiä ja ajatuksia, joiden pohjalta voidaan alkaa suunnitella jatkotoimenpiteitä.

TROK- hankkeen toiminnan keskiössä on nimenomaan ottaa yritykset mukaan toiminnan kehittämiseen, joten koemme, että vierailut luovat arvokasta pohjaa yhteiskehittämiselle ja yhteistyölle. Vierailujen ja keskustelujen kautta aloimme ymmärtää paitsi prosesseja myös niiden taustalla vaikuttavia ajattelutapoja ja nyt tietopohjaamme rikastuttaa myös hiljainen tieto, joka ei suoraan paljastu yritysten internetsivuilta tai dokumentaatiosta.

Missä teollinen rakennus saa alkunsa?

Hankehenkilökunnalla on aiempaa kokemusta yrityskentän toiminnasta, mutta vierailuilla halusimme päivittää näkemyksemme teollisen rakentamisen nykyhetkestä. Alan toimintamallit, työkalut ja organisointi muuttuvat nopeasti, ja siksi tarvitsemme tietoa nimenomaan tämän päivän käytännöistä.

Kohdevierailuilla havainnoimme, miten tuotanto etenee vaihe vaiheelta, kuinka tilat ja työpisteet on organisoitu, millaista rytmiä ja virtausta kokoonpanossa tavoitellaan ja miten eri työvaiheet linkittyvät toisiinsa. Keskustelujen avulla kartoitettiin myös tuotannon ja rakennustuotteen standardisointia ja suunnittelukokonaisuutta. Suunnitteluratkaisujen vakioinnin katsotaan tehostava tuotantoa ja tuovan hyötyjä niin rakennusliikkeelle kuin asukkaille, muun muassa läpimenoaikojen, kustannusten, laadun ja ympäristövaikutusten osalta (Aapaoja ja Haapasalo 2025, 111; Rytsy 2025).

Alan toimijat eivät välttämättä käytä arjessaan akateemisia käsitteitä tai noudata termisesti mitään rakentamisen tunnettua toimintatapaa, kuten tahtituotantoa tai LEAN-menetelmiä, mutta havainnoinnin kautta pystyimme tunnistamaan monien rakentamisen menetelmien ja periaatteiden heijastuvan arjen työnkulkuun. LEAN- perustaiset menetelmät ja ratkaisut ovat rakennusalalla yleisesti käytössä, vaikka niihin liittyvä terminologia voidaan kokea vieraana tai jopa kirosanan omaisena (Mölsä 2019).

Rakennushalleissa ja kokoonpanolaitoksissa näkyy selkeästi erilaisia tehdasfysiikan ratkaisuja, ja tuotantolinjoilla hyödynnetään esivalmisteita sekä tuotannon suunnittelun menetelmiä. Teollisessa tuotannossa hankittuja materiaaleja pyritään käyttämään mahdollisimman resurssitehokkaasti, mikä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi hukan minimointia ja jätemäärien vähentämistä.

Vierailujen aikana kiinnitimme erityistä huomiota kokoonpanon etenemiseen ja tuotantolinjan virtaavuuteen. Useissa kohteissa työnjako ja vaiheistus olivat selkeästi määriteltyjä ja eteneminen noudatti paikoin tahtituotannon periaatteita, vaikka käsitteistö ei varsinaisesti ollut käytössä. Virtausajattelun merkitys näkyi esimerkiksi siinä, kuinka työpisteet oli aseteltu minimoimaan turhaa siirtelyä ja kuinka tuotantoa suojattiin häiriöiltä.

Tehdasfysiikka – eli tilankäyttö, logistiikan järjestelyt ja materiaalivirrat – osoittautui myös keskeiseksi osa-alueeksi, sillä tuotantotilojen tarkkailun perusteella vahvistui vaikutelma siitä, miten sujuvat reitit, selkeät nostoratkaisut ja ergonomisesti suunnitellut työpisteet vaikuttavat parantavan tuotannon nopeutta ja turvallisuutta.

Teollisen rakentamisen menetelmien ja toimintatapojen kehittäminen on tunnistettu tuottavuutta parantavaksi tekemisen tavaksi ja tulevaisuudessa teollisen rakentamisen uskotaan yhä yleistyvän talonrakentamisen kentällä, mutta tämä vaatii tekemiseltä yhä tarkempaa standardisointia ja tuotannon pullonkaulojen poistamista (Rytsy 2025).

Tuotannonsuunnittelun käytännöt vaihtelivat yrityksittäin ja tilanneherkkyys korostui useissa vierailukohteissa. Aikatauluja säädetään joustavasti materiaalivirtojen ja resurssien saatavuuden mukaan.  Henkilöstöresursseja pyrittiin varmistamaan esimerkiksi työnkiertoa hyödyntämällä ja päätökset tehdään lähellä tuotantoa. Kaikki tämä kertoo prosessien resilienssistä ja jatkuvasta parantamisesta – ajattelutavoista, jotka ovat tunnusomaisia teollisen rakentamisen kehityssuuntina.

Tuotteistusta oli tehty joko vakioimalla kokonaisia rakennuksia tai niiden osia tai rakenteita. Tämä heijastelee massaräätälöinnin periaatteita: vaikka tuotanto perustuu sarjatuotantoon, asiakkaille tarjotaan rajattu määrä muokattavia vaihtoehtoja. Näin tuotanto pysyy tehokkaana, mutta säilyttää mahdollisuuden yksilöllisiin valintoihin.

Useissa vierailukohteissa käytettiin esivalmistusmenetelmiä tai jonkin tyyppisiä esivalmisteita. Myös kokonainen rakennus voidaan nähdä esivalmisteena, joka toimitetaan ja kytketään rakennuspaikalle. Esivalmistuksen edut tunnetaan alalla yleisesti, mutta hyötyjen määrittäminen ei ole aivan yksiselitteistä. Esivalmistuksen hyötyjen mittaamisen täytyy kehittää entistä soveltuvampia laskentamenetelmiä realistisen kuvan aikaansaamiseksi- ja havaittujen vakavienkin ongelmien selättämiseksi (Rytsy 2025).

Kohdekäynneillä havaitsimme, että laadunhallinta vaikutti olevan prosessiin sisäänrakennettua ja systemaattista. Laaduntarkistukset, mittaukset ja dokumentointi ovat nykyisin olennainen osa rakennustuotteen kokoonpanoa, mutta haasteita ja kehittämistarpeita on tunnistettavissa myös tällä osa-alueella.

Tuotantotilojen turvallisuus näkyi selkeinä kulkureitteinä, työpisteiden erotteluina ja paikalle sijoitettuina työohjeina. Havainnoimme, kuinka logistiikka on osa valmistusketjua eikä erillinen toiminto, sillä materiaalien oikea-aikaisuus ja valmiiden tuotekuljetusten tarkka suunnittelu ovat tuotannon sujuvuuden kannalta ratkaisevia.

Rakenteellisen ja taloteknisen integraation toteutuminen jo tehtaalla osoitti, kuinka paljon yksittäistä työmaavaihetta voidaan pyrkiä selkeyttämään ja nopeuttamaan. Meille kerrottiin, että työmaa-aikaa voidaan lyhentää huomattavasti nostamalla toimitettavan tuotteen valmiusastetta ja lyhimmillään täysin valmiina toimitettavan pienrakennuksen asennusaika voi olla vain muutamia tunteja.

Yhteenveto alkumatkasta kohti teollisen rakentamisen kehittämistä

Vierailut vahvistivat käsitystämme siitä, että paikan päällä tapahtuva havainnointi on välttämätöntä teollisen rakentamisen kokonaiskuvan ymmärtämiseksi. Prosessien, rytmien ja työnkulun todellinen luonne paljastuu vasta, kun niitä seuraa konkreettisessa ympäristössä.

Saimme koottua yhteen kehittämistarpeita ja hankkeen kannalta oleellisia teemoja jatkotyöskentelyä varten. Fyysiset vierailut loivat edellytykset yhteiskehittämiselle ja auttoivat rakentamaan jaettua ymmärrystä korkeakoulujen ja yritysten välillä sekä hankehenkilökunnan kesken. Jaettu ymmärrys on tärkeä lähtökohta uusien koulutussisältöjen, toimintamallien ja kehittämisvälineiden suunnittelulle.

Yritysvierailut osoittavat, että teollisen rakentamisen kehittämistyössä tehtaan arjen hahmottaminen ja ymmärtäminen ovat hyvin oleellisia seikkoja. Arki muodostuu rytmistä, tilankäytöstä, materiaalivirroista, tarkkuudesta ja jatkuvasta parantamisesta.

Vierailujen kautta saatu tieto vahvistaa hankkeen tavoitteita: kehittää ammattikorkeakoulujen opetusta, päivittää osaamista ja rakentaa uudenlaista yhteistyötä yritysten kanssa. Teollinen rakentaminen yleistyy ja siksi on tärkeää, että seuraamme kehitystä paikan päällä – siellä, missä uuden ajan rakentaminen todella tapahtuu. Onneksi meidät kutsuttiin kylään myös uudelleen.

Lähteet

Aaltonen, S., Hytti, U., Lepistö, T. & Mäkitalo-Keinonen, T. 2016. Yhteiskehittäminen: kaikki siitä puhuu, mutta mitä se on ja miten siinä onnistua? Viitattu 15.12.2025 https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/uutinen/yhteiskehittaminen-kaikki-siita-puhuu-mutta-mita-se-on-ja-miten-siina

Aapaoja, A. & Haapasalo, H. 2025. Standardointi ja esivalmistus teollisessa rakentamisessa. Rakennustieto. Viitattu 16.12.2025 https://tiedostot.rakennustieto.fi/rakentajain-kalenteri/RK150302.pdf

Mölsä, S. 2019. Suomen parhailla työmailla lean on kirosana – silti se saa ihmiset hymyilemään ja työt sujumaan. Viitattu 17.2.2025 https://www.rakennuslehti.fi/2019/10/suomen-parhailla-tyomailla-lean-on-kirosana-silti-se-saa-ihmiset-hymyilemaan-ja-tyot-sujumaan/

Rakennustutkimus RTS Oy 2022. Suomi Rakentaa – markkinakatsaus – heinäkuu 2022. Viitattu 19.12.2025 https://www.expressmagnet.eu/pub/108/Suomi_Rakentaa_markkinakatsaus_heinakuu_2022/ – p=1